Lausunto tasa-arvolaista

Seta ry 7.9.2012

Pasilanraitio 5
00240 Helsinki
www.seta.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö

Viite: Lausuntopyyntö STM 013:00/2011

Asia: Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

Seta ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi tästä tärkeästä lakiuudistuksesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Setan lausunnon liitteenä on taulukko, jossa on lueteltu pykäläkohtaiset muutosehdotukset lakitekstiin.

Päähuomiot

Sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolipiirteisiin perustuvan syrjinnän kiellon sekä sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämisvelvoitteen kirjaaminen lakiin on merkittävä uudistus, joka parantaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Hallitus on sitoutunut uudistukseen hallitusohjelmassa, ihmisoikeustoimintaohjelmassa ja tasa-arvo-ohjelmassa. Myös eduskunta on jo vuonna 2005 edellyttänyt hallitukselta näitä toimia. Lakimuutokset on syytä toteuttaa pikaisesti.

Viimeistään tämän uudistuksen myötä sukupuolivähemmistöjen asema ja sukupuolen moninaisuus on syytä ottaa johdonmukaisesti huomioon kaikessa tasa-arvopolitiikassa, syrjinnän vastaisissa toimissa sekä tasa-arvon edistämiseksi perustetuissa elimissä, jotta lain henki toteutuu.

Lakiehdotusluonnos esitöineen on erittäin ansiokas ja perusteellinen. Joiltain osin luonnoksessa ehdotetut määritelmät, muotoilut ja perustelut vaativat kuitenkin tarkistamista, jotta laki suojaisi kaikkia sukupuolivähemmistöihin kuuluvia tai muusta syystä sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai kehon sukupuolipiirteisiin perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuvia tehokkaasti kaikilla yhteiskunnan ja viranomaistoiminnan osa-alueilla.

Tasa-arvolain muutos tuo tasa-arvovaltuutetulle sekä muille viranomaisille ja julkisten palvelujen tarjoajille uudenlaisen näkökulman ja uusia velvoitteita. Siksi lain toimeenpanoon tarvitaan resursseja. Lain tehokas toimeenpano edellyttää myös koulutusta ja tiedotusta muun muassa eri ministeriöiden ja kuntien henkilöstölle sekä työnantajille. Muutoksen myötä on syytä päivittää tasa-arvosuunnittelun tueksi tehdyt sekä sukupuolivaikutusten arviointia koskevat ohjeistukset vastaamaan uutta lakia. Muun muassa opetus-, kasvatus, terveys- ja sosiaalialojen sekä oikeuslaitoksen ja poliisin perus- ja täydennyskoulutuksiin tarvitaan sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä aineksia.

Tarkemmat huomiot

Seta kannattaa sitä, että tasa-arvolain tarkoituspykälään kirjataan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aseman edistäminen. Lakimuutosta ei tule rajata niin, että tasa-arvolaki koskisi sukupuolivähemmistöjä tai sukupuolen moninaisuutta vain joiltain osin. Uudistuksen yhtenä tavoitteena ja seurauksena tulee olla, että sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan jatkossa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja kaikessa lainsäädännössä myös sukupuolen moninaisuuteen liittyvää tasa-arvoa. Sukupuoli, sukupuolten tasa-arvo ja sukupuoleen perustuva syrjintä on syytä määritellä laissa niin, että ne kattavat koko laissa yksiselitteisesti myös sukupuolivähemmistöt ja muun sukupuolen moninaisuuden.

Erityisen tärkeää on, ettei lain kattavuutta sukupuolivähemmistöjen osalta rajata työelämän tai koulutuksen osalta miltään osin. Nämä ovat erityisesti transihmisille kaikkein tyypillisimpiä syrjinnän esiintymisen alueita.

On hyvä, että laissa käytetään toisaalta syrjintäperusteita (sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu) yhdenvertaisuuslainsäädännön ja yksilön oikeuksien turvaamiseen liittyvien lainsäädäntökäytäntöjen mukaisesti, ja että toisaalta viitataan sukupuolivähemmistöihin syrjinnälle alttiina ryhminä. On tarkoituksenmukaista kirjoittaa laki niin, että sekä syrjintäkielto että edistämisvelvoite kattavat niin sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun kuin sukupuolivähemmistöön kuulumisen. Syrjinnän kiellon osalta on olennaista varmistaa asianmukaisin muotoiluin, että sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto kattaa myös syrjinnän sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella. Edistämispykälän osalta perustelut tulee kirjoittaa niin, että edistämisvelvoite koskee sukupuolen moninaisuutta laajasti eikä sitä rajoiteta koskemaan vain niitä ihmisiä, jotka identifioivat itsensä sukupuolivähemmistöihin kuuluviksi.

