Euroopan perusoikeusvirasto on julkaissut maailman laajimman kyselytutkimuksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilanteesta Euroopassa. Kyselyyn vastasi 100 000 sateenkaari-ihmistä 27 EU-maasta, Albaniasta, Pohjois-Makedoniasta ja Serbiasta. Tutkimustulosten mukaan sateenkaari-ihmisten kohtaama syrjintä, häirintä ja väkivalta ovat lisääntyneet, vaikka yhä useampi on avoin identiteetistään.

Edellisen vastaavan kyselyn toteutettiin vuonna 2019 (140 000 vastaajaa) ja sitä edellinen 2013 (93 000 vastaajaa). Nyt julkaistuun LHBTIQ-kyselyyn (lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit) on sisällytetty myös queerit vastaajat.

Perusoikeusviraston mukaan tulokset kertovat merkkejä hitaasta mutta asteittaisesta edistymisestä ja syrjinnän hitaasta vähenemisestä. Esimerkiksi kouluissa suhtaudutaan lhbtiq-asioihin myönteisemmin ja ennakoivammin, ja nuoret tuntevat saavansa enemmän tukea opettajilta ja ikätovereiltaan. Kiusaaminen, häirintä ja väkivalta on kuitenkin huomattavan yleistä.

Kyselyn pääasialliset tulokset:

• Avoimuus: useampi kuin joka toinen kertoo nykyään avoimesti seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään ja sukupuolen ilmaisustaan sekä sukupuoliominaisuuksistaan. Useimmat eivät kuitenkaan edelleenkään kävele julkisesti käsi kädessä samaa sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa, koska pelkäävät joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi.
• Syrjintä: yli kolmasosa kohtaa syrjintää arkielämässä identiteettinsä vuoksi. Tämä on hieman vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin vastaava luku oli kaksi viidesosaa. Syrjintä jää kuitenkin näkymättömiin, koska vain yksi kymmenestä sitä kokeneista tekee asiasta ilmoituksen.
• Väkivalta: useampi kuin yksi kymmenestä oli kokenut väkivaltaa tutkimusta edeltäneiden viiden vuoden aikana, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2019. Yli kolmasosa intersukupuolisista joutui hyökkäyksen kohteeksi.
• Häirintä: joka toinen oli joutunut vihaperusteisen häirinnän uhriksi, enemmän kuin vuonna 2019, jolloin vastaava luku oli yksi kolmesta. Kaksi kolmesta intersukupuolisesta ja transihmisestä joutui häirinnän kohteeksi.
• Kiusaaminen: yli kaksi kolmasosaa sanoo, että heitä kiusattiin koulussa. Tämä koskee kaikkia sukupolvia ja EU-maita. Määrässä on jyrkkä nousu, sillä vuonna 2019 samoin vastasi joka toinen.
• Koulutus: koulut käsittelevät lhbtiq-kysymyksiä aiempaa useammin. Useampi kuin yksi viidestä lhbtiq-oppilaasta sanoo nyt, että heidän koulunsa suhtautuu asiaan myönteisesti.
• Mielenterveys: yli kolmasosa on harkinnut itsemurhaa. Yli puolet transihmisistä, ei-binäärisistä ja sukupuoleltaan moninaisista henkilöistä sanoo, että heillä on itsemurha-ajatuksia.
• Ns. eheytyskäytännöt: joka neljäs sanoi, että heidät pakotettiin käymään läpi eheytyskäytäntöjä muuttaakseen seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoli-identiteettiään ja sukupuolen ilmaisuaan.
• Valtionhallinto: vain yksi neljästä katsoo, että heidän valtionhallintonsa pyrkii torjumaan lhbtiq-henkilöihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta. Vuonna 2019 vastaava luku oli yksi kolmesta.

”Euroopassa avoimesti lhbtiq-henkilönä elämisen ei pitäisi olla taistelua. Vaikka merkkejä edistymisestä on nähtävissä, kiusaaminen, häirintä ja väkivalta ovat edelleen jatkuvia uhkia. Nyt on aika toimia päättäväisesti ja hyödyntää saavutettua edistystä, jotta kaikkia EU:ssa kohdellaan yhdenvertaisesti, arvokkaasti ja kunnioittavasti”, kommentoi Perusoikeusviraston johtaja Sirpa Rautio tiedotteessa.

EUn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vastaava komissaari Helena Dalli kommentoi tuloksia: ”FRA:n tutkimuksen tulokset tarjoavat korvaamatonta tietoa lhbtiq-henkilöiden omakohtaisista kokemuksista eri puolilla Eurooppaa. Ne auttavat meitä havaitsemaan saavutetun edistyksen ja tuovat esiin haasteita, joita on vielä edessä. Kannustan kaikkia jäsenvaltioita käyttämään tietoja vahvojen toimien laatimiseen syrjinnän torjumiseksi ja kaikkien lhbtiq-henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi.”

