Asia: Setan sateenkaariseniorityön avustus, Ak 2704 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen ikääntyneille suunnatuissa palveluissa sekä heidän osallisuuden kokemuksensa lisäämiseen vertaisryhmätoiminnan, kouluttamisen ja tiedottamisen kautta.
STEA:n avustusehdotus lopettaa sateenkaarisenioritoiminnan
Seta haki sateenkaariseniorityöhön STEA:lta avustusta 61 000 euroa vuodelle 2021. STEA ei esitä avustuksen myöntämistä. STEA toteaa, että ehdotus perustuu STEA:n avustusvalmistelussa tehtyyn tarkoituksenmukaisuusharkintaan ja avustusehdotukseen varatun kokonaisavustuksen määrään. STEA on sijoittanut avustuskohteen järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen -kokonaisuuteen. Vuonna 2020 toteutetussa tuloksellisuus- ja vaikuttavuusarvioinnissa STEA totesi, että sateenkaarisenioritoiminnan tuloksellisuus on riittävää.
Ehdotuksen mukainen avustuspäätös tarkoittaisi, ettei Seta pystyisi enää tekemään erityistä sateenkaariseniorityötä. Seta on ainoa taho Suomessa, joka tekee kohdennettua ammatillista sateenkaariseniorityötä. Pidämme tätä huolestuttavana kehityksenä sateenkaarisenioreiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiselle Suomessa.
Setan mielestä sateenkaariseniorityön avustusehdotus tulisi arvioida uudelleen. Tulisi myös arvioida, onko avustuskohde sijoitettu STEA:n avustuskokonaisuudessa oikeaan kokonaisuuteen vai olisiko se luontevammin osa esimerkiksi terveyden ja toimintakyvyn edistämisen kokonaisuutta.
Tarve sateenkaarisenioreiden toiminnalle on suuri
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 50 vuotta homoseksuaalisten tekojen dekriminalisoinnista ja 40 vuotta homouden sairausleiman poistosta Suomessa. Sateenkaariseniorit, joista monet kuuluvat suuriin ikäluokkiin, ovat kasvaneet ja eläneet maassa, jossa heitä on pidetty rikollisina ja sairaina ja jossa heidän on vähintäänkin toivottu pysyvän näkymättömissä. Patologisointi on lisäksi todellisuutta vielä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla. Kriminalisoinnin, yhteisöistä ulossulkemisen kokemusten tai näkymättömissä elämisen varjo sateenkaari-ihmisten elämään on pitkä. Niistä on myös aiheutunut sateenkaarisenioreiden elämään erityisesti liittyviä kysymyksiä.
Sateenkaarisenioritoiminta on ollut sateenkaarisenioreille viesti luvasta olla olemassa, tulla nähdyksi omana itsenään, se on tarjonnut turvallisen tilan ja herättänyt toivon siitä, että voimienkin heikentyessä on mahdollisuus tulla arvokkaasti kohdatuksi omana itsenään.
Sateenkaariseniorit ovat intersektionaalisesta näkökulmasta heikommassa asemassa: heidän elämäänsä liittyy vähintään kaksi haavoittavaa tekijää, ikä ja seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Monen sateenkaariseniorin elämään vaikuttaa myös muita risteäviä eroja kuten hiv-positiivisuus, sukupuoli tai uskonnollinen tausta.
EU:n perusoikeusviraston vuonna 2019 teettämä tutkimus toi mielenkiintoista tietoa sateenkaarisenioreiden asemasta Suomessa ja osaltaan vahvisti jo aiemmin julkaistuja selvityksiä ja tutkimuksia. Tutkimuksesta selvisi muun muassa, että suomalaisista sateenkaarisenioreista 26 prosenttia on kokenut syrjintää jollain elämänalueellansa ja 29 prosenttia häirintää viimeisen 12 kk aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että sateenkaarisenioreista 72 prosenttia asuu yksin, joka on merkittävä tulos, koska yksinasumisen tiedetään väestötasolla lisäävän palveluiden käyttöä ja ero valtaväestöön verrattuna on merkittävä, kun esimerkiksi yli 75-vuotiaista tiedetään yksin asuvan 47 prosenttia (Tilastokeskus, 2019). Tämän lisäksi sateenkaarisenioreilla on harvemmin lapsia kuin valtaväestöön kuuluvilla, joka entisestään lisää riippuvuutta sosiaali- ja terveyspalveluista ja perheen ulkopuolisista auttajista.
Ongelmalliseksi asetelman tekee se, että 30 % sateenkaarisenioreista selvityksen mukaan kertoo jättäneensä kerran tai useammin sote-palveluita käyttämättä mahdollisen epäasiallisen kohtelun tai syrjinnän pelon vuoksi (Jalava, 2013) ja syrjintää sekä esteitä myös koetaan useissa palveluissa (Sisäministeriö, 2014). Lisäksi tutkimuksen mukaan moninaisuuden huomioiminen ikääntyneiden palveluissa on heikkoa ja palveluissa ajatellaan, ettei esimerkiksi sateenkaarisenioreita olisi asiakkaina (Sisäministeriö 2014). Sateenkaarisenioreiden näkymättömyys palveluissa ja yhteiskunnassa heikentää oikeiden palveluiden piiriin ohjaamista.
EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan sateenkaarisenioreiden elämän tyytyväisyyden mittarissa keskiarvoksi tuli 7,7, joka on vähemmän kuin valtaväestöllä. Vähemmistöön kuuluvien iäkkäiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttaa moni yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tekijä. Yksi vaikuttava tekijä on mm. vähemmistöstressin kokemus, joka syntyy ympäröivän yhteiskunnan valtaväestö-, sukupuoli- ja hetero-oletuksista sekä normeista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta ja sosiaalisesta leimautumisesta. Vähemmistöstressin on todettu vaikuttavan myös yksinäisyyden kokemiseen ja siihen voi liittyä myös itseinhoa ja itsetuhoisuutta.
Koronapandemia on heikentänyt etenkin ikääntyneiden hyvinvointia. Koronaan liittyvät rajoitukset kohdistuivat keväällä vahvimmin juuri ikääntyneisiin.
EU-komissio hyväksyi vastikään EU:n laajuisen lhbti-strategian, jossa se kiinnittää huomiota sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin ongelmiin EU:n jäsenmaissa (LGBTIQ Equality Strategy 2020-2025). Strategiassa komissio kiinnittää huomiota sateenkaari-ihmisten moninaisuuden (intersektionaalinen näkökulma) huomioiviin toimiin. Komissio patistaa jäsenmaita vahvistamaan toimia sateenkaari-ihmisten syrjintään ja väkivaltaan puuttumiseksi ja korostaa, että vastuu on laajasti eri viranomaisilla.
Sateenkaarisenioritoiminta Setassa
Seta on kehittänyt vuodesta 2012 alkaen sateenkaariseniorityötä ensin RAY:n hankeavustusten ja sitten STEA:n kohdennetun rahoituksen turvin. Setan seniorityön ydintehtävänä on vahvistaa kohderyhmän hyvinvointia ja osallisuutta sekä tuottaa tietoa kohderyhmästä ja sen tarpeista. Sateenkaariseniorityötä on tehty pilotoimalla mm. ryhmätoimintaa ja tuottamalla malleja sekä välineitä vanhustyön ammattilaisille. Esimerkiksi koronavuonna 2020 seniorityö on tavoittanut koulutuksien kautta yli 500 ikääntyvien parissa työskentelevää ammattilaista. Toiminnassa on tuotettu tietoa sateenkaarisenioreiden oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnista, lisätty tietoisuutta niistä, vaikutettu oikeuksien puolesta, vahvistettu ikääntyvien parissa työskentelevien osaamista sateenkaarisenioreiden kohtaamisesta, lisätty sateenkaarisenioreiden näkyvyyttä ja tarjottu jäsenjärjestöille tietoa sateenkaarisenioreiden osallisuuden vahvistamiseen.
Sateenkaariseniorityötä on kehitetty aktiivisesti kahdeksan vuotta, se on luotu tyhjästä. Sateenkaariseniorityötä ei tässä laajuudessa tehdä missään muualla kuin Setassa. STEA:n kohdennettu toiminta-avustus on mahdollistanut työn. Rahoituksen lopettaminen työalalle on resurssien ja tehdyn työn hukkaan heittämistä. Kahdeksan vuoden aikana tehty työ on luonut Setalle vahvan pohjan, jolta on hyvät mahdollisuudet viedä sateenkaariseniorityötä koordinoidusti eteenpäin. Verkostojen, rakenteiden, vertaistoiminnan luominen on ollut suuren työn takana.
On huomattava, että yhteiskunnassa aiemmin pitkälti näkymättömän kohderyhmän tavoittaminen, luottamuksen luominen sekä sopivien toimintatapojen kehittäminen heidän yhdenvertaisuutensa ja osallisuuden vahvistamiseksi vaatii aikaa. Katsomme, että nyt Setalla on hyvä mahdollisuus hyödyntää toiminnassa saatuja kokemuksia, kehittää työtä, muun muassa työn valtakunnallisuuteen panostamalla.
Sateenkaarisenioritoiminta on edellyttänyt myös kokonaan uudenlaisen osaamisen ja asiantuntijuuden luomista, sellaista, jossa yhdistyy sekä ikääntymiseen että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvä asiantuntemus. Koske kyse on täysin uudesta kokonaisuudesta, työala on haavoittuvainen henkilöstömuutosten yhteydessä: työntekijät ovat rakentaneet osaamisen työtä tekemällä. Henkilöstömuutosten yhteydessä tämä on vaatinut aikaa perehtyä ja kouluttautua teemaan.
Setan seniorityössä on pilotoitu senioreiden vertaisryhmätoimintaa. Se on tavoittanut kohderyhmään kuuluvia ja ryhmiä on perustettu lisää. Sateenkaarisenioreille suunnatut ryhmät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne ovat sateenkaarisenioreille ainut paikka, mihin moni uskaltaa tulla täysin omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä sekä luottaa siihen, että ryhmänohjaajilla on osaamista kohdata hänet sensitiivisesti. Ikääntyneiden palveluissa ei valitettavasti vielä ole tarvittavia valmiuksia ja osaamista tällaisten ryhmätoimintojen ohjaamiseen tai ylläpitämiseen. Sateenkaariseniorit ovat itse kiinnittäneet huomiota siihen, että sateenkaarisenioritoiminta on mahdollistanut heille turvallisen osallistumisen. Sateenkaarisenioreilla on kokemuksia syrjinnästä ja näkymättömyydestä muiden vanhusjärjestöjen parissa.
Koronavuonna juuri järjestöt järjestivät toimintaa omille kohderyhmilleen ja pyrkivät pitämään heikoimmassa asemassa olevat mukana toiminnassa. Esimerkiksi Setan sateenkaarisenioritoimintaa pystyttiin ylläpitämään ja sitä kehitettiin etätoiminnaksi. Sateenkaariseniorien etäryhmät kokoontuivat vuonna 2020 yhteensä 27 kertaa ja lähiryhmät alkuvuonna 8 kertaa. Käyntejä lähi- ja etäryhmissä oli vuodessa yhteensä runsaat 300 käyntiä ja kävijöitä yhteensä noin 40 henkilöä. Etäryhmissä kävijöitä oli tyypillisesti noin 5-10 hlöä/kerta. Alkuvuoden kasvokkaiset ryhmät kokoontuivat Helsingissä Kantin Pysäkillä tai Kinaporin ja Kustaankartanon palvelukeskuksessa. Kevään ja kesän aikana toteutettiin yhteensä 7 etäryhmää, syksyn aikana 20. Ryhmiä ohjasivat koulutetut vertaisvapaaehtoiset ja seniorityön asiantuntija. Koordinoinnista, Teams-ryhmien laatimisesta ja tiedottamisesta sekä palautteenkeruusta vastasi seniorityön asiantuntija. Toiminta oli koronavuonna ensiarvoisen tärkeää, ja sitä pystyttiin muokkaamaan kustannustehokkaasti ilman erillisiä taloudellisia panostuksia.
Yhteistyötä ikääntyneiden palvelujen kanssa on kehitetty. Vuonna 2020 kolme ryhmää kokoontuu Helsingin kaupungin ikääntyneiden palvelukeskusten tiloissa. Tällä on saatu sisällettyä sateenkaarisenioritoimintaa palvelukeskuksiin ja myös luotua keskusteluyhteyttä sateenkaarisenioreiden ja ikääntyneiden palvelujen välille.
Osa Setan jäsenjärjestöistä myös järjestää omilla alueillaan ryhmiä ja osa on niitä juuri suunnittelemassa. Juuri tehdyn pienimuotoisen jäsenjärjestökyselyn mukaan jäsenjärjestöt kaipaavat koordinointia ja tukea senioritoiminnan lisäämiseen omassa järjestössä. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat jäsenjärjestöt tarvitsevat tukea toiminnan aloittamisen ja sen kehittämiseen sekä sateenkaarisenioreiden oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseen omilla alueillaan.
Sateenkaarisenioritoiminnan jatkaminen 2021
Tämän hetken tiedon valossa Seta pystyy takaamaan sateenkaarisenioritoiminnan jatkon vuoden 2021 alkupuolella. Olemme hakeneet työlle 61 000 euroa vuodelle 2021. Arviomme mukaan työtä voitaisiin jatkaa myös hieman pienemmällä summalla mm. etäyhteyksien paremmalla hyödyntämisellä.
STEA avasi joulukuussa 2020 uuden hankehaun, jossa jaettava avustusmäärä on 53 miljoonaa euroa. Tarve uusille aloitteille on suuri ja moni hanke perusteltu. Pidämme kuitenkin valitettavana sitä, että täysin ainutlaatuiselle, maailmanlaajuisestikin harvinaiselle sateenkaariseniorityölle ei samanaikaisesti rahoitusta. Tarpeen työlle olemme pyrkineet perustelemaan yllä. Vastaavaa työtä ei tee Suomessa mikään muu taho, eikä ole heti toista tahoa, joka ottaisi sateenkaarisenioritoiminnasta kopin.
Sateenkaarisenioritoiminnan jatkamiselle on tarve, toiminta on varsin kustannustehokasta, sen tuloksellisuus on osoitettu riittäväksi ja toimintaa kehitetään innolla eteenpäin. Pyydämme, että STEA arvioi avustusehdotuksen Setan sateenkaarisenioritoiminnan (AK 2704) osalta uudelleen ja huomioisi siinä edellä esittämämme seikat. Olemme valmiita keskustelemaan STEA:n kanssa toiminnasta tarkemmin ja toimitamme lisäselvityksiä tarvittaessa.
Helsinki 18.12.2020
Kerttu Tarjamo
pääsihteeri