On erittäin hyvä, että intersukupuoliset henkilöt on määritelty kuuluvaksi sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvan syrjinnän kiellon piiriin. On syytä harkita vielä, tulisiko lakiin kirjata nimenomaisesti myös kehon sukupuolipiirteisiin kohdistuvan syrjinnän kielto. Intersukupuolisuudessa on usein kyse kehon anatomisista piirteistä, hormonitoiminnasta ja vastaavista.

On tärkeää varmistaa, että koko laki koskee yksiselitteisesti kaikkia sukupuolivähemmistöjä. Nykymuotoiluilla on epäselvää, kattaako laki kaikki transvestiitit, koska transvestisuus on määritelty epätarksti. Nykytilan kuvauksessa (s.5) todetaan, että transvestiitilla on tarve ilmaista kuuluvansa eri sukupuoleen, ja perusteluissa todetaan, että sukupuolen ilmaisunsa perusteella sukupuolivähemmistöön kuuluvaksi katsottaisiin henkilö, joka ”ilmaisee kuuluvansa eri sukupuoleen”. Nämä ovat osittain harhaanjohtavia ja ilmiötä turhaan rajaavia ilmauksia. Sukupuolen moninaisuuden näkökulma mahdollistaa sukupuolen ymmärtämisen jatkumona, jonka sisällä kukin ihminen sukupuolen ilmaisultaan joko asettuu johonkin kohtaan tai liikkuu jatkumon eri kohdissa ilmaisten eri puolia itsessään. Transvestiitti ei ehkä niinkään ilmaise ”kuuluvansa” eri sukupuoleen, vaan ilmaisee eri tilanteissa eri tavoin maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä persoonansa ulottuvuuksina. Seta käyttää transvestiitista määritelmää ” mies tai nainen, jolla on mahdollisuus sisäisesti eläytyä kumpaankin sukupuoleen ja tarve ilmentää naisellista ja miehistä puolta itsessään vaihdellen”.

Seta kannattaa sitä, että laissa kielletään esitettyjen perusteluiden mukaisesti myös syrjintä, joka johtuu henkilön tai hänen läheisensä sukupuoli-identiteetin ja/tai sukupuolen ilmaisun puuttumisesta, esimerkiksi androgyynisyydestä tai siitä, ettei henkilöstä näe päällepäin, mitä sukupuolta hän on, tai siitä, ettei henkilö koe kuuluvansa mihinkään sukupuoleen.

Sukupuolivähemmistöön kuulumisessa on kyse syvästi henkilökohtaisesta kokemuksesta, joka ei ole ensisijaisesti tai välttämättä lainkaan sairausluokitusten piiriin kuuluva asia.

Sukupuolivähemmistöjen medikalisointi olisi hyvä jättää laista ja sen perusteluista pois. Erityisesti transvestiittien kohdalla se on harhaanjohtavaa. Transvestisuus on vuonna 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksellä poistettu Suomessa sairausluokituksesta. Siksi termin kohdalla ei pidä viitata lääketieteeseen. Riittää, että todetaan vaikkapa ”heistä käytetään termiä transvestiitti”. Muidenkin sukupuolivähemmistöjen kohdalla lääketieteellisiin prosesseihin tai määritelmiin viittaaminen on tarpeetonta ja leimaavaa. Lääketieteessä ollaan kansainvälisesti luopumassa termistä ”häiriö” viitattaessa sukupuoleltaan moninaisiin henkilöihin. Useat arvovaltaiset tahot, kuten Euroopan parlamentti, ovat vaatineet transihmisten psykiatrisista sairausluokituksista luopumista.

