Eduskunnan lakivaliokunta kuuli tänään 3.4. Setaa tasa-arvoista avioliittolakia koskevasta Tahdon2013-kansalaisaloitteesta, jota Seta tukee. Samassa kuulemisessa aloitetta puolsivat myös Ikäinstituutti, Kuntaliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Regnbågsankan, Sateenkaariperheet, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Väestöliitto. Kuvassa ovat pääsihteeri Aija Salo ja Regnbågsankanin varapuheenjohtaja Petra Nysten. Alla pääsihteerin kirjallinen lausunto lakivaliokunnalle.
Tasa-arvoinen avioliittolaki edistämässä todellista osallisuutta
M 10/2013 vp Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta (KAA 3/2013 vp)
Seta kiittää lakivaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi avioliittolain muuttamisesta. Lämmin kiitos myös kaikille kansanedustajille, jotka ovat viime viikkoina tai jo aiemmin ilmoittaneet tukevansa kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Ihmisille sillä on ollut todella suuri merkitys.
Seta tukee lämpimästi kansalaisaloitetta kokonaisuudessaan. Avioliittolain osalta kyse on muutaman sanan muuttamisesta laissa siten, että avioliittolaki solmitaan jatkossa kahden henkilön välillä. Muutoksella turvataan tietyiltä osin yhdenvertaiset oikeudet niille pareille, jotka ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa. Ennen kaikkea muutoksessa on kuitenkin kyse tunnustuksesta yhdenvertaiselle kansalaisuudelle ja osallisuudelle. Muutos ei vaikuta suoraan muiden ihmisten elämään kuin niiden, joilta avioliittomahdollisuus on aiemmin ollut evättynä. Muutos ei myöskään vaikuta eikä liity millään tavoin uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan tai uskonnon ja vakaumuksen vapauteen. Muutos koskee vain siviiliavioliittoa.
Ehdotettu avioliittolaki on nykyiseen, parisuhteita erottelevaan lainsäädäntöön verrattuna selkeä, johdonmukainen ja halvempi. Tämä muutos ei maksa yhteiskunnalle käytännössä mitään. Kuten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen yleensäkin, se päinvastoin tuo säästöjä sekä vähentyneen byrokratian että ihmisten parantuneen hyvinvoinnin kautta. Esimerkiksi päästään eroon turhasta, silmiinpistävän eriarvoistavasta hakumenettelystä yhteisen sukunimen saamiseksi. Kaikkiin lomakkeisiin saadaan myös yhtenäinen, kaikki siviilisäädyt kattava merkintätapa. Tähän asti parisuhteet on joko eritelty lomakkeissa, tai rekisteröity parisuhde on puuttunut kokonaan. Tällaisella olemassa olevien perheiden näkymättömyydellä on suuri merkitys ihmisen kokemukselle kuulumisestaan yhteiseen yhteiskuntaamme.
Avioliittolain muutos ei tuo Suomeen lisää sateenkaariperheitä. Esimerkiksi adoptiomahdollisuus, joka on tämän kansalaisaloitteen olennainen ulottuvuus ja symbolisesti tärkeä, ei merkittävästi lisää sateenkaariperheiden mahdollisuuksia saada lapsia. Hyvin harva adoptioon sijoittamisen kriteereistä päättävistä maista sijoittaa lapsia nais- ja miesparien perheisiin. Adoptio-organisaatioilla ja lähtömailla säilyy jatkossakin päätösvalta kriteerien suhteen. Adoptio on erittäin monimutkainen ja pitkällinen prosessi, jossa kaikki hakijat arvioidaan tarkasti. Adoptio sinänsä ei ole oikeus, mutta jo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkin linjauksen mukaan samaa sukupuolta oleville pareille on taattava eri sukupuolta olevien parien kanssa yhdenvertainen mahdollisuus tulla harkituksi adoptiovanhemmaksi.
