Kuntaliiton teettämän Samalle viivalle – Havaintoja kuntien yhdenvertaisuustyöstä -selvityksen mukaan sateenkaariteemat eivät näy kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Syrjintäperusteista vammaisuus, ikä ja alkuperä ovat näkyvimmin esillä suunnitelmissa kuin seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli. Selitys on osa Oikeusministeriön hallinnoimaan Rainbow Rights -hanketta, jossa ovat Kuntalitton ja Setan lisäksi mukana Sosiaali- ja terveysministeriö ja LGL – Lithuanian Gay League.
Selvityksen aineisto koostuu Kuntaliiton Manner-Suomen kunnille teettämästä kyselystä sekä tämän lisäksi tehdystä erillisestä laadullisesta analyysistä, jossa tarkasteltiin otannalla kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia. Kyselyyn vastasi 127 kuntaa syksyllä 2017. Suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista, 79 prosenttia, on tehnyt henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhteensä 65 prosenttia vastanneista kertoi, että kaikilla tai lähes kaikilla kyselyyn vastanneiden kuntien oppilaitoksilla oli yhdenvertaisuussuunnitelma. Reilu kolmannes vastanneista kunnista, 36 prosenttia, oli tehnyt toiminnallisen suunnitelman.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta on käsitelty Kuntaliiton mukaan suhteellisen vähän, samoin romaniväestön asemaa sekä moniperusteista syrjintää.
“Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan kaksoisstrategiaa. Yhdenvertaisuuden tulee olla läpäisyperiaatteella mukana kaikessa kunnan toiminnassa, mutta kohdennettuja toimenpiteitä tarvitaan, jos jonkin väestöryhmän kohdalla havaitaan puutteita”, toteaa Kuntaliiton projektiasiantuntija Johanna Laaja tiedotteessa.
“Esimerkiksi kaikkien nuorisotalojen tulee pyrkiä syrjinnän nollatoleranssiin ja madaltaa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kynnystä osallistua toimintaan. Muutamissa kunnissa on koettu tärkeäksi perustaa erityisesti sateenkaarinuorille kohdennettuja nuorisotiloja”, Laaja kertoo.
Setan mukaan selvitys osoittaa, että kuntatasolla on petrattavaa konkreettisten yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden tekemiseksi.
“Syrjintäkokemukset paikallistuvat usein ihmisten lähiympäristöön. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat syrjintää ja jäävät usein näkymättömiksi kouluissa, vapaa-ajan harrastuksissa, sote-palveluissa ja julkisissa tiloissa. Siksi yhdenvertaisuustyötä ja konkreettisia lhbtiq-ihmisten yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä tarvitaan nimenomaan paikallistasolla”, toteaa pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuuteen löytyy esimerkkejä ulkomailta eurooppalaisten sateenkaarikuntien verkostosta kuin Suomestakin.
“Kiinnostavia ja ilahduttavia esimerkkejä ja aloitteita ovat tuorein Helsingin kaupungin kutsu työntekijöilleen liittyä lhbtiq-verkostoon, Espoon sateenkaarinuorille suunnattu nuorisotila ja kaikille Tampereen kahdeksasluokkalaisille pidettävät seksuaalikasvatustyöpajat, joissa huomioidaan sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus”, Tarjamo jatkaa.
Seta toteuttaa Rainbow Rights -hankkeessa koulutuksia sote-alan ammattilaisille sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja lisää yleistä tietoisuutta lhbtiq-yhdenvertaisuudesta yhteistyössä viiden pilottikunnan kanssa.
Rainbow Rights -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus –ohjelmasta (2014-2020).