Perusteluosassa (s. 16) kuvataan sukupuolen korjausprosessia ja todetaan muun muassa, että ”tietyn ajan kuluttua henkilö voi saada lähetteen kirurgisiin korjausleikkauksiin ja hän voi vaihtaa juridista sukupuoltaan”. Juridisen sukupuolen korjaaminen ei kuitenkaan edellytä Suomessa kirurgisia korjausleikkauksia (hormonaalinen steriliteetti riittää). Ylipäätään sukupuolen korjausprosessin kuvaaminen tässä kohden on tarpeetonta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjintäsuojan ja heidän tasa-arvonsa edistämisen kannalta, ja ylläpitää kapeaa mielikuvaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä. Samoin arvio korjausprosessin läpikäyvien henkilöiden määrästä on tarpeeton itse asian kannalta. Korjausprosessin läpikäyvät henkilöt ovat vain pieni osa sukupuolivähemmistöihin kuuluvista, ja koska syrjintäkiellon on tarkoitus ja sen tulee kattaa kaikki sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuolivähemmistöön kuulumiseen perustuva syrjintä, huomion kiinnittäminen lääketieteellisiin diagnooseihin tai terveydenhuollon piirissä tapahtuviin prosesseihin on toisarvoista, etenkin kun diagnoosit ja hoitoprosessit ovat parhaillaan muutoksessa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on jäsenvaltioille antamissaan suosituksissa esittänyt, että kaikista lääketieteellisen hoidon vaatimuksista juridisen sukupuolen ja nimen vaihtamisen edellytyksenä on luovuttava.

Henkilön sukupuoli-identiteetti perustuu henkilön omaan kokemukseen sukupuolestaan. Kuten esityksessä todetaan, lähtökohtana tulee aina olla, että henkilö saa itse määritellä sukupuolensa oman sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti, ja että hänet hyväksytään naisena tai miehenä hänen kokemansa sukupuoli-identiteetin mukaisesti riippumatta henkilön biologisesta tai juridisesta sukupuolesta. Myös silloin kun tavaroiden tai palvelujen tarjontaa rajataan sallitusti sukupuolen perusteella (8 e § poikkeussäännös), on tärkeää, että henkilö saa itse määritellä sukupuolensa oman sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti.

Pykäläkohtaiset ehdotukset

• 1 § Lain tarkoitus

Seta kannattaa sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisen kirjaamista tarkoituspykälään. Pykälää olisi laajennettava ehdotuksesta siten, että lain tarkoitukseksi kirjattaisiin sukupuolivähemmistöjen osalta aseman edistäminen sekä työelämässä että yhteiskunnassa. Esimerkiksi

”Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä ja sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa”.

• 3 §

Lakiehdotuksessa käytetyt määritelmät kaipaavat vielä selkeyttämistä. Lain tarkoituksen toteutumista hämärtää se, että lain perusteluissa sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun määritelmiä ehdotetaan käytettäväksi ainoastaan tiettyjen pykälien osalta. Samoin lakiehdotuksessa käytetyn sukupuolivähemmistö-käsitteen suhde edellä mainittuihin käsitteisiin jää lakiehdotuksessa epäselväksi. On varmistettava, ettei lakiin luoda sisäisesti eritasoista syrjintäsuojaa tai edistämisvelvoitteita erilaisten sukupuolivähemmistöjen välille, ja että lakiehdotus kattaa tosiasiallisesti kaiken sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän syrjinnän kaikkien pykälien osalta. Lakiin olisi eksplisiittisesti kirjattava, että sukupuolivähemmistön käsite kattaa kaiken sukupuolen moninaisuuden, tai kirjattava tätä tarkoittavat määritelmät pykäläkohtaisesti. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuvan syrjinnän kielto on tärkeää määritellä niin, että se suojaa myös intersukupuolisia henkilöitä, joiden kohtaama syrjintä voi kohdistua muun muassa kehon sukupuolipiirteisiin.

Seta ehdottaa, että pykälään lisätään seuraavat määritelmät:

”Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan tässä laissa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa sekä tasa-arvoa liittyen sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin” ja

”sukupuolella tarkoitetaan tässä laissa fyysisen nais- ja miessukupuolen lisäksi sukupuolen ilmaisua ja sukupuoli-identiteettiä sekä sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen sukupuolta myös silloin, kun sukupuoli ei ole yksiselitteisesti nainen tai mies”.

Sukupuolen ilmaisun ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen määritelmiä voisi täydentää ja muokata esimerkiksi näin, jotta kehon sukupuolipiirteet tulevat mainituiksi lakitekstissä, ja jotta transvestisuutta tarkoittava sukupuolivähemmistöön kuulumisen tunnusmerkki tulee määritellyksi tavalla, joka vastaisi mahdollisimman tarkasti tarkoitustaan.

”Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan tässä laissa sukupuolen esiintuomista pukeutumisella, käytöksellä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla, sekä kehon sukupuolipiirteitä.”

”Sukupuolivähemmistöön kuuluvalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jonka sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta, tai jonka sukupuolen ilmaisu ylittää totutut sukupuoleen liitetyt oletukset, tai joka ei ole fyysisiltä sukupuolta määrittäviltä ominaisuuksiltaan yksiselitteisesti nainen tai mies.”

• 4 §

Uudistuksen jälkeen laissa ei tule enää viitata vain naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, vaan määritellä sukupuolten tasa-arvo niin, että siihen sisältyy myös sukupuolen moninaisuus. 4§ voitaisiin muotoilla uudestaan näin:

”Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Edellä 1 – 3 momentissa tarkoitetut velvollisuudet tulee täyttää niin, että ne kattavat myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämisen”.

• 4 a §

Varsinaista kiintiöajattelua on epätarkoituksenmukaista soveltaa eri syrjintäperusteisiin, mutta kun sukupuolivähemmistöt määritellään lakimuutoksen myötä sukupuolten tasa-arvon alaan kuuluviksi ryhmiksi, on johdonmukaista, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä ja heitä edustavia tahoja jatkossa kuullaan tasa-arvopoliittisten toimien valmistelussa, etenkin heitä nimenomaisesti koskevissa asioissa. Seta ehdottaa kiintiömomenttiin lisäystä

”Erityisesti valittaessa toimielimiä, joiden toiminnalla ja ratkaisuilla on merkittävä vaikutus sukupuolivähemmistöjen asemaan, tulee kyseisissä toimielimissä turvata myös sukupuolivähemmistöjen edustus”.

• 5 § Tasa-arvon toteutuminen koulutuksessa ja opetuksessa

5 §:n mukaan naisille ja miehille on taattava samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Lisäksi viranomaisten oppilaitosten ja muiden opetusta järjestävien on huolehdittava, että opetus, tutkimus ja oppiaineisto edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja ennaltaehkäisevät osaltaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Koulutusjärjestelmä on hyvin keskeinen sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden hyvinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Seta pitää kannatettavana, että 5 § otettaisiin huomioon naisten ja miesten lisäksi tytöt ja pojat. Muotoilu kuitenkin jättää osan sukupuolivähemmistöihin kuuluvista, eli ne, jotka eivät identifioidu naiseksi/tytöksi tai mieheksi/pojaksi, ulkopuolelle.

Esityksen muotoilua on mahdollista muuttaa niin, että se ottaisi paremmin huomioon sukupuolen moninaisuuden. Esimerkiksi näin: ”Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä, sekä kaikilla sukupuolen ilmaisusta ja sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta riippumatta, on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen, ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista”.

Vaihtoehtoisesti pykälään voitaisiin lisätä uusi 2 momentti:

Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien tahojen on huolehdittava siitä, että myös sukupuolivähemmistöjen edustajilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tätä.

• Uusi 5 a § Toiminnallisen tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen ulottaminen peruskouluihin
Seta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että toiminnallinen tasa-arvosuunnitteluvelvollisuus ulotetaan koskemaan myös perusopetusta antavia oppilaitoksia.

Sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojaa ja tasa-arvon edistämisvelvoitteen laajentamista koskevien lakimuutosten myötä on johdonmukaista, että tasa-arvosuunnitteluvelvoite sisältää automaattisesti velvoitteen sisällyttää sukupuolen moninaisuus tasa-arvosuunnitelmiin. Tämän velvoitteen ei pidä olla riippuvainen siitä, tiedetäänkö organisaatioon sillä hetkellä kuuluvan sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä esimerkiksi oppilaina tai työntekijöinä.

Organisaatiolla ei pidä olla optiota jättää sukupuolivähemmistökysymyksiä tasa-arvosuunnitelman ulkopuolelle, vaan sukupuolen moninaisuus tulisi jatkossa käsittää aina osaksi sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä toimenpiteitä.

