Velvollisuudet huomioida ensisijaisesti lapsen etu, tehdä lapsivaikutusten arviointi sekä varmistaa lasten osallisuuden toteutuminen ovat tuttuja monille lasten oikeuksien parissa toimivalle. YK:n Lasten oikeuksien komitea tunnustaa lhbti-lasten kohtaaman syrjinnän ja haasteet heidän huomioimisessaan erityisesti koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Mutta tuleeko sateenkaarilasten ääni riittävästi kuulluksi puhuttaessa lasten oikeuksista yleisemmällä tasolla? Miten lapsipolitiikassa voitaisiin entistä paremmin huomioida intersukupuolisten, translasten, sateenkaariperheissä elävien tai ei-heteroiden lasten tilanteet ja näkökulmat?
Viime vuonna aloimme Setassa yhdessä Pelastakaa Lasten, Amnestyn Suomen osaston ja Sateenkaariperheiden kanssa suunnitella verkkovälitteistä keskustelutilaisuutta sateenkaarilasten oikeuksista lapsipolitiikan ja lasten oikeuksien parissa toimiville viranomaisille sekä järjestöille. Halusimme lisätä Suomessa käytävää keskustelua sateenkaarilasten oikeuksista ja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä oikeuksien edistämiseksi. Keskustelutilaisuus järjestettiin onnistuneesti helmikuun ensimmäisellä viikolla. Osallistujia oli paikalla lähemmäs 40 ja mukana oli monien keskeisten järjestöjen ja viranomaisten edustajia.
Usein tuntuu siltä, että sateenkaarilapset unohtuvat helposti lapsen oikeuksia käsitellessä. Sateenkaariasioiden ajatellaan koskevan vain aikuisia ja nuoria, vaikka sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, kehon sukupuolitetut piirteet ja seksuaalinen suuntautuminen ovat kaikki asioita, jotka voivat vaikuttaa lasten ja alaikäisten nuorten oikeuksien toteutumiseen. Tutkimusten mukaan sateenkaarilapset voivat keskimäärin muita ikäisiään huonommin eivätkä heidän oikeutensa toteudu läheskään aina, joten työtä on vielä tehtävänä.
Koulun ja turvallisen oppimisympäristön merkitys nousi esiin melkein kaikissa puheenvuoroissa. Koulu onkin kaikille nuorille keskeinen ympäristö ja muun muassa Pelastakaa Lasten Tiina-Maria Levamo huomautti omassa esityksessään, ettei siitä olla vielä onnistututtu tekemään turvallista kaikille sateenkaarinuorille. Tästä kertovat omaa tarinaansa kouluterveyskyselyn tulosten lisäksi nuorten omat kokemukset, joita kuultiin tilaisuudessa Alex Oksaselta.
Koulun haasteisiin voidaan puuttua eri työkaluilla, joista mainittiin ainakin opettajien koulutuksessaan saaman ihmisoikeussisällön kehittäminen sekä muut toimet, joilla toteutetaan opetussuunnitelmaan kirjattua edellytystä antaa koulussa tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta.
Koulun lisäksi ajankohtaisia sateenkaarilasten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa alaikäisten transnuorten oikeus korjata juridinen sukupuolensa, josta päätetään osana translain kokonaisuudistusta, sekä intersukupuolisten lasten kehollisen koskemattomuuden takaaminen. Kaikissa näissä politiikkauudistuksissa tulee kuulla lapsia ja nuoria ja varmistaa sateenkaarilasten oman äänen kuuluminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä lapsistrategian erityisasiantuntijana työskentelevä Sanna Koulu toi esille puheenvuorossaan muun muassa tarpeen tarkastella sitä, miten translasten osallisuus ja oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen toteutuvat terveydenhuollossa ja eritoten sukupuoliristiriidan hoidossa.
Sateenkaarilasten sekä sateenkaariperheiden lasten oikeuksien kannalta keskeinen kysymys on myös keskusteluilmapiiri sateenkaarivähemmistöistä. Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä toi puheenvuorossaan esiin, että sateenkaariperheiden lapsille on satuttavaa kuulla vihamielistä ja ilkeää puhetta, joka kohdistuu heidän vanhempiinsa. Yhtä lailla sateenkaarilapsia kuin sateenkaariperheiden lapsia on kyettävä suojaamaan lasten tai heidän vanhempiensa identiteettiin kohdistuvalta vihapuheelta ja negatiiviselta ilmapiiriltä.
Sateenkaarilasten oikeuksien edistämistyötä on tehtävä yhteistyössä ja usealla rintamalla. Siksi olemme niin onnellisia siitä, että tilaisuudessa oli osallistujia laajasti viranomais- ja järjestösektorilta. Herännyt keskustelu oli monipuolista ja jatkuu toivottavasti tilaisuuden jälkeenkin. Keskustelusta jäi käteen ainakin se huomio, että työtä lasten oikeuksien eteen tehdään jatkuvasti eri tasoilla, ruohonjuuritasolta ministeriöissä tehtävään työhön. Myös Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio korosti omassa puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä sateenkaarilasten oikeuksien ajamisessa. Hän korosti lisäksi tarvetta varmistaa, että ihmisoikeuksien parissa toimivilla järjestöillä ja viranomaisilla on riittävät resurssit tehdä työtään.
Kuten tilaisuudessa yhteenvedon esittänyt Amnestyn Pia Puu Oksanen totesi, on muistettava, että sateenkaarilapsiksi nimeämämme lapset ovat erilaisia tarpeineen ja kokemuksineen, mutta oikeudet ovat samat kaikille. Näiden lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää laajaa, kokonaisvaltaista sateenkaaripoliittista toimintaohjelmaa. Työ näiden tavoitteiden eteen jatkuu, ja toivoakseni tämän tilaisuuden myötä vielä entistä laajemman yhteistyöverkoston avulla.
Heta Hölttä
Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija