Eduskunnassa on alkanut vaalikauden loppusuora. Eduskunta keskustelee ja äänestää tällä viikolla sukupuolen vahvistamista koskevasta laista.
Eduskunnan sateenkaariverkosto vetoaa kansanedustajia äänestämään uudistuksen puolesta ja kunnioittamaan transihmisten ihmisarvoa.
“Translain uudistaminen on viivästynyt kerta toisensa jälkeen, vaikka kyseessä on yksi kiireellisimmin korjausta vaativista ihmisoikeuskysymyksistä. Transihmiset ovat joutuneet odottamaan jo aivan liian kauan oikeuksiensa parantumista”, toteaa eduskunnan sateenkaariverkoston uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö.
Hallituksen esitys sukupuolen vahvistamisesta päivittäisi sääntelyn niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen eriytettäisiin sukupuolen lääketieteellisistä hoidoista. Sukupuolen juridinen vahvistaminen vahvistaisi henkilön itsemääräämisoikeutta, kun siihen ei enää vaadittaisi todistusta lääkäriltä. Lisäksi esitys vahvistaisi kehollista koskemattomuutta, kun se vihdoin poistaisi vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen juridisen vahvistamisen ehdoista.
Keskustelun aikana on ruodittu paljon lakiin liittyviä mahdollisia ongelmia. Itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki on voimassa jo yhdeksässä maassa Euroopassa. Kahdeksassa lakia on jo ehditty toimeenpanna. Näistä maista ei ole raportoitu väärinkäyttöä ja vain hyvin pieni määrä ihmisiä on vahvistanut sukupuolensa takaisin syntymäsukupuoleen toistamiseen.
Translaista keskusteltaessa on otettu esille transihmisten osallistuminen urheilukilpailuihin.
”Uudistettavalla translailla ei säädetä osallistumisesta kansainväliseen kilpaurheiluun, vaan sitä sääntelevät kansainväliset lajiliitot. Lajiliitot määrittelevät KOK:n laatimien periaatteiden pohjalta osallistumisoikeudesta kansainväliseen urheiluun. Osa lajiliitoista on uudistanut kriteerinsä lähiaikoina, mutta osalla tässä on vielä tekemistä. Suomen lainsäädäntömuutos ei kuitenkaan muuta tätä määrittelyä”, toteaa verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala.
Liikunta ja urheilu kuuluu kaikille. Tähän asti on ollut enemmänkin ongelma se, että transihmiset usein kokevat syrjintää ja jopa uhkaavia tilanteita pukeutumistiloissa eivätkä välttämättä uskalla niitä käyttää. Jatkossakin lainsäädäntömme lähtee siitä, että pukeutumistilojen käytön on oltava kaikille turvallista. Myös eduskunnan lakivaliokunta on lausunnossaan ottanut asiantuntijoita laajasti kuultuaan kantaa erilaisiin huoliin mahdollisista väärinkäytöksistä ja todennut, että riskit väärinkäytöksille eivät ole merkittäviä.
Hallituksen esitys on huomattava parannus nykyisin voimassa olevaan sääntelyyn, mutta ongelmaton se ei ole. Esityksen merkittävin puute on lapsen oikeuksien huomiotta jättäminen niin ettei sukupuolen juridinen vahvistaminen olisi jatkossakaan mahdollista alaikäisille.
“Euroopassa jo 17 maata mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen jollakin tapaa myös alaikäisille. On valitettavaa, ettei hallituksen esitys tätä mahdollista. Suomessa tulee käynnistää erillinen valmistelutyö täysi-ikäisyysvaatimuksen poistamiseksi niin, että lapsen oikeudet ovat valmistelun keskiössä, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää lausumaehdotuksessa”, peräänkuuluttaa verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo.
Laajempi translain uudistus olisi voinut sisältää myös ei-binääristen ihmisten sukupuolen tunnustamisen niin, että Suomeen olisi luotu kolmas juridinen sukupuolikategoria. Lisäksi samassa lakikokonaisuudessa olisi voitu luoda sääntely intersukupuolisten lasten kehollisen koskemattomuuden vahvistamiseksi kieltämällä lääketieteelliset kehon sukupuolipiirteitä muuttavat toimenpiteet, joihin ei ole henkilön tietoon perustuvaa suostumusta.
“Translain uudistaminen on viivästynyt kohtuuttomasti ja onkin välttämätöntä, että hallituksen esitys hyväksytään pikimmiten. Muunsukupuolisten ja intersukupuolisten itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä ei saa unohtaa, vaan myös ne tulee korjata määrätietoisesti”, painottaa Hyrkkö.
“Meillä kansanedustajilla on lisäksi erityinen velvollisuus huolehtia, että emme käytä puhevapauttamme ennakkoluulojen lietsomiseksi ja vähemmistöryhmän leimaamiseksi. Vetoankin kaikkiin kansanedustajakollegoihin, että täysistuntosalissa kunnioitetaan transihmisten ihmisarvoa.”
Eduskunnan sateenkaariverkoston puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.), varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Sari Multala (kok) sekä Jussi Saramo (vas). Verkoston tarkoitus on jakaa ajankohtaista tietoa sateenkaari-ihmisten oikeuksista ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista sekä yhdessä ideoida ja viedä eteenpäin tarvittavia uudistuksia. Verkostossa on mukana kansanedustajia niin hallitus- kuin oppositiopuolueista. Verkosto on toiminut eduskunnassa vuodesta 2015. Ihmisoikeusjärjestö Seta toimii verkoston sihteerinä.