Tasa-arvosuunnittelussa on syytä kuulla sukupuolivähemmistöön kuuluvia lapsia ja nuoria itseään ja toimia yhteistyössä heidän perheidensä kanssa. On huomattava, että seksuaalinen ja sukupuoleen liittyvä häirintä ja kiusaaminen kytkeytyvät usein sukupuoli- ja seksuaalisuusnormeihin. Sukupuolen moninaisuuden myönteinen huomioon ottaminen kouluopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa auttavat asennekasvatuksena myös vähentämään häirintää ja kiusaamista. Tästä syystä sukupuolen moninaisuus tulisi erikseen mainita pykälässä, esimerkiksi näin:

”Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.”

• 6 § Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa

Setan mielestä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aseman edistämisestä työelämässä tulisi säätää ensisijaisesti lisäämällä tätä tarkoittavat muotoilut nykyiseen 6§:ään joko jokaiseen kohtaan erikseen (ks. taulukko) tai lisäämällä uuden kohdan, esimerkiksi näin: 7) ”kehittää työoloja, työehtoja, työhönottoa ja uralla etenemisen mahdollisuuksia tasa-arvoisiksi kaikille sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta riippumatta”.

• 6 b § Edistämisvelvoite

Mikäli sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tasa-arvon edistämistoimenpiteistä kuitenkin säädetään erillisellä uudella pykälällä, näiden toimien käytännön toteutumisen varmistamiseksi pykälään ehdotettua sanamuotoa olisi tarkistettava. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia valmisteltaessa ja tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tasa-arvon edistäminen olisi ”huomioon ottamisen” sijaan sisällytettävä tasa-arvosuunnitelmiin.

Uudeksi 6 b §:ksi ehdotettu erillinen sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoista kohtelua koskeva edistämispykälä velvoittaisi viranomaiset, oppilaitokset ja työnantajat tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ottamaan huomioon myös sukupuolivähemmistöjen edustajat. Uudistus on Setan mielestä määriteltävä niin, että edistämisvelvoite koskee sukupuolen moninaisuutta laajemminkin kuin sukupuolivähemmistöjä. Uudistuksen ensisijainen tarkoitus kuitenkin on sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden (transsukupuoliset, transgenderit, genderqueerit, transvestiitit, intersukupuoliset ja muut itsensä sukupuolivähemmistöön kuuluvaksi mieltävät henkilöt) tasa-arvon edistäminen.

Jos erillispykälä säilytetään, Seta ehdottaa siihen seuraavaa muotoilua:

”Viranomaisten, oppilaitosten ja muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee edistää sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Oppilaitoksen ja työnantajan 5 a ja 6 a §:n mukaisia tasa-arvosuunnitelmia valmisteltaessa ja tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa huomioon sukupuolen moninaisuus ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvon edistäminen.”

• 7 § Syrjinnän kielto

Esitettyyn syrjinnän määritelmään olisi harkittava lisättäväksi myös sukupuolivähemmistöön kuuluminen, näin: 3) ”eri asemaan asettamista sukupuoli- identiteetin, sukupuolen ilmaisun perusteella tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella”.

Seta on tyytyväinen siihen, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä on pykälässä määritelty sukupuoleen perustuvaan syrjintään kuuluviksi.

Seta pitää hyvin tärkeänä ehdotettua läheis- ja oletussyrjinnän kieltoa ja kannattaa niiden ottamista 7 ja 8 pykäliin. Tällöin sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaan, kiellettyyn syrjintään voisi syyllistyä niin totuudenmukaisen kuin virheellisenkin tiedon, havainnon tai oletuksen perusteella. Syrjinnän kohteen ei siten tarvitse kuulua sukupuolivähemmistöön, sillä olennaista on tekijän motiivi. Tällöin voidaan tehokkaammin puuttua esimerkiksi transfobiasta johtuviin tuomittaviin tekoihin.

On huomattava, että sukupuolen ilmaisuun liittyvän syrjinnän kohde ei välttämättä kuulu identiteetiltään sukupuolivähemmistöön, vaan syrjintää voi olla myös sellainen sukupuolen ilmaisuun kohdistuva syrjintä, jossa olennaista ei ole henkilön vähemmistöasema, vaan mikä tahansa syrjinnän tekijän mielestä vääränlainen sukupuolen ilmaisu.

