Suomessa järjestettiin 2024 jälleen ennätykselliset 56 Pride-tapahtumaa. 60 prosenttiin tapahtumista kuitenkin kohdistui viharikoksia tai häirintää.
Vihatekoja kohdistuu sateenkaari-ihmisiin ja heidän tapahtumiinsa Suomessa enemmän kuin mitä raportoidaan viranomaisille. Euroopan perusoikeusviraston lhbtiq-kyselytutkimuksen (2024) mukaan vain 11 % ilmoittaa kokemastaan syrjinnästä ja häirinnästä ja 18 % seksuaalisesta tai fyysisestä väkivallasta.
Setan tavoitteena on madaltaa omalla työllään kynnystä raportoida vihateoista eteenpäin, jotta niihin voitaisiin puuttua paremmin. Aliraportoinnin syinä ovat tutkimusten mukaan tiedon puutteen lisäksi epäluottamus, että tapaukset otetaan vakavasti ja tutkitaan huolella.
Seta julkaiseman ensimmäisen Pride ja vihateot -raportin mukaan vihatekoja oli vuoden 2023 Pride-tapahtumista kohdistunut kahteen kolmasosaan. Pride-tapahtumat ovat ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumia, joissa tuodaan esiin sateenkaari-ihmisten oikeuksia.
Seta toimitti vuonna 2024 kyselyn Pride-järjestäjille, joista 50 vastasi siihen. Iso osa kertoi tapahtumien sujuneen rauhallisesti ja ilman häiriöitä, mutta 60 % eli 30 tapahtumaa kohdistui erilaisia vihatekoja.
Kuvio 1. Vastauksen 2024 Pride ja vihateot -kyselyyn: Tapahtuiko Pride-tapahtumaan vihatekoja?
Kahdeksassa tapauksessa sateenkaariliput revittiin, varastettiin ja/tai poltettiin, ja sateenkaarikoristeita revittiin alas. Muita tapahtuneita viharikoksia olivat kananmunien heittäminen kulkueen tai piknikin aikana, häirinnän ja väkivallan uhkaukset (verkossa), fyysinen häirintä ja fyysinen hyökkäys. Monet vastaajat raportoivat, että heidän tapahtumissaan ilmeni useampia kuin yksi tapaus.
Kuvio 2. Vastauksen 2024 Pride ja vihateot -kyselyyn: Jos kyse on viharikoksesta, teitkö sinä tai joku muu rikosilmoituksen?
Kymmenestä vihateosta tehtiin ilmoitus poliisille, kun taas kolme vastaajaa harkitsi edelleen sen tekemistä ja yksi vastaaja ei osannut sanoa. Kaikissa kymmenessä ilmoitetussa tapauksessa vihamotiivi mainittiin. (2023: 11 tapauksesta ilmoitettiin, 6 motiivi kerrottiin). Vihamotiivi eli viha tai ennakkoluulot sateenkaari-ihmisiä kohtaan on rikostapauksessa rangaistuksen koventamisperuste.
“Vihamotiivin ilmoittaminen rikosilmoituksen yhteydessä on hyvää kehitystä. Olisi tärkeää, että yhä useampi viharikos etenisi syyteharkintaa ja oikeuteen. Vain muutamasta sateenkaari-ihmisiä koskevasta viharikoksesta on parin viimeisen vuoden aikana saatu tuomio”, sanoo raportin toinen tekijä viestinnän asiantuntija Eliisa Alatalo.
Yleisimmät sijainnit vihateoille olivat Pride-tapahtumien päätapahtumat, kuten kulkue. Toiseksi yleisin paikka vihateoille oli internet, erityisesti sosiaalinen media tai paikalliset Facebook-ryhmät.
42 % (21 tapahtumaa) raportoi joutuneensa poliittisen vastustuksen kohteeksi joko verkossa, kaupunginvaltuustossa ja paikallisessa mediassa (2023: 56 %). Vastustus tuli pääsiassa perussuomalaisilta, mutta yksittäisiä toimijoita oli myös kristillisdemokraateista, kokoomuksesta ja Liike Nyt -puolueesta. Poliittisista ryhmistä uhkaa Prideen kohdistettiin Sinimustasta Liikkeestä.
Seta kysyi myös viranomaisten toiminnasta ja vihatekojen tuomitsemisesta kuntien ja kaupunkien taholta. Kahdeksassa tapauksessa vastaajat kertoivat, että kunta tai kaupunki, joku paikallispoliitikoista tai viranomaisista tuomitsi teon. Kolmessa tapauksessa kunta ei reagoinut asiaan. Yhdessä tapauksessa paikallispolitiikko oli itse vihateon tekijä.
Vastaajista kaksi kolmasosaa kuvasi vihatekojen vaikutuksia toimintaan negatiivisina. Moni vastaaja kertoi, ettei ollut tarvinnut tukea tilanteen jälkikäsittelyyn, mutta sitä ei oltu toisaalta tarjottukaan.
Paikallinen tuki tärkeää
Useimmat Suomen Pridet järjestetään kokonaan vapaaehtoisvoimin. Näiden tapahtumien järjestäminen vaatii aikaa, osaamista ja paikallisyhteisön tuen. Tukea yhdenvertaisuuden edistämiseen on löytynyt myös esimerkiksi kuntien nuorisotoimesta, kirjastosta ja alueen kulttuuritapahtumista.
“Pride-tapahtumajärjestäjille on tärkeää, että paikalliset viranomaiset ja vaikuttajat tukevat tapahtumia ja tuomitsevat vihateot yksiselitteisesti. Tämän lisäksi on tärkeää osoittaa, että kunnissa edistetään konkreettisin teoin ja ympäri vuoden sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa”, sanoo Pride-järjestäjien verkostoa koordinoiva asiantuntija Outi Tjurin Setasta.
Setan raportista on nähtävillä myös se, että painostus kohdistuu myös Prideä tukeviin yrityksiin.
“Paikallisten yritysten tuella on suuri merkitys ja Pride-järjestäjät toivovatkin enemmän yhteistyötä paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa”, Tjurin sanoo.
Kuntien ja kaupunkien viranomaisilta pitäisi löytyä ohjeistuksia, miten puuttua Pride-tapahtumiin kohdistuviin uhkiin ja vihatekoihin, ja miten tukea Pride-järjestäjiä.
“Luottamusta oikeusjärjestelmään ja viranomaisten suojeluun lisäisi myös se, että kautta linjan viranomaiset myös paikallistasolla tarjoaisivat tukea ja neuvontaa asian eteenpäin viemiseksi ja tilanteen käsittelemiseksi”, sanoo Tjurin.
Kysely Pride-järjestäjille sekä raportti on toteutettu osana Vertaisina vihaa vastaan -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan komission Citizens, Equality, Rights and Values -rahoitusohjelmasta (CERV). Hanketta toteuttavat Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Seta ry, Centre for Peace Studies (Zagreb, Kroatia) ja Irlannin rasismin vastainen verkosto (INAR). Kyselyn ja raportin laatimisesta ovat vastanneet hankeasiantuntija Jana Turk ja viestinnän asiantuntija Eliisa Alatalo Setasta.