Aamulehti avasi viikonloppuna ansiokkaasti keskustelua sukupuolittuneista nimikkeistä. Aamulehti aikoo jatkossa muun muassa viitata eduskunnan puhemieheen puheenjohtajana.
“Kieli on keino jäsentää maailmaa. Kieli myös määrittelee ajattelua ja ohjaa tulkintaa tahattomiinkin suuntiin. Lehtitekstin ei ole syytä olla voimistamassa ajatusta, että joku ammatti tai tehtävä on erityisen miehinen (tai naisinen). Piilomaskuliinisuus on hyvä yrittää piilottaa lopullisesti”, pääkirjoituksessa kirjoitettiin.
Linjaus sukupuolittuneiden termien poistamisesta sai toimituksen mukaan alkunsa lukijan lähettämästä kirjeestä. Tämä on tärkeä avaus medialta, joka on yksi keskeinen vallankäyttäjä ja kielen uudistaja. Kieli on vallan välineen lisäksi myös arkinen käyttöesine. Sanat kuluvat ja niitä korjataan tai ne heitetään pois ja otetaan toiset tilalle.
Moni verkkokeskustelija huomautti eri yhteyksissä, etteivät sukupuolineutraalit nimikkeet ole mikään uusi aihe. Näinhän se on. Euroopan neuvosto kehotti jo vuonna 1990 jäsenvaltioitaan edistämään tasa-arvoista kielenkäyttöä. 10 vuotta sitten Suomen kielen lautakunta suositti, että sukupuoli on syytä tuoda viestimissä esiin vain silloin, kun se on käsiteltävän asian kannalta olennaista.
Olen ollut itse hoputtamassa mediaa jo vuodesta 2012, jolloin laadin ensimmäisen toimittajaoppaan. Yksi näkökulma oppaassa on sukupuolisensitiivisen kielenkäytön edistäminen. Setan tavoitteena on viedä journalismia kohti moninaisemman lukijakunnan huomioimista, sillä vähemmistöihin kuuluville ihmisille on tärkeää, että heistä kirjoitetaan oikein ja kunnioittavasti. He ovat myös uutisoinnin kuluttajia eli lukijoita, kuuntelelijoita ja katselijoita, joille journalisti on ensisijaisesti vastuussa.
Sukupuolineutraaliin kieleen pyrkiminen ei tarkoita sukupuolen kieltämistä vaan ennemminkin sukupuolen moninaisuuden tunnustamista ja huomioimista: mistä tiedämme, onko haastateltava, lähde tai kuvauskohde sitä sukupuolta, joksi hänet oletamme? Muunsukupuoliselle ihmiselle tai transvestiitille neutraali työnimike on tärkeä yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Sukupuolittamisen purkamiseen tähtää myös tasa-arvolain mukainen työpaikkoja koskeva tasa-arvosuunnittelu. Työnimikkeet ovat hyvä alku!
Politiikasta -tiedeverkkolehdessä sivuttiin kesäkuussa myös tätä samaa teemaa. Kirjoituksessa tiivistetään hyvin, mitä vanhoista, loukkaavista ja sukupuolittuneista sanoista luopuminen tarkoittaa ja miltä se voi ja saa tuntua: “Moni kokee tämän hankalaksi, ja varmaan ihan syystä. Silti ärsyyntymiselle ei kannata antaa valtaa. Sen sijaan kannattaa yrittää olla herkkä kuuntelemaan, seurata keskusteluja, kysyä muilta. Ja olla valmis korjaamaan mahdolliset virheensä, olivat ne kuinka tahattomia tahansa”.
Itse opettelin tietoisesti käyttämään esimerkiksi sanaa esihenkilö esimiehen sijaan. Uuden sanan opettelu oli yllättävän vaikeaa, koska monet sukupuolittuneet käsitteet ovat meihin hyvin syvälle kirjoitettuja. Muutoksen ei tarvitse olla nopeaa, kunhan muutoksen suunta on oikea.
Loppuun haluan jakaa nämä hilpeät feministisen ajatushautomo Hatun kuvat. Nauroin niille kovaa.
Aamulehden aloittaa keskustelua voi seurata vielä twitterissä aihetunnisteella #kielimuuttuu.
#kielimuuttuu twiitit
!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?’http’:’https’;if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+”://platform.twitter.com/widgets.js”;fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,”script”,”twitter-wjs”);
Kuvankaappaus: Nyt-liitteen verkkojuttu kaikista virkanimikkeistä, joissa mainitaan sana nainen.
Eliisa Alatalo
tiedottaja