Seta kannattaa läheissyrjinnän kiellon kirjaamista lakiin. Läheissyrjinnän piiriin kuuluvia henkilöitä ei ole syytä rajata suppeaan piiriin, kuten ehdotetuissa perusteluissa, joista puuttuvat esimerkiksi rekisteröity puoliso ja seurustelukumppani. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä välittömät sukulaisuussuhteet ovat usein katkenneet tai heikentyneet, ja läheissuhteet voivat muodostua monin eri tavoin. Siten on vaikea ennalta määritellä kattavasti, ketkä voivat kuulua läheissyrjinnän määritelmän piiriin.

Seta ehdottaa, että tasa-arvolakiin lisätään myös yhdenvertaisuustoimikunnan yhdenvertaisuuslakiin ehdottama positiivisen erityiskohtelun sallima säännös. Säännös voitaisiin ottaa esimerkiksi uudeksi 7 a §:ksi:

”7 a § Positiivinen erityiskohtelu
Syrjintänä ei pidetä sellaisia oikeasuhtaisia ja johdonmukaisia erityistoimia tai järjestelyjä, joiden tarkoituksena on tosiasiallisen tasa-arvon edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.”

• 8 § Syrjintä työelämässä

Työelämän syrjintä on syytä kieltää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun tai sukupuolivähemmistöön kuulumiseen perustuva syrjintä kaikissa tapauksissa, eli myös 1 momentin osalta, jotta on yksiselitteistä, että em. syyt eivät voi toimia perusteluna asettaa vähemmän ansioitunut henkilö toisen edelle työhönotossa.

Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lisäämällä kohta 1b)

”…työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön tämän sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen takia, vaikka tämä on ansioituneempi kuin valituksi tullut henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin edellä mainituista taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä”.

Vastaava täydennys olisi tällöin tehtävä numerointiin:

”Edellä 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettu menettely on tässä laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun, riippumatta siitä, perustuuko menettely henkilöön itseensä tai hänen läheiseensä liittyvään tosiseikkaan tai oletukseen” ja ”Työnantaja ei kuitenkaan ole rikkonut 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettua syrjinnän kieltoa, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä”.

• 8 b § Syrjintä oppilaitoksissa

Setan mielestä perusopetusta antavat oppilaitokset on otettava mukaan 8 b §:n (syrjintä oppilaitoksissa) soveltamisalaan, jotta hyvitysmahdollisuutta ei suljeta perusopetuksessa olevien oppilaiden ulottumattomiin.

Lain tulisi selkeästi kieltää myös oppilaitoksissa sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuva syrjintä. Nyt 8 b § ei tuo tätä selkeästi esille. Seta ehdottaa pykälään seuraavaa muotoilua:

”Oppilaitoksen tai muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.”

• 8 c § Syrjintä etujärjestöissä

Myös tähän pykälään on syytä kirjata eksplisiittisesti sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto.

”Menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan muita epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteellatyömarkkinajärjestön tai muun ammatillista edunvalvontaa harjoittavan järjestön toiminnassa, jäseneksi pääsyssä tai sen tarjoamia etuuksia annettaessa taikka häntä muutoin kohdellaan 7 § tarkoitetulla tavalla.”

• 8 e § Syrjintä tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa

Seta pitää tarpeellisena, että palveluita ja tavaroita koskevaan pykälään kirjataan selkeästi syrjintäkielto sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Siksi 1 momentti tulisi muuttaa muotoon:

”Tavaroiden tai palveluiden tarjoajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan julkisella tai yksityisellä sektorilla yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella muita epäedullisempaan asemaan tai häntä muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.”

Lakiehdotusluonnoksessa 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi tavalla, joka mahdollistaisi tavaroiden tai palveluiden tarjoamisen yksinomaan tai pääasiallisesti toiselle sukupuolelle tai sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella rajatulle ryhmälle. Ehdotettu uusi muotoilu voi aiheuttaa epäselviä tilanteita ja altistaa sukupuolivähemmistöön kuuluvat syrjinnälle, jos se tosiasiassa mahdollistaa sukupuolivähemmistöjen sulkemisen tavaroiden tai palveluiden tarjonnan ulkopuolelle. Olisikin mietittävä, onko ehdotettu lisäys ylipäätään tarpeellinen ja miten ”oikeutettu tavoite” ja ”asianmukaiset ja tarpeelliset keinot” perusteluissa määritellään.

