Sosiaali- ja terveysministeriölle
Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TRANSLAISTA
Seta kiittää mahdollisuudesta lausua valmisteilla olevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla muutettaisiin transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettua lakia, ja esittää lain laatimisen tueksi lausuntonsa muutamista keskeisistä periaatteista ja sisällöistä.
Tarve esitykselle niin sanotun translain muuttamisesta perustuu Suomen kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä saamiin suosituksiin lain uudistamiseksi sekö kansainvälisten että kotimaisten ihmisoikeustoimijoiden huoleen ihmisoikeusrikkomuksista Suomessa. Tältä osin esitys jää puutteelliseksi eikä se ratkaise kaikkia ihmisoikeusrikkomuksia. Esityksen yleisperusteluiden kohdassa kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö on esitelty sukupuolen moninaisuuteen liittyvän lainsäädännön uudistustyötä muissa maissa sekä tuotu laajasti esille erilaisia ihmisoikeusasiakirjoja, joissa lain uudistustarpeita on perusteltu perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.
Maakohtaisten lainsäädäntöjen tarkastelusta puuttuu Argentiina, jonka laissa sukupuoli-identiteetti on jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluva asia ja jossa on kokonaan hylätty ihmisoikeuksia loukkaava ja vanhentunut sukupuoli-identiteetin medikalisointiin perustuva lähestymistapa. Tanskan äskettäin tekemä samansuuntainen lakimuutos ei siis ole ainutkertainen yksittäistapaus vaan osa laajempaa kehityssuuntaa, jossa sukupuoli-identiteettiä nähdään entistä vahvemmin ihmisoikeuskysymyksenä.
Seta ilmaisee ensin kantansa ehdotetuista parannuksista ja tämän jälkeen nostaa esiin teemoja ja kysymyksiä, joiden jatkokäsittely on ehdotonta, jotta Suomen ihmisoikeustilanne saataisiin nostettua kansainvälisin kriteereiden edes minimitasolle sekä vastaamaan niitä vaatimuksia, joita Suomi omassa kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassaan ajaa.
Seta kannattaa lain nimen muutosta. ”Laki sukupuolen vahvistamisesta” on huomattavasti parempi nimi kuin vanha, tiettyyn lääketieteelliseen diagnoosiin perustuva nimi. Lain nimeä uudistettaessa tulisi muokata myös lain sisältöön liittyvää terminologiaa. Laissa tulisi siirtyä käyttämään käsitettä ”sukupuoliristiriita” ja luopua vanhentumassa olevasta termistä ”transsukupuolisuus”. Uudistettavan lain termi ”transseksuaalisuus” on harhaanjohtava ja jopa loukkaava.
Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poisto on välttämätöntä sekä kansainvälisten ihmisoikeussuositusten valossa että transsukupuolisten ihmisten sekä heidän perheidensä elämään ja arkeen vaikuttavien ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poiston ohella tulisi kiinnittää huomiota laajemmin myös vanhemmuuskysymyksiin. On varmistettava, että transsukupuolisten ihmisten vanhemmuus turvataan ihmisoikeusperusteisesti sekä tietosuojaa kunnioittaen. Henkilön vanhemmuus on syytä rekisteröidä juridisen sukupuolen mukaan eli synnyttävä transtaustainen mies rekisteröidään isäksi ja transtaustainen nainen äidiksi. Näin vältytään siltä, että henkilön transtausta paljastuisi kaikissa niissä yhteyksissä, joissa käytetään virallista vanhemmuusmerkintää. Vanhemmuusmerkinnät tulisi vanhemman näin halutessa korjata myös takautuvasti, eli niissä tilanteissa, joissa lapset ovat syntyneet ennen sukupuoltaan korjanneen vanhemman juridisen sukupuolen vahvistamista.
Seta kannattaa ehdotusta B, joka parantaa ihmisoikeuksia poistamalla naimattomuusvaatimuksen. Ehdotus A ei kunnioita transsukupuolisen henkilön puolison identiteettiä eikä itsemääräämisoikeutta. On inhimillistä kunnioittaa kahden henkilön solmitun liiton muotoa ja antaa silti transsukupuoliselle puolisolle mahdollisuus olla juridisesti omaksi kokemaansa sukupuolta. Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen säilyttäminen on tehtävä mahdolliseksi myös takautuvasti. Näin henkilöt, jotka ovat joutuneet nykyisen lain puitteissa luopumaan avioliitostaan tai rekisteröidystä parisuhteestaan sukupuolen vahvistamisen vuoksi, voivat halutessaan palauttaa aikaisemman siviilisäätynsä uuden lainsäädännön mukaisesti. On huomioitava, että tällainen lainsäädännön uudistus ei olisi niin sanotusti takaportti tasa-arvoiseen avioliittoon, vaan uudistus koskisi spesifisti vain transsukupuolisia henkilöitä sekä heidän puolisoitaan. Tasa-arvoisesta avioliitosta on syytä säätä erikseen niin pian kuin mahdollista.
Näiden kantojen lisäksi Seta edellyttää pikaista jatkotyöskentelyä, jossa puututtaisiin seuraaviin epäkohtiin:
Lääketieteellinen ja juridinen sukupuolen korjaus tulee lainsäädännössä erottaa toisistaan. Juridisen sukupuolen vahvistamiselle ei ole syytä asettaa lääketieteellisiä tai muita vaatimuksia. Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee perustua itsemäärittely- ja itsemääräämisoikeuteen. Sukupuolen vahvistaminen voisi perustua maistraatille tehtävään omaan ilmoitukseen, kuten Tanskassa ja Argentiinassa. Myös Ruotsi on luopunut lääketieteellisen selvityksen vaatimisesta. Itsemääräämisoikeutta kunnioittaessa sukupuolen vahvistaminen voisi olla osa muuta lainsäädäntöä, eikä erillistä translakia tulevaisuudessa välttämättä tarvitsisi.
Lain vaatimus tietyssä sukupuoliroolissa elämisestä ei ole perusteltua nykyaikaisen sukupuolikäsityksen valossa. Muun muassa CEDAW-komitean Suomelle helmikuussa 2014 antama suositus puoltaa tämän vaatimuksen poistamista. Myös Suomen toukokuussa 2014 allekirjoittama IDAHO-julistus sitouttaa poistamaan kaikki sukupuolen vahvistamiseen liittyvät loukkaavat ehdot.
Ihmisoikeusnäkökulmasta olisi perusteltua, että tehtäisiin mahdolliseksi myös juridisen sukupuolen korjaaminen alaikäisillä. Täysi-ikäisyyden vaatimus on kohtuuton ottaen huomioon, että lapsen sukupuoli-identiteettikokemus nousee tavallisimmin esiin jo 3-vuotiaana. Nykylain ikäraja perustuu virheelliseen tietoon siitä, milloin henkilön käsitys omasta sukupuolesta vakiintuu. Väärässä sukupuolessa elävät nuoret ovat erityisen haavoittuvainen syrjinnälle ja syrjäytymiselle altistuva ryhmä. Transkokemuksen omaavan lapsen kasvaessa voi joissain tilanteessa paras tapa tukea lasta olla lapsen tai nuoren siirtyminen elämään omaksi kokemassaan sukupuolessa, ilman hoitoja. Juridisen sukupuolen vahvistaminen omaksi koetuksi sukupuoleksi voisi tukea sosiaalista siirtymää. Juridista sukupuolta on riskittömämpää muuttaa kuin kehoa ja siksi se voisi olla ensisijainenkin keino auttaa lasta tai nuorta. Lainsäädännön tulisi määrittää, miten alaikäisen sukupuoli voidaan vahvistaa.
Ikärajan poistamisesta hyötyvät myös ne intersukupuoliset lapset, joille on vahvistettu sukupuoli, jota he eivät koe omakseen. On tärkeää, että translaissa tai muussa lainsäädännössä säädetään intersukupuolisten henkilöiden mahdollisuudesta vahvistaa juridinen sukupuoli ilman nykyisenkaltaisia ehtoja.
Hoitoa tulee tarjota sitä tarvitseville hoidollisin perustein. Nykyinen asetus perustuu vanhentuneisiin hoitosuosituksiin. Nykylain vaatimus lääketieteellisestä selvityksestä siitä, että henkilö kokee kuuluvansa pysyvästi vastakkaiseen sukupuoleen, sulkee hoitojen piiristä henkilöitä, joiden sukupuolen kokemus on moninainen. Hoitoon pääsyn ei pidä olla sidottu tiettyyn diagnoosiin. Tällä hetkellä useat transgenderit ja muunsukupuoliset jäävät hoitojen ulkopuolelle. Asetus ja suomalainen hoitosuositus on saatettava voimassa olevan kansainvälisen asiantuntijasuosituksen (WPATH v. 7) mukaiseksi. Hoitoja tulee antaa kaikille niitä tarvitseville sukupuoliristiriitaa kokeville henkilöille. Hoitojen tavoitteena tulee olla, että helpotetaan sukupuoliristiriidasta ihmisen hyvinvoinnille aiheutuvaa hätää. Hoitojen tarpeen arvioinnin tulee olla kokonaisvaltaista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kirurgisten hoitojen kohdalla sitä, että operaation merkitys henkilön henkiselle hyvinvoinnille ja sosiaaliselle elämälle otetaan huomioon hoitotuloksen ennakoinnissa.
Helsingissä 18.9.2014
Marita Karvinen
Vs. pääsihteeri Seta ry
p. 040 570 4328
paasihteeri[at]seta.fi