Onnettomuustutkintakeskus julkaisi 28.4. selvityksen alaikäisten kuolinsyistä Suomessa. Selvityksessä arvioidaan, että 2-3 alaikäistä riistää Suomessa vuosittain henkensä seksuaaliseen suuntautumiseen tai mahdollisesti sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden takia. Tämän surullisen tiedon pohjalta on tärkeää pohtia, miten aikuiset ja viranomaiset nuorten eri elinympäristöissä voivat tukea jokaisen nuoren hyvinvointia ja luoda sellaisen ilmapiirin, jossa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori ei jää vaille tukea. Vastuuta asenneilmapiiristä ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta on myös poliitikoilla.
Setan suurimman jäsenjärjestön, pääkaupunkiseudulla toimivan HeSetan sosiaalityöntekijä Aaro Horsma tapaa työssään alaikäisiä lesbo-, homo- bi- ja transnuoria. Osalla heistä on ollut itsetuhoisuutta. Horsman mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota ympäristön asenteisiin ja nuoren saamaan tukeen.
“Ongelma ei ole nuoressa, vaan kulttuurissa, jonka hetero- ja sukupuolinormit ovat monelle nuorelle liian ahtaita ja pakottavia. Oma identiteetti on nuorelle voimavara silloin, kun hän kokee tulevansa nähdyksi ja hyväksytyksi. Ahdistusta voivat aiheuttaa perheen, opettajan tai muun lähiyhteisön tuomitseva asenne tai sen pelko. Aikuisten pitää luoda kaikille nuorille turvallinen arki, jossa jokainen saa tukea kasvuun omana itsenään ja myönteisiä esikuvia, ja jossa homo- ja biseksuaalisuudesta tai transsukupuolisuudesta puhuminen ovat tavallisia, näkyviä asioita”, Horsma sanoo.
Setan pääsihteeri Aija Salon mukaan avainasemassa nuoren hyvinvoinnin tukemisessa ovat koulu, nuorisotyö sekä mielenterveys- ja sosiaalipalvelut.
”Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten opettajat, nuorisotyöntekijät ja terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilökunta tarvitsevat tuekseen ajantasaista tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin merkityksestä. Tämä olisi tärkeää saada jo ammatillisissa opinnoissa”, Salo sanoo.
”Eri viranomaiset voivat kasvattaa tietämystään ja luoda hyviä käytäntöjä esimerkiksi osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua.”
Seta toteuttaa koulutuksia nuorten kanssa toimiville ammattilaisille ja järjestää kouluvierailuja. Vastuu opetuksen sisällöstä ja oppilaiden saamasta tuesta on kuitenkin viranomaisilla. Parhaillaan meneillään olevassa perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa hlbtiq*-kysymykset on syytä ottaa mukaan.
Seta ja Nuorisotutkimusseura julkaisivat 10.3. suomeksi ainutlaatuisen kyselytutkimuksen, jossa suomalaisilta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilta nuorilta kysyttiin heidän elämästään ja hyvinvoinnistaan. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista sateenkaarinuorista on kokemuksia yhteiskunnan sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista koskevista normeista sekä homo- ja transfobisesta syrjinnästä. Osa nuorista on saanut tukea aikuisilta, osa jää selviytymään yksin.
Lisätietoa:
Aija Salo, pääsihteeri, Seta ry
p. 050 309 8108, paasihteeri[at]seta.fi
Aaro Horsma, sosiaalityöntekijä, HeSeta ry
aaro.horsma[at]heseta.fi
Katarina Alanko: Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Setan ja Nuorisotutkimusseuran selvitys
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf
Setan koulutus Sateenkaarinuoret Suomessa – näkökulmia ammatilliseen kohtaamiseen, 21.5. Helsingissä
http://seta.fi/tapahtuma/sateenkaarinuori-suomessa-koulutus/
Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu: Pirkanmaan Setan puhelin- ja verkkopalvelusta kaikenikäiset saavat tukea seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
http://www.pirkanmaanseta.fi/tuki-ja-neuvontapalvelu
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus Lasten kuolemat
http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2014/aTEpLtfUl/Y2012-S1_Lasten_kuolemat.pdf