• 9 a § Todistustaakka

Pykälässä tulee ottaa huomioon sukupuolivähemmistöihin ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvät uudet kirjaukset. Perusteluissa todetaan, että uusien syrjintäperusteiden osalta syrjintäolettama syntyy silloin, kun henkilö on osoittanut joutuneensa eri asemaan verrattuna toiseen henkilöön, jonka sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu on eri. Tämä syrjintäolettaman määritelmä ei ole kattava, vaan sitä tulee täsmentää. Syrjintäolettaman tulee syntyä myös silloin, kun voidaan olettaa, että eri asemaan asettaminen on tapahtunut sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella. Esimerkiksi kaksi henkilöä voivat kumpikin olla sukupuoli-identiteetiltään naisia, jolloin luonnoksen perusteluissa oleva syrjintäolettaman määritelmä ei täyttyisi, mutta syrjintää on kuitenkin voinut tapahtua esimerkiksi sen vuoksi, että toinen naisista on transsukupuolinen.

Jaettua todistustaakkaa ei saa olla mahdollista kumota pelkästään väittämällä, ettei vastaaja tiennyt henkilön sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua, kuten ehdotuksen perusteluissa annetaan ymmärtää. Pykälä voitaisiin muotoilla esimerkiksi näin:

”Jos joku, joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella, vastaajan on osoitettava, ettei tasa-arvoa ole loukattu, vaan että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Vastaajan velvollisuutta ei voi kumota väite siitä, ettei vastaaja tiennyt syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua tai ei tiennyt tämän kuuluvan sukupuolivähemmistöön. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyyn.”

Muita huomioita

Lakiehdotusluonnoksen mukaisten muutosten tekemisen jälkeen lain nykyinen nimi, ”laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta”, on riittämätön. Seta ehdottaa, että lain nimeä muutettaisiin sukupuolen moninaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi, esimerkiksi muotoon ”laki sukupuolten tasa-arvosta”.

Luonnos lakiehdotukseksi ei kata tilanteita, joissa henkilö joutuu moniperustaisen syrjinnän kohteeksi. Seta ehdottaa, että tasa-arvolakiin otetaan moniperustaisen syrjinnän määritelmä ja määritellään viranomaisten välinen vastuunjako moniperustaisen syrjinnän tilanteissa, ja että vastaavat kirjaukset tehdään myös yhdenvertaisuuslakiin.

Seta ehdottaa tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentamista koskemaan myös varhaiskasvatusta. Asianomaisen pykälän (5a§) otsikko voisi tällöin olla ”Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa”, ja pykälään voitaisiin lisätä varhaiskasvatuksen organisaatioita tarkoittavat muotoilut. Lapset omaksuvat jo hyvin varhain käsityksiä sukupuolesta, ja varhaiskasvatuksessa voidaan joko tukea moninaisuuden tunnustavaa ja sitä kunnioittavaa sukupuolikäsitystä tai haitata sitä. Olisi hyvin tärkeää, että varhaiskasvatuksessa tasa-arvokasvatusta toteutettaisiin systemaattisesti laintasoiseen säätelyyn perustuen.

Nykytilan arvioinnissa (s. 5) viitataan ”sukupuolinen suuntautuminen” -termin vanhentuneeseen käyttöön lainsäädännössä ja todetaan, että ilmaisun perusmerkitys olisi henkilön käsitys omasta sukupuolestaan. Tämänhetkisessä kielenkäytössä sukupuolinen suuntautuneisuus -ilmaisu on kaiken kaikkiaan vanhentunut, eikä jälkimmäinen toteamus siten pidä paikkaansa.

Nykytilan kuvauksessa (s. 5) todetaan, että jos [sukupuolensa vahvistamista haluava] henkilö on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, edellytyksenä [sukupuolen vahvistamiselle] on, että puoliso ”antaa asialle suostumuksensa”. Näin ei kuitenkaan ole: puolisolta ei edellytetä translaissa suostumusta sukupuolen vahvistamiselle sinänsä, vaan parisuhdemuodon muuttamiselle, eli avioliiton muuttamiselle rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröidyn parisuhteen muuttamiselle avioliitoksi. Tätä kohtaa on syytä tarkentaa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on jäsenmaille antamissaan suosituksissa todennut, että avioliiton purkamiseen kohdistuvista vaatimuksista sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä tulisi luopua.

