Tänään kokoontuneen lakivaliokunnan mietintö kansalaisloitteesta äitiyslaiksi on puoltava. Aloite jatkaa äänestykseen eduskunnassa, jossa on Setan arvion mukaan odotettavissa aloitteen hyväksyminen.
Tänään: Lakivaliokunta esittää eduskunnalle uutta äitiyslakia. Laki vahvistaa lapsen äidin naispuolisen kumppanin äitiyden silloin, kun lapsi on hankittu yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Kyseessä on pääasiallisesti lapsen oikeus kahteen juridiseen vanhempaan. #äitiyslaki pic.twitter.com/A31Fo7TjVx
— Tiina Elovaara (@TiinaElovaara) February 16, 2018
Keskustelu naisparien hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneiden lasten oikeuksia parantavasta äitiyslaista jatkuu kuitenkin viimeiseen käsittelyyn saakka. Väärää tietoa lain tarkoituksesta ja yksityiskohdista on kuitenkin edelleen liikkeellä.
Kristillisdemokraattienpuheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayahin kirjoitus Ilkassa (13.2.) sisältää virheellistä tieto äitiyslaki-aloitteesta sekä vanhemmuuden tunnustamisesta Suomessa. Kirjoituksessa väitetään, että laki poistaisi isyyden tunnustamisen mahdollisuuden.
Äitiyslain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa heti syntymästä lähtien. Lakia sovellettaisiin tapauksissa, joissa lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidoissa tuntemattoman luovuttajan siittiösolujen avulla. Jo nykylainsäädäntö mahdollistaa naisparin ei-synnyttävän äidin vanhemmuuden tunnustamisen, mutta se tapahtuu vasta lapsen syntymän jälkeen perheen sisäisen adoption kautta. Nykyinen tapa jättää syntyvän lapsen oikeudellisesti turvattomaan asemaan 1-2 kuukauden ajaksi syntymänsä jälkeen.
Äitiyslaki mahdollistaa äitiyden tunnustamisen neuvolassa tai lastenvalvojalla samalla tavoin, kuten isyys voidaan nykyisin tunnustaa. Äitiyden tunnustaminen olisi mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa isyyttä ei ole lainkaan mahdollista tunnustaa.
“Väite, että laki poistaisi isyyden tunnustamisen mahdollisuuden, ei pidä paikkaansa. Tunnustamismenettely koskisi vain lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoitoklinikalla naisparin yhteisestä tahdosta siten, että siittiöiden luovuttaja on kieltänyt mahdollisuuden isyytensä vahvistamiseen”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Äitiyslaki ei poista hedelmöityshoitojen avulla syntyneeltä lapselta oikeutta saada tietää biologisesta alkuperästään. Luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneen tiedonsaantioikeus on turvattu hedelmöityshoitolaissa mahdollistamalla lapselletuntemattoman luovuttajan tietojen saaminen, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Essayah kiinnittää huomiota siihen, että äitiyslaki mahdollistaisi lapsen synnyttäneen transmiehen toteamisen lapsensa äidiksi. Sukupuolensa juridisesti mieheksi korjannut henkilö voi synnyttää lapsen eikä tätä ole Suomessa kielletty. Sen sijaan nykyinen perhelainsäädäntö ei tunnista lapsensa synnyttänyttä transmiestä ja tämän takia jättää hänet esimerkiksi perhe-etuuksien suhteen epävarmaan tilaan.
“Lapsen synnyttävän transmiehen tulee saada samat perhe-etuudet kuin muut synnyttävät henkilöt. Perhe-etuuksien yhdenvertainen saavutettavuus on syntyvän lapsen edun mukaista.”
Äitiyslailla turvataan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Kun äitiys voidaan vahvistaa yksinkertaisella menettelyllä, puretaan samalla turhaa aikaa ja rahaa vievää byrokratiaa sekä mahdollistetaan kahden äidin perheissä keskittyminen olennaiseen: uuteen perheenjäseneen tutustumiseen, hoivaamiseen ja lapsesta iloitsemiseen.
Lisätietoa: