Koronapandemia on pakottanut sateenkaarijärjestöt ympäri maailman etätoimintaan. Samalla yritämme analysoida sitä miten pandemia vaikuttaa sateenkaari-ihmisiin. Seta teki huhtikuun alussa kyselyn Suomessa toimiville sateenkaarijärjestöille koronan vaikutuksista – kiitos kaikille järjestöille, jotka vastasivat! Olemme lisäksi seuranneet sateenkaarijärjestöjen arvioita tilanteesta eri maissa.
Sateenkaari-ihmisten joukossa (kuten muidenkin) pandemiatilanne vaikuttaa eri tavoin riippuen esimerkiksi iästä, sosioekonomisesta asemasta, perhesuhteista ja toimintakyvystä. Sateenkaarijärjestöt ovat tunnistaneet ryhmiä, joille pandemia ja sen edellyttämät rajoitustoimet ovat erityisen haastavia.
Eristys ja haavoittuva asema verottaa monen sateenkaari-ihmisen jaksamista
Sateenkaarisenioreille eristäytyminen voi olla raskasta ja sairastuminen hengenvaarallista. Kaikki seniorit eivät myöskään ole tottuneita digimaailmaan, heidän tavoittamisensa netin kautta ei tapahdu noin vain. Osalla sateenkaarisenioreista pienet taloudelliset resurssit voivat rajoittaa mahdollisuuksia maksullisten palveluiden, kuten asiointipalvelujen käyttämiseen. Tämä koskee esimerkiksi yksin asuvia eläkeläisnaisia. Toimeentulon haasteita voi olla enemmän myös niillä sateenkaari-ihmisillä, jotka asuvat yksin tai ovat yksinhuoltajia. Koettu yksinäisyys voi vahvistua ja oma jaksaminen voi olla äärirajoilla, kun huolia on vaikeampi jakaa ja apua vaikeampi saada.
Sateenkaarinuoret, joilla on pohdintaa omasta identiteetistä tai jotka ovat vielä “kaapissa” perheelleen, voivat kärsiä jatkuvasta kotona olemisesta joutuessaan jatkuvasti salaamaan omaa identiteettiään. Tilanne kotona on voinut olla jo valmiiksi tulehtunut, jos vaikka nuoren identiteettiä on kyseenalaistettu. Sateenkaarinuorten erityistarpeiden huomiointi niin kouluissa kuin nuorten palveluissa on vielä puutteellista, ja kynnys hakea viranomaisapua itse on korkea.
Poikkeustilanteissa oikeudellisesti tunnustetut perhesuhteet ovat paremmin turvattuja. Monissa sateenkaariperheissä lapsen ja kaikkien hänen vanhempiensa välinen suhde ei ole juridisesti tunnustettu, jos kyse on vaikkapa apilaperheestä. Pandemian torjuminen aikana tämä on vaikuttanut esimerkiksi niin etteivät vastasyntyneen lapsen kaikki vanhemmat ole päässeet tapaamaan häntä sairaalaan. Eron tai muun perhekriisin keskellä lasten oikeudet tavata kaikkia vanhempia voivat myös jäädä toteutumatta sateenkaariperheissä.
Monella sukupuolenkorjausprosessissa olevalla ihmisellä on tällä hetkellä huoli prosessinsa pitkittymisestä, kun kiirettömiä vastaanotto- ja toimenpideaikoja perutaan. Moni on odottanut vuosia päästäkseen prosessiin. Pitkittyvätkö prosessit edelleen? Samankaltainen tilanne voi olla tiedossa niillä sateenkaari-ihmisillä, jotka ovat turvapaikanhakijoita. Jo muutenkin äärimmäisen haastavassa tilanteessa eläville turvapaikkaprosessin venyminen voi lisätä pahoinvointia.
Globaalilla tasolla korona vaikuttaa sateenkaari-ihmisiin monin tavoin. Merkittäviä ongelmia ovat jo nähdyt poikkeustilan väärinkäytökset sateenkaari-ihmisten oikeuksien ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien rajaamiseksi, kuten Unkarissa ja Puolassa paraikaa nähdään. Toisaalta pandemian turvin voidaan myös helpommin kohdistaa vihaa sateenkaari-ihmisiin ilman seuraamuksia. Esimerkiksi Ugandassa sosiaalisen eristäytymisen rajoituksilla perusteltuja sateenkaariyhteisön tilojen ratsaamisia on pidetty tosiasiassa vihan motivoimina tekoina. Globaalisti erityisen haavoittuvia ovat ne sateenkaari-ihmiset, jotka ovat myös HIV-positiivisia, seksityöntekijöitä tai turvapaikanhakijoita. Nämä ryhmät kokevat paljon syrjintää eri elämänaloilla, ja pääsy esimerkiksi terveydenhuollon piiriin on hyvin hankalaa.