Luonnoksen perusteluissa (s. 16) todetaan, että ajan kuluessa ihmisen sukupuoli-identiteetti voi muuttua. Näin voi joskus olla, mutta toteamus ei sellaisenaan palvele ymmärrystä sukupuoli-identiteetin luonteesta. Setan näkemyksen mukaan toteamus olisikin hyvä poistaa perusteluista.

Yksityiskohtaisissa perusteluissa s. 19 viitataan mahdollisuuteen toteuttaa sukupuolierityisiä, tytöille tai pojille suunnattuja toimenpiteitä osana väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen vastaisia suunnitelmia. Olisi tärkeää nostaa tähän myös sukupuolivähemmistöille suunnatut toimenpiteet. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret kokevat erityisen usein häirintää, kiusaamista, uhkaa ja väkivaltaa, myös koulussa ja oppilaitoksissa. Sisäministeriön julkaiseman Syrjintä koulutuksessa ja vapaa-ajalla (2011) -tutkimuksen mukaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, toisella asteella opiskelleet henkilöt ovat kokeneet huomattavasti enemmän syrjintää kuin kaikki nuoret keskimäärin. On syytä epäillä, että nämä kokemukset ovat alkaneet jo peruskoulussa. Ylipäätään koulujen ja oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun kohdalla sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemukset ovat hyvin keskeisiä koulun ja oppilaitosten sukupuolittuneiden käytäntöjen ja rakenteiden purkamiseksi, ja sukupuolen moninaisuutta olisi hyvä käsitellä perusteluissa myös 5a § kohdalla.

Sukupuolivähemmistöt eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan sukupuolivähemmistöjä on monia erilaisia. Siksi olisi harkittava, että laissa ja sen perusteluissa viitattaisiin sukupuolivähemmistöihin monikossa.

Lakiuudistuksen yhteydessä on arvioitava tasa-arvovaltuutettua ja tasa-arvolautakuntaa koskevien lakien muutostarpeet ja pantava tarvittavat muutokset vireille.

Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto on syytä lisätä myös muuhun lainsäädäntöön, kuten perustuslakiin, rikoslakiin, palvelussuhdelakiin ja muihin sukupuolivähemmistöjen elämään vaikuttaviin lakeihin. Seta katsoo, että nykyinen perustuslain 6§ on sinänsä tulkittava niin, että myös sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai kehon sukupuolipiirteisiin perustuva syrjintä on kielletty kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt eivät kuitenkaan uskalla aukotta luottaa lain ja viranomaisten antamaan suojaan, jos sitä ei ole kirjattu lakeihin nimenomaisesti. Nimenomainen syrjintäsuoja lisäisi myös viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Rikoslain uudistuksessa, joka astui voimaan kesällä 2011, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu jätettiin tuntemattomasta syystä eksplisiittisen koventamisperusteluettelon ulkopuolelle.

Seta muistuttaa, että transihmisiin kohdistuu ihmisoikeusloukkauksia tyypillisesti viranomaisten taholta. Yksi hälyttävimmistä ongelmista lainsäädännössä on transseksuaalin sukupuolen vahvistamista koskevan lain sisältämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus. Kun tasa-arvolain myöntämä syrjintäsuoja ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämisvelvoite tulevat voimaan, on johdonmukaista uudistaa samalla myös sukupuolen korjaamista säätelevä lainsäädäntö ihmisoikeusmyönteiseksi.

Seta on lausuntokierroksen puitteissa ehtinyt perehtyä vain luonnoksen suomenkieliseen versioon. Toivomme mahdollisuutta kommentoida tarvittaessa ruotsinkielisen käännöksen terminologiaa vielä ennen hallituksen esityksen antamista.

Lopuksi

Seta kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä lämpimästi hyvästä ja osallistavasta lainvalmistelusta hyvin iloisena siitä, että tämä historiallinen uudistus on etenemässä.

Helsingissä 7.9.2012

Aija Salo
pääsihteeri
Seta ry
paasihteeri[at]seta.fi
p. 050 309 8108

Vuonna 1974 perustettu Seta ry on valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö ja sosiaalialan järjestö, joka toimii asiantuntijana seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Setan tavoitteena on, että ihmiset voivat elää yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään tai sukupuolen ilmaisustaan. Setan osana toimii Transtukipiste.

Liite: Taulukko pykäläkohtaisista muutosehdotuksista

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design