Miten mahdollinen yhdistäminen vaikuttaisi toiminnan sisältöön sekä yhdenvertaisuuden edistämistoiminnan että syrjintäkiellon valvonnan osalta?
Arviomuistiossa todetaan, että uutta yhdenvertaisuuslakia säädettäessä pohdittiin myös erityisvaltuutettujen yhdistämistä. Koska valtuutettujen soveltama lainsäädäntö jäi kuitenkin erilliseksi, ei valtuutettujen toimien yhdistämistä pidetty tarkoituksenmukaisena. Tilanne ei ole tuosta arviosta muuttunut ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen mandaatit eroavat nykyisin toisistaan merkittävästi työelämään liittyvän syrjinnän valvonnan osalta.
Seta katsoo, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimien yhdistäminen olisikin perusteltua vasta sitten, kun yhdenvertaisuuslain valvonta ja yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaatti muutetaan yhtä vahvoiksi kuin mitä se tasa-arvon osalta on.
Miten mahdollinen yhdistäminen vaikuttaisi sekä yhdenvertaisuuden edistämistoiminnan että syrjintäkiellon valvonnan vaikuttavuuteen?
Arviomuistiossa perustellaan valtuutettujen toimien yhdistämisestä aiheutuvaa vaikuttavuuden lisääntymistä sillä, että siitä olisi etua erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Arviomuistiossa kuitenkin todetaan, että jo nykyisin toimistojen välillä tehdään paljon yhteistyötä mm. oppilaitosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön edistämiseksi. Lisäksi valtuutettujen tiedottajat ovat tehneet jo nykyään yhteistyötä. Tiiviimpi yhteistyö yhteisiin toimitiloihin muuton kautta voi edelleen parantaa yhteistoimintaa erityisesti edistämistoiminnassa. Arviomuistiossa jää epäselväksi, miten valtuutettujen toimien yhdistäminen tätä vaikuttavuutta parantaisi.
Arviomuistiossa todetaan, että tehokkaan toiminnan edellytyksenä on, että valtuutetuille annetaan sekä riittävä toimivalta että riittävät resurssit tehtävien hoitoon. Muistiossa todetaan lisäksi, että mm. eduskunnassa on nostettu esiin huoli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön resurssien riittämättömyydestä. Yhdenvertaisuuden edistämistoiminta ja syrjintäkiellon valvonnan vaikuttavuus eivät synny tyhjästä, vaan edellyttävät riittäviä resursseja. Seta on epäileväinen sen suhteen, että valtuutettujen toimien yhdistämisestä aiheutuva organisaatiomuutos parantaisi toiminnan vaikuttavuutta niin paljon, että se kompensoisi toiminnan aliresursointia.
Miten mahdollisen yhdistämisen myötä toimintatapoja voitaisiin kehittää erityisesti moniperusteisen syrjinnän osalta?
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen tiivis yhteistoiminta on hyvin kannatettavaa erityisesti moniperustaiseen syrjintään puuttumisen näkökulmasta. Tiedon ja osaamisen jakamista ja kehittämistä toimistojen kesken voitanee parantaa huomattavasti, kun toimistot muuttavat yhteisiin toimitiloihin.
Mitä mahdollisessa yhdistämisessä tulisi ottaa huomioon asiakkaiden tavoittamisen ja kansalaisten neuvonnan kannalta?
Kynnystä raportoida syrjinnästä ja olla yhteydessä valvoviin viranomaisiin on tärkeä madaltaa, jotta pääsy oikeuksiin toteutuu yhä useamman kohdalla. Asiakkaan ei tulisi itse joutua pohtimaan mitä lakia syrjintätilanteessa pitää soveltaa. Olisikin kannatettavaa, jos viranomaiset pystyisivät kehittämään yhteisiä neuvontapalveluita, joista kantelut ja muun avunpyynnöt ohjautuvat oikeiden asiantuntijoiden pöydille ja valtuutettujen ratkaistaviksi.
Myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelun neuvonta olisi hyvä saada yhdestä paikasta.
Asiakas- ja neuvontapalvelun osalta suunniteltu valtuutettujen muutto samoihin toimitiloihin voi jo luoda uusia mahdollisuuksia.
Mitä muuta mahdollisessa yhdistämisessä tulisi ottaa huomioon?
Seta pitää erittäin tärkeänä, ettei erityisvaltuutettujen käytössä olevia resursseja heikennetä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait on vastikään uudistettu. Muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja ja velvoite yhdenvertaisuussuunnitteluun ovat vielä ohuelti tunnettuja yhteiskunnassa. Tilanteen parantuminen edellyttää aktiivisia toimia tietoisuuden lisäämiseksi. Tämä ei onnistu ilman riittäviä resursseja.
Helsingissä 1.7.2016
Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
Seta ry