23.9. vietetään kansainvälistä biseksuaalisuuden päivää. Biseksuaalisuus tarkoittaa kykyä tuntea seksuaalista, emotionaalista tai romanttista vetoa sekä omaa että eri sukupuolta olevia kohtaan. Monille kumppanin sukupuolella ei ole merkitystä.

Setan sateenkaarisanaston mukaan biseksuaalisuus voi tarkoittaa sekä sitä, kehen ihminen tuntee seksuaalista vetovoimaa että sitä, kehen ihminen tuntee romanttista vetovoimaa. Seksuaalinen ja romanttinen vetovoima voidaan kuitenkin myös määritellä erikseen. Tällöin biseksuaalisuudella viitataan siihen, keneen ihminen tuntee seksuaalista vetovoimaa ja biromanttisuudella siihen, keneen ihminen tuntee romanttista vetovoimaa. Ihminen voi olla esimerkiksi biromanttinen heteroseksuaali eli ihminen, joka tuntee romanttista vetovoimaa useampaa sukupuolta kohtaan mutta seksuaalista vetovoimaa vain toista sukupuolta kohtaan.

Biseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen, johon liittyy edelleen ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Biseksuaalisuus ei ole vaihe tai muoti-ilmiö, biseksuaali ihminen ei ole esimerkiksi “puoleksi hetero ja puoleksi homo” eikä hän muutu heteroksi ollessaan suhteessa eri sukupuolta olevan kanssa. Ennakkoluulot ja kielteiset asenteet voivat synnyttää myös sisäistetty bifobiaa ja itsesyrjintää.

Sisäistetyllä bifobialla tarkoitetaan sitä, että biseksuaali on omaksunut omaan ajatteluunsa yhteiskunnassa biseksuaalisuuteen esiintyviä negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja. Sisäistetystä bifobiasta esimerkkejä on esimerkiksi se, että ihminen epäröi, voiko hän kutsua itseään biseksuaaliksi ollenkaan, jos hän on ollut suhteessa ainoastaan toista sukupuolta olevan henkilön kanssa tai se, voiko hän itsensä kanssa toista sukupuolta seurustelevana olla osa queeryhteisöä.

Biseksuaalisuus tilastoissa

Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaista 8,2 % ja lukiossa 11,3 % kertoo olevansa bi- tai panseksuaaleja. Ammatillisista toisen asteen oppilaitoksista bi- ja panseksuaaleja oli 7,7 % vastaajista. Tytöksi syntymässä määritetyt kertovat useammin olevansa bi/pan kuin pojat. Biseksuaalisuus näyttäytyy kouluterveyskyselyssä olevan huomattavasti yleisempää kuin homous.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan bi- tai panseksuaalinen identifikaatio on lisääntynyt Suomessa, naisilla huomattavasti enemmän kuin miehillä, mutta tämä ei näy esimerkiksi ilmoitetun kumppanin sukupuolen osalta. Esimerkiksi 18-24-vuotiaista naisista 6 % kertoo, että tuntee vetoa yhtä paljon sekä miehiin että naisiin ja 6 % tuntee vetoa sukupuolesta riippumatta tai moniin sukupuoliin. Miehillä luvut jäävät yhteensä alle 5 %.

Enemmistö bi- ja panseksuaaleista on suhteessa eri sukupuolta olevan kanssa. Euroopan perusoikeusviraston kyselytutkimuksen mukaan cis-binaisista 67 % oli suhteessa miehen kanssa, 24 % suhteessa naisen kanssa ja 5 % ei-binäärisen kanssa. Cis-bimiehistä 68 % oli suhteessa naisen kanssa, 24 % miehen kanssa ja 8 % ei-binäärisen kanssa. Ei-binäärisistä naisen kanssa suhteessa oli 28 %, miehen kanssa 50 % ja toisen ei-binäärin kanssa 12 %.

Bipoikien ja -miesten näkymättömyys huolestuttavaa

Biseksuaalit cissukupuoliset miehet ovat yksi näkymättömin sateenkaarivähemmistö. Näkymättömyyden syitä ovat miehuuteen liitetyt kapeat roolit ja normit, homottelukulttuuri sekä sosiaalinen kontrolli, joista syntyvät niin sanottu “homouden pelko”, sisäistetty homo- ja bifobia sekä itsesyrjintä. Homottelukulttuuri ja pelko paljastumisesta vaikeuttavat oman biseksuaalisuuden tunnistamista ja hyväksyntää ja kaapista tulemista.

Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselyssä 13 % suomalaisista cissukupuolisista bimiehistä ei ole koskaan kertonut kellekään biseksuaalisuudestaan. Kouluaikana vain 5 % oli täysin avoin identiteetistään, 57 % oli täysin kaapissa. Harva on myöskään täysin avoin työelämässä.

Seta selvitti sateenkaaripoikien hyvinvointiin liittyviä tekijöitä aiemmin tänä vuonna. Selvityksen mukaan monien ajattelussa bipoikia ja -miehiä ei tunnu olevan olemassakaan, ja sateenkaariyhteisön sisälläkin bipojat ja –miehet saatetaan nähdä vain homoina, jotka yrittävät vielä teeskennellä olevansa heteroita. Naisten kanssa suhteessa olevien bimiesten taas on usein vaikeaa kertoa omista seksi- tai seurustelukokemuksistaan tai -toiveistaan miesten kanssa, sillä se koetaan leimaavana ja pelätään kumppanin reaktiota omaan biseksuaalisuuteen. Vetovoiman kokeminen toisiin miehiin voidaan nähdä ei-toivottuna, mieheyttä ja maskuliinisuutta uhkaavana tai murentavana asiana.

Bi– ja panpojat ja -miehet voivat selvityksen mukaan joutua eräänlaiseen väliinputoajan asemaan, jossa heidän seksuaalinen suuntautumisensa ei pääse näkyviin kokonaisena ja arvostettuna sen paremmin sateenkaariyhteisössä kuin heteronormatiivisessa maailmassakaan. Bi– ja panseksuaalisuuden näkymättömyys kietoutuu siis monimutkaisesti mieheyteen, maskuliinisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin normeihin.

Biseksuaalien hyvinvointia vahvistetaan tiedon lisäämisellä biseksuaalisuudesta nuorten ja ammattilaisten parissa sekä purkamalla haitallisia mieheyteen ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä normeja.

Lukuvinkkejä

Näkymä-media 2022: Biseksuaalina olen toistuvasti näkymätön

Antroblogi, Jenny Kangasvuo 2021: Bi vai pan, mitä väliä?

Setan blogi 2019: Bi Visibility Day – ja miksi sitä tarvitaan