Teksti Eliana Forsström, Setan nuorisotoimikunnan jäsen
Kuvitus Kai Kulmala
Toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina 2.5. vietetään kansainvälistä Sateenkaariperhepäivää. Päivän kunniaksi haastattelimme erästä polyperhettä heidän kokemuksistaan. Haastattelu toteutettiin perheen toiveesta nimettömästi, koska polyamoria on yhteiskunnallisesti vielä monille tuntematon asia.
Useat polyperheet kokevat olevansa sateenkaariperheitä, sillä kyseinen perhemuoto on yleisestä normista poikkeava. Polyperhe on lapsiperhe, jossa on useampi kuin kaksi huoltajaa. Lisäksi polyperheen vanhemmat ovat tyypillisesti polyamorisessa suhteessa keskenään.
Polyamorinen suhde on ihmissuhde, jossa suhteen osapuolet voivat seurustella samanaikaisesti useamman eri henkilön kanssa. Suhde voi olla sellainen, jossa kaikki suhteen osapuolet seurustelevat keskenään tai sellainen, jossa erillisistä suhteista muodostuu tietynlainen verkosto.
Polyamoriassa kyse on sosiaalisesta identiteetistä tai elämäntavasta. Polyamoria on vastuullisen monisuhteisuuden muoto, joten kukin polyamorisen suhteen osapuoli on aina tietoinen suhteen muodosta ja jäsenistä.
Millaista perheenne arki on?
“Varmaankin aika pitkälti ihan normaalin perheen arkea. Perheemme koostuu kolmesta aikuisesta ja yhdestä lapsesta. Yhdellä aikuisista on kaksi kumppania, eli suhteemme on niin sanotusti V-mallinen. Jokaisella meistä on myös yhtäläinen oikeus muodostaa haluamansa laisia suhteita meidän kolmen ihmissuhteen lisäksi.
Lapsemme on 5-vuotias ja hän ollut kotihoidossa koko ikänsä. Asumme paritalossa, jossa on kaksi asuntoa. Meille se on toimiva järjestely, sillä se mahdollistaa sen, että vanhempi voi saada omaa rauhaa ja lapsella on vähän vaihtelevampi ympäristö.
Lapsemme esimerkiksi nukkuu vuorotellen kummassakin asunnossa. Nyt itse asiassa lapsi on asunut muutaman kuukauden pääasiassa toisella puolella, kun yksi meistä on kärsinyt unettomuudesta. Tämä on mahdollistanut sen, että vanhempi on pystynyt nukkumaan silloin, kun on halunnut. Lapsiperheen arjessamme riittää kyllä tekemistä kolmellekin aikuiselle.”
Mikä on perheessänne parasta?
“Kommunikaatio. Me keskustelemme todella paljon ja elämme yhteisymmärryksessä kaikista asioista. Lisäksi meillä kaikilla on todella yhtenevä arvomaailma. Jotenkin meillä vain sujuu tämä elämä ja arki.
Oma tapamme järjestää perhe-elämäämme on mahdollistanut meille vapaamman elämän kuin jotkin toiset perhemuodot. Jos joku meistä haluaa nukkua enemmän tai haluaa enemmän omaa tilaa, lapsi voi vain mennä toiselle puolelle. Jos taas haluaa olla lapsen seurassa, voi olla lapsen seurassa. Myöskin, jos haluaa mennä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, senkin voi toteuttaa ilman suurempia vaikeuksia. Olemme kokeneet voivamme tällä tavoin toteuttamaan itseämme paremmin. Perhepiirimme tuntuu hyvältä, koska se on yhteisöllinen, mutta suo kuitenkin myös vapauksia ja mahdollisuuksia elää juuri sellaista elämää kuin haluaa.
Tämä ydinperhemallihan on oikeastaan aika tuore. Vielä noin sata vuotta sitten elettiin isommissa yhteisöissä, jolloin lasten kasvattaminen ei ollut vain kahden ihmisen vastuulla. Emmekä nyt siis tarkoita, että kaikkien tulisi olla polyamorisia, vaan myös sitä, että omaan perhekuntaan voisivat ihan hyvin kuulua vaikkapa omat vanhemmat, sisarukset ja ystävät. Esimerkiksi kommuuniasumisen yleistymisenkin näkisimme jo helpottavan perheiden tilannetta. Kun ennen Suomessakin koko kylä kasvatti lapsiaan, se on varmasti myös tukenut ihmisten henkistä jaksamista. Siitä on ihan konkreettistakin tukea, kun on useampi ihminen lapsia hoitamassa ja kasvattamassa.”
Miten polyperheiden asemaa voitaisiin parantaa nykyisestä?
“Tavoitteet ovat samankaltaisia kuin esimerkiksi apilaperheissä. Lapselle pitäisi pystyä nimeämään useampi juridinen huoltaja. Tällä hetkellä, jos lapsen biologiset vanhemmat kuolevat, lapsen sosiaalisesta vanhemmasta ei tulisi automaattisesti lapsen huoltaja. Toki se on epätodennäköistä, että molemmille biologisille vanhemmille tapahtuisi jotain, mutta jos niin kävisi, tilanne olisi huono.
Lisäksi, jos on menossa synnyttämään, mukaan saa ottaa puolisonsa mukaan tukihenkilöksi. Entäpä jos puolisoita on useampi? Menettelytavat tämän suhteen vaihtelevat todella paljon sairaanhoitopiiri- ja sairaalakohtaisesti. Eräs tuttumme Helsingistä, jolla oli synnytyksen aikaan kaksi miestä, otti heidät molemmat synnytyskeskukseen mukaan ja se oli ihan okei. Toisaalta joillain toisilla paikkakunnilla ollaan aika nihkeitä ylipäätänsä tukihenkilöiden suhteen, mutta se voi olla myös pandemiasta johtuvaa. Tässä asiassa voi olla alueellista epätasa-arvoa, ja uskoisimme sen johtuvan juuri siitä, ettei ole yleisesti tunnettu konsepti, että puolisoita voi olla useampia.
Olemme myös lukeneet ihmisten kokemuksia siitä, että esimerkiksi joidenkin varhaiskasvatusyksiköiden lomakkeissa ei tunnisteta kuin kaksi vanhempaa. Siinäkin toimintatapoja olisi hyvä ihan yleisesti muuttaa. Pitäisi tiedostaa, että lapsella voi olla useampikin kuin kaksi ensisijaista huoltajaa. Ja sekin olisi ihan mukavaa, että avioliitto olisi mahdollista useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Toivotaan että tämäkin laki tulee jossain vaiheessa muuttumaan.”
Polyperheet eivät ole paljoa esillä julkisuudessa. Millainen kuva julkisuudessa mielestänne on? Onko teillä jotain hyviä luku- tai katseluvinkkejä?
”Olemme aika yksimielisiä siitä, että ei ole. Hyvää representaatiota ei oikeastaan ole. Nämä vähät esimerkit, joissa polyamoria on mediassa tai viihteessä esillä, ovat aina melko ongelmallisia tapauksia. Perheemme polyamoria on tasa-arvoista, tasapuolista ja eettistä. Sen suuntaista representaatiota ei oikein näy missään, tai ainakaan kukaan meistä ei ole sellaiseen törmännyt.
Netflixistä löytyy monen katsoma You Me Her -sarja ja se on yksi esimerkki tästä ongelmasta. Emme voi sitä suositella kenellekään, joka haluaa saada eettisen ja terveellisen näkökulman polysuhteisiin. Sarjan keskiössä on nimenomaan hyvin unicorn-hunting-tyyppinen ja toksinen suhdekuvio. Unicorn-hunting eli ”yksisarvisenmetsästys” on sitä, kun heteropariskunta etsii suhteeseensa kolmatta osapuolta. Yleensä motiivina on vakiintuneen suhteen piristäminen. Mikäli unicorn eli ”yksisarvinen” löytyy, hänellä on yleensä vähemmän sananvaltaa muodostuneessa suhteessa. Yksisarvisen metsästys ei ole eettistä ja se on aika pitkälti bi-naisten hyväksikäyttöä. Se on kuitenkin valitettavan yleinen ilmiö.
