Hallituksen esitysluonnos translaista annettiin helmikuun lopulla. Seta pitää uudistuksen suuntaa oikeana, mutta on huolissaan alaikäisten oikeuksien ohittamisesta.
Hallituksen esitystä on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla virkamiestyöryhmässä hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Puheenjohtaja Sakris Kupila on edustanut Setaa seuranta- ja arviointityöryhmässä, jossa ovat edustettuina myös laajasti eri sateenkaari- ja transjärjestöt.
Aikaa lausuntojen jättämiselle lausuntopalvelussa on maaliskuun loppuun. Hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan tämän vuoden kesäkuussa.
Oma selvitys hakemuksen osana herättää kysymyksiä
Setan mukaan uudistuksen lähtökohdat itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja loukkaavien vaatimusten poistamisesta sekä juridisen ja lääketieteellisen prosessin erottamisesta toisistaan ovat hyviä ja välttämättömiä.
Kansalaisjärjestöt ovat pitäneet valmistelun aikana esillä translain uudistusta koskevan hallitusohjelmakirjauksen ongelmia, joita ovat täysi-ikäisyydessä pitäytyminen, hakumenettely sekä harkinta-aika. Täysi-ikäisyyden säilyttäminen sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona jättää järjestöjen mukaan huomioimatta lapsen oikeuksien näkökulman. Myöskään ei-binääristen ihmisten oikeutta saada sukupuoltaan vastaava rekisterimerkintä ei aiota edistää.
Hakemusmenettely harkinta-aikoineen herättää kysymyksiä sukupuolen juridisen vahvistamisen prosessin sujuvuudesta hakijalle. Hakemukseen olisi lakiesityksen mukaan tulossa oma selvitys tarpeesta juridiselle sukupuolen korjaamiselle. Tämä selvitys ei Setan mukaan saa sisältää lääketieteellisiä selvityksiä tai muita ehtoja eikä sen tule muodostua kynnykseksi saada omaa sukupuolta vastaava merkintä. Esimerkiksi toimintakyky tai kielitaito eivät saisi muodostua esteeksi.
“Sukupuolen juridisen vahvistamisen prosessi tulee eurooppalaisen standardin mukaan olla nopea, läpinäkyvä ja saavutettava” sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
“Hakemusmenettelyn ja harkinta-ajan säätäminen kertoo edelleen siitä, että transihmisten itsemääräämisoikeutta kyseenalaistetaan. On tärkeää, että näihin liittyvät vaatimukset prosessissa ovat hyvin vähäisiä”, pääsihteeri jatkaa.
Järjestöjen tavoitteena on itsemääräämisoikeuteen perustuva hallinnollinen prosessi eli sukupuolimerkinnän muuttamiseen tulisi riittää oma ilmoitus ilman harkinta-aikoja.
Translakiehdotus on vihdoin lausuntokierroksella. Tärkeitä muutoksia, mutta esitys ei toteuta itsemääräämisoikeutta. Oman ilmoituksen sijasta esitetään hakemusmenettelyä, ja alle 18-vuotiaat jätettäisiin ulkopuolelle. #JokaViikkoSamaKuva #Ihmisoikeudet #Translaki pic.twitter.com/mn5iD2KoRW
— Ihmisoikeusliitto (@ihmisoikeus) February 25, 2022
Suomi jää Pohjoismaista jälkeen
Translain uudistamisessa mukana olevat järjestöt ovat painottaneet, että sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi olla mahdollista myös alaikäisillä, koska sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti ja olisi lapsen edun ja oikeuksien mukaista.
Pääsihteeri Tarjamon mukaan Suomi olisi hallitusohjelman mukaisen translain säätämisen jälkeen huomattavasti jäljessä pohjoismaisesta kehityksestä. Tanska ja Ruotsi ovat myös uudistamassa translakejaan siten, että myös lasten oikeudet toteutuvat paremmin. Norja ja Islanti huomioivat jo alaikäiset omissa lainsäädännöissään. Tuorein translakiuudistus tehtiin Sveitsissä, ja siinä huomioidaan myös alaikäiset.
Viime vuonna YK:n ihmisoikeuskomitea esitti Suomelle huolensa siitä, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ei olisi jatkossakaan mahdollista alaikäisille.
”Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksia edistävänä maana Suomen on tärkeä huolehtia siitä, että myös translasten oikeudet huomioidaan translain uudistuksen yhteydessä”, Kerttu Tarjamo sanoo.
Amnestyn Suomen osasto muistuttaa, että tarve toimille trans- ja muunsukupuolisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi Suomessa on akuutti, sillä 42 % 15–17-vuotiaista transnuorista on kertonut kohtaavansa syrjintää vuoden aikana ja 11 % sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa.
Järjestöt ovat esittäneet 15-vuoden ikärajaa sukupuolen juridiselle korjaamiselle omalla ilmoituksella ja tätä nuoremmille huoltajan tai edunvalvojan suostumuksella. Myös käsittelyssä oleva translain kokonaisuudistusta ajava kansalaisaloite Oikeus olla pyrkii laskemaan ikärajaa 15 vuoteen.
Hallituksen translakiesityksen luonnos on nyt julkinen. Esitys jättää kokonaisuudessaan alaikäiset translapset ja -nuoret ulkopuolelle, ja myös aikuisten osalta itsemääräämisoikeus toteutuu puutteellisesti. #OikeusOlla #TranslakiNyt pic.twitter.com/FPuBkc9wJ0
— Oikeus olla (@OikeusOlla) February 18, 2022
Transvanhempien ja lasta suunnittelevien oikeudet paranevat
Hallituksen esitykseen kuuluu myös mahdollisuus vanhemmuusmerkintöjen muuttamiseen rekistereihin. Uudistus vahvistaa Setan mukaan yksityisyyden suojaa ja suojaa transvanhempia ja heidän lapsiaan syrjinnältä. Vanhempi, joka on vahvistanut juridisen sukupuolen, voisi jatkossa myös vahvistaa juridisen sukupuolen mukaiseksi vanhemmaksi. Toisin sanoen transmies voidaan jatkossa vahvistaa lapsen isäksi.
Sateenkaariperheiden mukaan olisi tärkeää luopua ylipäätään sukupuolitetuista vanhemmuusmerkinnöistä.
#translaki tuli lausunnolle!
Kiitämme:
* hedelmättömyysvaatimuksen poisto
* vanhemmuusmerkintöjen korjaaminen
* lisääntymisterveydellisten palveluiden varmistaminenVaadimme:
* alaikäisten suojelua
* sukupuolittamattomia vanhemmuusmerkintöjä@LindenAkihttps://t.co/rVvtk61sQk— Sateenkaariperheet (@skperheet) February 18, 2022
Sateenkaarijärjestöt ovat vaatineet, että Suomeen säädettäisi vanhemmuuslaki, jonka mukaan vanhemmuus kirjattaisiin juridisesti vain vanhemmuutena (ei nykykäytännön mukaan isyytenä tai äitiytenä). Hallituksen esitys vanhemmuuslaista ei järjestöjen pettymykseksi tätä kuitenkaan huomioi.
Translakiluonnoksessa luovutaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona. Sitä on pidetty yksittäisenä suurimpana ihmisoikeusloukkauksena Suomessa.
Vaatimus on käytännössä tarkoittanut, että transihmisten mahdollisuudet saada omia biologisia jälkeläisiä ovat olleet heikot ja heidän on ollut pakko ottaa vastaan sellaisia hoitoja, jotka johtavat steriiliyteen, vaikka eivät olisi niitä halunneet. Transihmisillä ei ole esimerkiksi ollut oikeutta saada hedelmöityshoitoja ja mahdollisuutta sukusolujen tallettamiseen vasta kuin viime vuosina.
Uuden translain myötä myös transihmisten lisääntymisoikeudet huomioidaan. Järjestöjen huolena on tämän osalta uudeksi lainsäädännön käsitteeksi esitetty “lisääntymisbiologinen sukupuoli”, joka voisi mahdollisesti johtaa väärinsukupuolittamiseen terveydenhoidossa hedelmöityshoitojen ulkopuolella. Hedelmöityslain muuttamisessa olennaista olisi välttää muotoiluja, joissa nähdään riskejä väärinkäytölle.
Lisätietoa
Kerttu Tarjamo
valtakunnallisen Setan pääsihteeri
+358 50 309 8108
paasihteeri@seta.fi / kerttu.tarjamo@seta.fi
Alaikäisten oikeudet:
Lotte Telakivi
nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija
+358 44 301 3020
lotte.telakivi@seta.fi