Ihmisoikeustoimijat: Kotimaan ihmisoikeuspolitiikka hampaatonta – hallituksen ryhdyttävä konkreettisempiin toimiin

Ihmisoikeustoimijat: Kotimaan ihmisoikeuspolitiikka hampaatonta – hallituksen ryhdyttävä konkreettisempiin toimiin

Perus- ja ihmisoikeudet on otettava huomioon kaikessa julkisessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Ihmisoikeustoimijat vaativat, että seuraava hallitus puuttuu ongelmiin tehokkaasti, osoittaa ihmisoikeustyöhön varat ja vahvistaa perus- ja ihmisoikeusvalvontaa.

Hallituksen ensimmäinen ihmisoikeustoimintaohjelma keskittyi jo valmiiksi toteutettavina oleviin hankkeisiin. Toimijat antoivat hallitukselle kymmenen suositusta perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.

Ihmisoikeustoimijoiden paneeli antoi tänään lausunnon Suomen ihmisoikeuspolitiikasta, koska ensimmäisen kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman ohjelmakausi päättyi vuodenvaihteessa.

”Hallituksen ihmisoikeustoimintaohjelma oli myönteinen ensimmäinen askel, mutta sisältö jätti paljon toivomisen varaa. Mukaan otettiin lähinnä hankkeita, jotka ministeriöt olisivat toteuttaneet joka tapauksessa”, paneelin puheenjohtaja Liisa Murto (SOSTE ry) toteaa. (Kuvassa)

Toisaalta esimerkiksi ohjelmaa varten räätälöity hanke lapsen oikeuksien valtavirtaistamiseksi ei ole edennyt.

Toimintaohjelma joka hallituskaudelle 

Paneeli vaatii, että jokainen hallitus antaa jatkossa toimintaohjelman ajankohtaisimpien perus- ja ihmisoikeusongelmien poistamiseksi ja myös arvioi ihmisoikeuksien toteutumista. Seuraavan ohjelman on oltava ensimmäistä kunnianhimoisempi ja konkreettisempi. Suomella on paljon tehtävää YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuselinten antamien huomautusten ja suositusten toimeenpanossa.

”Kansainväliset velvoitteemme pitää ottaa todesta niin hallituksessa kuin kuntatasollakin”, Murto linjaa. ”Ihmisoikeusnäkökulman tulee olla kaiken politiikan perustana.”

Erityisvaltuutettujen resurssit huolettavat

Paneelin lausunnossa on kymmenen suositusta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi Suomessa. Paneeli muun muassa vaatii perus- ja ihmisoikeuksien valvontaan nykyistä enemmän resursseja. Erityisvaltuutettujen, kuten tasa-arvo-, vähemmistö- ja lapsiasiavaltuutetun, riippumattomuus hallituksesta ja itsenäinen asema ovat edellytyksiä uskottavalle ihmisoikeuksien seurannalle ja valvonnalle. Viranomaisten lisäksi myös kansallisen ihmisoikeusinstituution sekä kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyön resurssit on turvattava.

Ihmisoikeustoimijoiden paneeli koostuu muun muassa kansalaisjärjestöistä ja erityisvaltuutetuista. Oikeusministeriö asetti paneelin seuraamaan kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman toteutusta.

Lisätiedot:

Liisa Murto, ihmisoikeustoimijoiden paneelin puheenjohtaja, p. 050 550 8899

Lue paneelin koko lausunto Suomen ihmisoikeuspolitiikasta

Ihmisoikeustoimijoiden paneelin jäsenet:

Amnesty International Suomen osasto ry
Fintiko Romano Forum ry
Ihmisoikeusliitto ry
Lastensuojelun Keskusliitto ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
Pakolaisneuvonta ry
Saamelaiskäräjät
Seta ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Suomen Asianajajaliitto
Suomen Kuntaliitto
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Svenska Finlands Folkting
Vammaisfoorumi
Vanhustyön Keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry
Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti
Lapsiasiavaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu
Tietosuojavaltuutettu
Vähemmistövaltuutettu
Ihmisoikeuskeskus

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design