On todella harmillista, että se vähäkin mitä polyamoriaa esitetään, on sitten jollain tavalla toksista ja ongelmallista. Se vain lisää mahdollisia ennakkoluuloja ja negatiivista suhtautumista. Samoin tällainen representaatio, jossa polyamorisia yliseksualisoidaan ja kaikki pyörii seksin ympärillä, antaa todella väärän kuvan siitä, mitä se arki oikeasti on. Meidän arkemme on kumppanuutta ja järkevää keskustelua. Sen takia emme ole kokeneet, että olisi löytynyt mitään suositeltavaa.”
Mitä haluaisitte sanoa polyperhe-vaihtoehtoa pohtivalle?
”Ylipäätänsä mielestämme kaikkien pitäisi kyseenalaistaa ja tarkastella vähän lähemmin sitä, mitä omat tarpeet ovat ja minkälaisessa suhdemuodossa haluaisi elää. Aika monet menevät vähän automaattivaihteella, kun on saneltu, että monogaaminen ydinperhemalli on se ainoa oikea. Kun sehän ei välttämättä sovi kaikille. Sitä kannattaisi miettiä, että olisiko jokin muu vaihtoehto enemmän oma juttu.
Ainahan sanotaan, että polyamoriset ihmissuhteet vaativat todella paljon avointa keskustelua ja että olisi hyvä olla itse tietoinen siitä, mitä haluaa elämältään ja mitä ei halua. Mutta kun ei se pelkästään liity polyamorisiin ihmissuhteisiin, vaan ihmissuhteisiin ihan ylipäätänsäkin. Suruksemme näemme todella paljon monogaamisiakin ihmissuhteita, joissa ihmiset haluavat ihan eri asioita tai kumppanit eivät ollenkaan panosta kotitöihin tai vastuun jakamiseen. Tai sitten ollaan ihan eri mieltä vaikkapa kotiasioista, arvomaailmasta sekä lapsiin liittyvistä asioista.
Ylipäätään olisi hyvä, että kyseenalaistettaisiin sitä käsitystä, että yhden ihmisen pitäisi pystyä täyttämään kaikki kumppaninsa tarpeet. Se voi asettaa kovia odotuksia yhden ihmisen harteille. Otetaan esimerkiksi aseksuaali henkilö. Jos hän haluaisi monogaamisen suhteen, hänen täytyisi löytää toinen aseksuaali, ja kun heitä on aika vähän, niin se rajoittaa vaihtoehtojen määrä melkoisesti. Mutta hän pystyisi olemaan alloseksuaalin kanssa parisuhteessa, jos heillä olisi polyamorinen suhde. Silloin kumppani saisi seksuaaliset tarpeensa tyydytettyä muita kautta. Ja tarpeitahan voi olla muitakin kuin nämä seksuaaliset. Ja kun se ei ole mitenkään keneltäkään pois, vaan tuo oikeastaan niin paljon lisää suhteeseen.”
Setan jäsenjärjestö Polyamoria – Monisuhteisuusyhdistys ry tarjoaa tietoa Polyamoriasta ja monisuhteisuudesta. Tämä haastattelu tuo kokemuspohjaista näkökulmaa aiheeseen. Yhdistys myös esimerkiksi julkaisee ja päivittää Polyamoria sote-alojen ammattilaisille -opasta.
Syrjintä perhemuodon perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Setan tavoitteena on, että lapselle olisi mahdollista vahvistaa enemmän kuin kaksi juridista vanhempaa ja tapaamisoikeus myös muihin henkilöihin kuin juridisiin vanhempiin sekä se, että Suomeen säädettäisi vanhemmuuslaki, joka mahdollistaisi muun muassa useamman vanhemman vanhemmuuden. Lisäksi tavoitteena on myös kattava perheiden ja ihmissuhteiden moninaisuuden huomiointi sote-palveluissa.