Kahden naisen tai kahden miehen perheet ovat jo olemassa. Niiden syntyä ei voi estää rajaamalla oikeuksia. Niitä perheitä on ollut jo pitkään, jossa vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapset ovat yhteisiä sekä juridisesti ja käytännössä että ennen kaikkea lasten itsensä mielestä. Esimerkiksi näille perheille ja näille lapsille ja heidän lähiympäristölleen tämänhetkinen laki on hullunkurinen, käsittämätön. Useimmat oikeudet, velvollisuudet ja perhe-elämän käytännöt ovat heillä samat kuin naapurin perheellä, mutta silti törmää yhtenään siihen, että ei ole avioliittoa. Olen kuullut, että lapset eivät ymmärrä tätä asiaintilaa ollenkaan, ja uskon, että tässä asiassa lapset ovat oikeassa. Avioliittolain muutoksella voidaan antaa näille perheille ja niissä eläville lapsille viesti, että sinä olet myös yhteiskunnan mielestä olemassa ja perheesi on yhtä tosi ja arvokas kuin muutkin perheet.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaan menestyksen ja hyvinvoinnin perustana ovat sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus. Mitä nämä ovat? Sivistys tarkoittaa muun muassa sitä sydämen sivistystä, jossa toiselle ihmiselle annetaan sama ihmisarvo kuin itselle. Yhteisöllisyys, osallisuus ja myös vastuunkanto puolestaan syntyvät oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kokemuksesta. Kun ihmiset kokevat tulevansa nähdyiksi ja arvostetuiksi yhteiskunnassa, heidän on helppo myös jakaa omastaan ja kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Tällä hetkellä yhteiskunta antaa toisenlaista viestiä niille ihmisille, joiden puoliso on samaa sukupuolta.
Seta pitää hyvänä sitä kansalaisaloitteeseen sisältyvää seikkaa, että rekisteröidyn parisuhteen jo solmineet henkilöt voisivat halutessaan säilyttää rekisteröidyn parisuhteen, vaikka uusia rekisteröityjä parisuhteita ei enää voisi solmia. Avioliittolain avaaminen pareille sukupuolesta riippumatta vahvistaa avioliiton asemaa yhteiskunnassa. Ei ole kuitenkaan tarpeen pakottaa ketään avioliittoon vastoin tahtoaan.
Avioliittolain ja muiden kansalaisaloitteessa mainittujen lakien muutos ei tuo täyttä yhdenvertaisuutta, mutta nämä muutokset ovat tärkeä ja johdonmukainen askel kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisen osallisuus halutaan varmistaa. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen demokratiaselonteko. Sen nimi on ”Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen”. Selonteon mukaan suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteena on edistää kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista osallistumista. Selonteon mukaan demokratiaan kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ilman syrjintää.
Demokratiaselonteon mukaan toimiva demokratia perustuu muun muassa seuraaviin kriteereihin: todelliset vaikutusmahdollisuudet takaava osallistuminen, äänestämisen tasavertaisuus, politiikan ymmärtäminen sekä vaikutusvalta asialistan määrittelemiseen ja asioiden esille nostamiseen. Toisaalta kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) mukaan yhtenä ongelmana suomalaisessa demokratiassa on usein kansalaisvaikuttamisen näennäisyys: kansalaisia kuullaan, mutta heidän näkemyksillään ei ole vaikutusta päätöksentekoon.
Nyt kansanedustajilla on käsillä historiallisesti merkittävä mahdollisuus muuttaa tätä näkemystä. Onko kansalaisilla tosiasiassa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnallisen päätöksenteon agendaan? Onko eduskunnan hyväksymä kansalaisaloitemekanismi todellinen vai näennäinen demokratian väline?
Mitä tulee politiikan ymmärtämiseen, toivon, että olen ymmärtänyt politiikan oikein: yhteisten asioiden hoitona avoimesti ja yhteiskunnan kaikkien jäsenten parhaaksi, kuhunkin asiaan liittyviä tosiasioita johdonmukaisesti punniten. Toivon, että avioliittolain muuttamista koskeva valiokuntakäsittely toteutetaan reilusti ja suuren tuen saaneen kansalaisaloitteen demokraattinen merkitys tunnustaen.
Helsingissä 2.4.2014
Aija Salo
Pääsihteeri
Seta ry