Alhaalla vasemmalta: Vladimir, Agne, Aiste
Kahden vuoden mittainen Rainbow Rights -hanke on loppusuoralla. Iloksemme seniorityö ja hankkeen sijaiskoordinaattori pääsivät vielä kerran vierailemaan liettualaisen sisarjärjestömme LGL:n luona keväisessä Vilnassa 16–18.2.!
Työskentelyn aiheita tällä vierailulla olivat ikääntyvien lhbtiq-ihmisten erityishaasteet, ikään perustuva syrjintä ja ylisukupolvisen työskentelyn mahdollisuudet. Matkaan saatiin aiheen kannalta täydellinen asiantuntijatiimi: seniorityön koordinaattori Touko Niinimäki, sateenkaariseniori ja pitkän linjan aktivisti Risto Hartikainen sekä alueellisesta nuorisotyöstä vastaava Teija Ryhtä. Alkuvuoden Teija on työskennellyt tiiviisti Rainbow Rights -hankkeen viimeisten toimintojen parissa.
LGL
LGL – National LGBT Rights Organization on Liettuan ainoa lhbtiq-ihmisoikeuksien ajamiseen keskittyvä järjestö. Se on toiminut aktiivisesti vuodesta 1993 ja ehtinyt olla edistämässä monia muutoksia Liettuan lainsäädännössä ja asenneilmapiirissä. Tällä hetkellä järjestön työskentelyä varjostaa ”alaikäisten suojelemiseen” tähtäävä laki, joka pyrkii estämään ”perustuslaissa määritellyn perhemuodon vastaisen” informaation levittämisen. Myös muu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on heikolla tasolla – ILGA-Europen Rainbow Europe -vertailussa vuonna 2018 maa sijoittui 37. sijalle.
LGL keskittyykin ennen kaikkea ihmisoikeustyöhön, poliittiseen vaikuttamiseen ja asenneilmapiirin muokkaamiseen. Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa kaksi vihapuheen ehkäisemiseen liittyvää projektia. Toimintaa pyöritetään pääasiassa projektirahoituksella, minkä seurauksena järjestöllä ei ole mahdollisuuksia ylläpitää esimerkiksi säännöllistä vertaisryhmätoimintaa.
LGL:sta tapaamiseen osallistuivat toiminnanjohtaja Vladimir Simonko, hallituksen jäsenet Eduardas Platovas ja Irena Vanglikaitė, tiedottaja Eglė Kuktoraitė sekä projektityöntekijät Marinela Gremi, Miglė Šarakauskaitė, Aistė Vaitkevičiūtė ja Agnė Jurgaitytė ja vapaaehtoiset Lili ja Nadia. Suurin osa järjestön työntekijöiden ja aktiivien ajasta kuluu tällä hetkellä Baltic Pride -tapahtuman järjestelyihin, sillä kesäkuussa on jälleen LGL:n vuoro järjestää tapahtuma Vilnassa. Baltic Pride järjestetään vuorovuosin Virossa, Liettuassa ja Latviassa.
Sateenkaariseniorit keskustelun keskiössä
Kahden päivän ajan keskityimme pohtimaan ikääntyvien sateenkaari-ihmisten elämää ja risteäviä ja kasaantuvia haasteita. Tunnistimme samankaltaisia esteitä sateenkaariseniorien yhdenvertaisuuden toteutumiselle niin Suomessa kuin Liettuassa. Aiempi lainsäädäntö on pakottanut monet elämään koko ikänsä kaapissa, ja syrjinnän pelko estää edelleen järjestötoimintaan osallistumista. Yhteiskunnan ja uskonnollisten yhteisöjen syrjivät rakenteet vaikuttavat arkipäivään vahvasti. Myös sateenkaariyhteisön sisäiset normit korottavat kynnystä osallistua – juhlia ja järjestöaktivismia pidetään etenkin Liettuassa leimallisesti nuorten juttuna.
Liettuassa uusien sateenkaariseniorien tavoittaminen on hankalaa, sillä monet eivät käytä sosiaalista mediaa. Luottamuksellinen tieto tapaamisista kulkee lähinnä henkilökohtaisten kontaktien kautta. Pienet ryhmät järjestävät tapaamisiaan yksityiskodeissa ja kaupungin ulkopuolella, jotta paljastumisen vaara olisi mahdollisimman pieni. Julkisesti mainostettuihin tapaamisiin osallistuminen on monelle mahdoton ajatus.
Touko ja Risto kertoivat siitä, miten näitä osallistumisen kynnyksiä on Setan seniorityössä pyritty madaltamaan. Pohdimme myös ylisukupolvista työtä, joka Setassakin on vasta aluillaan. Hyvänä esimerkkinä siitä toimii viime syksynä Helsingin kaupunginmuseossa järjestetty keskustelupaneeli, joka toi kaksi sateenkaarisenioria ja kaksi nuorisotoimikunnan jäsentä yhteisen pöydän ääreen. Sekä LGL:n että Setan edustajat – iästä riippumatta – olivat yhtä mieltä siitä, että historiaa ja yhteiskunnan kehityskulkuja sekä jo saavutettuja aktivistien työn tuloksia on tärkeää tuntea nykyhetken toimintaympäristön hahmottamiseksi.
Pridea ja diplomatiaa
Kahden päivän intensiivisen työskentelyn päätteeksi saimme kunnian vierailla Suomen suurlähetystössä, jossa meidät vastaanottivat suurlähettiläs Christer Michelsson ja lähetystösihteeri Anni Salmia. Suurlähetystö tukee LGL:n ja muiden liettualaisten kansalaisjärjestöjen työtä ja seuraa ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Yhteistyötä suurlähetystön kanssa on tiedossa muun muassa Baltic Priden tiimoilta.
Rainbow Rights -hanke päättyy, mutta haaveilimme jo mahdollisista tulevaisuuden yhteistyökuvioista LGL:n kanssa. Teija ja Risto intoutuivat myös suunnittelemaan Baltic Pride -reissua, niin mielenkiintoiselta jo tähän mennessä varmistunut ohjelma kuulostaa!
Kirjoittaja:
Teija Ryhtä
alueellisen nuorisotyön koordinaattori
Rainbow Rights -hankkeen koordinaattori
Setan järjestöjen nuorisotyö ja vertaistoiminta, RR-hankkeen koulutukset ja viestintä
p. +358 50 505 5234
teija.ryhta@seta.fi
Rainbow Rights -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.