Vihatekoja raportoidaan hieman enemmän – luottamus hallitukseen romahti

Suomesta kyselyyn vastasi Setan tietojen mukaan vähintään yli 8 000 henkilöä (tarkempi luku saatavilla myöhemmin). Edellisellä kerralla vastaajia oli 4 711 henkilöä. Seta vastasi kyselyn levittämisestä Suomessa.

Viimeisen 12 kuukauden sisällä vastaamisesta:

• 24 % kertoi kohdanneensa syrjintää jollain elämänalueellaan (2019: 31 %)
• 47 % oli kokenut häirintää (2019: 32 %)
• 31 % oli ollut eheyttämistoimien kohteena
• 89 % häirintää tai syrjintää kohdanneista vastaajista ei ollut ilmoittanut niistä minnekään (2019: 91 %)
• 60 % kaikista vastaajista oli kokenut sateenkaarivihamielistä kommentointia tai käytöstä kouluaikanaan
• 18 % uhreista oli raportoinut poliisille kokemastaan fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta (2019: 16 %).

Vaikka Suomessa on vertailtuna turvallista ja hyvin sateenkaarioikeuksia suojaavaa lainsäädäntöä, vaikuttaa yleinen ilmapiiri hyvin paljon avoimuuteen. 54 % kertoi olevansa melko avoin sateenkaarevasta identiteetistään. Sateenkaarinuorista 32 % kertoo piilottavansa identiteettinsä oppilaitoksessa (2019: 25 %). Suomessa vain 35 % tohtii pitää samaa sukupuolta olevaa kumppaniaan kädestä julkisella paikalla. EU:ssa vastaajien keskiarvo on merkittävästi korkeampi, 54 %

Suomalaisvastaajista 41 % katsoo, että ennakkoluulot ja suvaitsemattomuus sateenkaari-ihmisiä kohtaan on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Luku kertoo pidempiaikaisesta muutoksesta: vuonna 2019 jopa 70 % katsoi, että ennakkoluulot ja suvaitsemattomuus on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. 

Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamon mukaan 2020-luvulla Suomessa on tapahtunut selvä kielteinen ilmapiirin muutos sateenkaari-ihmisiin liittyen.

“Sateenkaari-ihmiset kokevat tämän muutoksen muun muassa lisääntyneenä häirintänä. Trendi on huolestuttava. Tarvitaan päättäväisiä ja proaktiivisia toimia asenneilmapiirin muuttamiseksi ja häirintään puuttumiseksi. Hallitus ei voi ummistaa silmiä tältä kielteiseltä kehityssuunnalta, vaan sen on konkreettisin toimin osoitettava sitoutumista sateenkaari-ihmisten oikeuksien vahvistamiseen“,  Tarjamo sanoo.

Setan puheenjohtaja Pekka Rantala pitää yhteiskunnan polarisoitumista yhtenä keskeisistä uhista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille Suomessa. Luottamus päättäjiin onkin FRA:n mukaan tullut alas roimasti. Suomalaisvastaajista vain 31 % uskoo, että hallitus toimii tehokkaasti sateenkaari-ihmisiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja suvaitsemattomuuden torjumiseksi. Viimeksi 2019 luku oli 61 %. Tämä heijastelee hallituksen toimettomuutta sateenkaarioikeuksien edistämisessä. Hallitusohjelma ei sisällä konkreettisia toimia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi.

“Jatkuvasti koveneva vihapuhe ja populistiset konservatiiviset avaukset jopa eduskunnan tasolla aiheuttavat oikeutetusti merkittävää huolta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvissa ihmisissä. Kenenkään ihmisen sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen ei pitäisi olla politiikan tekemisen väline eikä niiden varsinkaan tulisi olla syy vihateolle”, Rantala sanoo.

“Onneksi vastaavasti näemme myös ihmisiä järjestämässä Pride-tapahtumia, levittämässä asiallista tietoa ja luomassa turvallisia tiloja, jonne kaikki ovat tervetulleita. Näiden merkitys on valtava sateenkaari-ihmisten hyvinvoinnille.”

Tutkimustulokset kertovat pienestä muutoksesta parempaan, kuten vihatekojen raportoinnin pieni lisääntyminen ja työelämäsyrjinnän vähentyminen. Kuitenkin 44 % sateenkaarinuorista kertoo, ettei koulussa käsitelty lainkaan sateenkaariteemoja. Vaikka Suomessa perusopetuksen on tullut lisätä tietoa ja ymmärrystä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta jo vuodesta 2016 alkaen, ei tämä vielä näy sateenkaarinuorten kokemuksissa. Vertailuna vuonna 2019 sateenkaarinuorista 59 % kertoi, että koulussa käsiteltiin sateenkaariteemaa myönteisesti tai neutraalisti.

Lisätietoa

Koko FRA:n raportti täällä

Suomen koskevat tulokset englanniksi