Poikkeusajat osuvat herkästi vähemmistöihin
Yllä olevat ovat vain joitakin pandemian alkuvaiheessa tunnistettuja esimerkkejä siitä, miten korona vaikuttaa sateenkaari-ihmisiin. Kaikkia koronan pidemmän aikavälin vaikutuksia sateenkaari-ihmisiin ja toisaalta sateenkaarijärjestöjen toimintaan ei vielä osata arvioida.
On kuitenkin selvää, että pandemiavaikutus voi olla sateenkaari-ihmisille huomattava, koska jo tavallisissa olosuhteissa he kokevat syrjintää ja ulossulkemista. Tiedämme, että syrjintää tapahtuu Suomessa niin sote-palveluissa, koulutuksessa kuin työelämässä. Koronapandemia ja sen edellyttämät rajoitustoimenpiteet vaikuttavat kaikkiin näihin yhteiskunnan toimintoihin merkittävästi.
Kriisissä on pyritty luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välillä. Se onkin tärkeää, jotta jokainen meistä kantaisi oman kortensa kekoon pyrkimyksissä hillitä pandemiaa. Poikkeusaikojen “kaikki samassa veneessä”- puhe voi kuitenkin lisätä sokeutta todellisille eriarvoisuuksille ja heikentää vähemmistöihin kuuluvien mahdollisuutta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Vähemmistöjen näkökulmasta “kaikille samaa” -ratkaisut voivatkin olla vaarallisia, koska ne eivät huomioi eri ryhmien eri lähtökohtia.
Poikkeustilan ja rajoitusten vaikutuksia olisikin siksi ehdottomasti arvioitava yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. On huolehdittava siitä, että poikkeustilanteessakin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoitteita ei heikennetä ja ihmisoikeuksien toteutumista arvioidaan entistä vahvemmin. Tämä tulee huomioida myös resurssien kohdentamisessa, jos ja todennäköisesti kun talouden jakovara kapenee. Leikkauksia tulee välttää niiden ryhmien kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi vähemmän suotuisassa tilanteessa. Päinvastoin tarvittaisiin erillisiä kohdennuksia vähemmistöryhmille.
Poikkeustilan pitkittyessä haasteena tulee olemaan myös sitoutuminen hallitusohjelmatavoitteisiin. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on useita sateenkaarijärjestöille keskeisiä sateenkaari-ihmisten oikeuksia parantavia tavoitteita, kuten uudistukset translakiin ja vanhemmuuslain säätäminen. On ymmärrettävää, että koronan laajamittaisten vaikutusten takia viivästyksiä tulee muiden kysymysten hoitamiseen. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että ihmisoikeuksia vahvistavat tavoitteet toteutetaan. Pitkään odotettu translain uudistaminen olisikin saatava alulle niin pian kuin mahdollista. Se ei saa, jälleen kerran, jäädä muiden asioiden jalkoihin.
Yhteisöllisyys joutuu löytämään uusia väyliä
Sateenkaarijärjestöt ovat Suomessa pystyneet mukauttamaan toimintaansa varsin hyvin koronan aikana. Kiitos kaikille sateenkaarijärjestöissä toimiville siitä! Ammatilliset matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalvelut toimivat ja chat-palveluita, kuten Sinuksi-palvelua, ja yksilöasiakastyötä esimerkiksi Perhesuhdekeskuksella ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskusessa on vahvistettu. Sähköisiä vertaisryhmiä testataan myös niissä palveluissa, joissa niitä ei ole vielä käytetty. Osa koulutustoiminnasta toteutetaan etänä, mutta osa esimerkiksi peruskouluihin suunnatuista koulutuskokonaisuuksista on katkolla. Toivottavasti koulun kanssa tehtäviä yhteistyön muotoja pystytään toteuttamaan entiseen tahtiin jälleen jossain vaiheessa, jotta oppilaiden oikeus tietoon sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta toteutuu.
Osassa pienempiä ja vapaaehtoisesti toimivia sateenkaarijärjestöjä vertaistoiminta ja sosiaalinen toiminta on kokonaan katkolla, mikä voi vaikuttaa pahoinvoinnin lisääntymisenä eri puolilla Suomea. Pridejen ja muiden sateenkaarevien tapahtumien peruminen vähentää tärkeiden sosiaalisten tapaamisten, osallisuuden ja voimaantumisen kokemusten muodostumista.
Sateenkaari-ihmiset ovat yksi niistä ryhmistä, joihin pandemia saattaa vaikuttaa erityisen kielteisesti. Samalla on kuitenkin muistettava, että sateenkaari-ihmiset, aivan kuten muut ryhmät, toimivat myös niissä kriittisissä tehtävissä, joissa pandemiaa ja sen vaikutuksia pyritään torjumaan, oli kyse sitten sairaanhoitajista, lääkäreistä, opettajista, sosiaalialan ammattilaisista, tietoliikenneasiantuntijoista, poliiseista, logistiikka- ja elintarviketyöntekijöistä ja monista muista tehtävistä. Koronaa vastustetaan yhdessä ja siitä selvitään parhaiten, kun muistetaan ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus.
Kerttu Tarjamo
Setan pääsihteeri