Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seta ja eurooppalainen nuoriso- ja opiskelijajärjestö IGLYO vaativat Suomen hallitusta puuttumaan sateenkaarinuorten pahoinvointiin. Perjantaista sunnuntaihin Helsingissä kokoontuva IGLYOn konferenssi keskustelee sateenkaarinuorten tilanteesta Suomessa ja Euroopassa.
“Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten oikeuksien toteutumisessa on merkittäviä eroja eri puolilla Eurooppaa, myös Suomessa. Tiedämme, että sateenkaarinuoret kaikkialla Euroopassa kohtaavat väkivaltaa ja syrjintää kouluissa eikä siihen puututa. Heillä ei välttämättä ole pääsyä tietoon sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Erityisen haavoittuvia sateenkaarinuoret ovat, koska he usein kokevat turvattomuutta omissa perheissään“, sanoo IGLYOn varapuheenjohtaja Anna Robinson.
IGLYO on toteuttanut euroopan laajuisen kyselytutkimuksen sateenkaari-inklusiivisesta opetuksesta. Siihen osallistui 15 000 13-25-vuotiasta sateenkaarinuorta. Vaikka tulokset julkaistaan vasta 2020, alustavasti voidaan todeta, että vain 15 % ei ole koskaan kokenut kiusaamista tai häirintää tosiasiallisen tai oletetun seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai kehon sukupuolitettujen piirteiden perusteella. Tämä on linjassa muiden eurooppalaisten tutkimusten kanssa, jotka osoittavat sateenkaarinuorten kokevan tämän tyyppistä väkivaltaa kouluissa.
Tuoreen Kouluterveyskyselyn (2019) vielä julkaisemattomat tulokset osoittavat erilaisten väkivallan muotojen olevan haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla muita yleisempiä. Tulosten mukaan nuoret, joilla oli fyysinen toimintarajoite, jotka olivat ulkomaalaistaustaisia, jotka kuuluivat sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin tai jotka olivat sijoitettuna kodin ulkopuolelle kokivat merkittävästi muita lapsia ja nuoria useammin koulukiusaamista, seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, seksuaaliväkivaltaa sekä vanhempien henkistä tai fyysistä väkivaltaa lähes kaikilla tarkastelluilla luokka-asteilla (Ikonen & Helakorpi 2019).
Transnuoret voivat psyykkisesti heikommin kuin enemmistöön kuuluvat nuoret ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä myös sukupuoliristiriitaa kokevilla lapsille. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa, psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Syrjintää ja väkivaltaa koetaan sekä kotona että koulussa.
Suomi on EU-puheenjohtajakauden aikana ollut halukas johtamaan sateenkaarioikeuksien edistämistä Euroopassa. Tämän johtajuuden tulisi parhaassa tarkoittaa, että Suomeen luodaan Euroopan paras translainsäädäntö, jossa sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen perustuu itsemääräämisoikeuteen kaikenikäisten kohdalla eikä edellytä lääketieteellistä tai byrokraattista prosessia.
”Translain kokonaisuudistukseen on otettava mukaan myös alaikäiset. Mitä vapaammin nuori voi ilmaista sukupuoltaan sitä paremmin hän voi. Tähän kuuluu lapsen valitseman nimen käyttäminen ja oikeat henkilöpaperit. Itsemääräämisoikeus sukupuoleen kuuluu myös lapsille ja nuorille”, sanoo Setan nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Seve Hujanen.
Lapsen oikeuksien keskeisiä periaatteita on muun muassa oikeus syrjimättömyyteen ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapsiryhmät, kuten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset, ovat myös oikeutettuja erityiseen suojeluun.
”Sateenkaarinuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää aina kohdennettuja toimenpiteitä puhuimme sitten kouluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, väkivallan ehkäisytoimista ja nuorisopolitiikasta. Näitä toimenpiteitä tulee myös valvoa ja arvioida tehokkaasti”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Muutama viikko sitten Suomi laittoi sateenkaarioikeudet EU-puheenjohtajakautensa ytimeen järjestämällä korkean tason seminaarin Brysselissä. Tilaisuudessa tuli ilmi, että asenteet sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat paljon huonommat kuin seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
“Vain muutamissa maissa Euroopassa on varmistettu alaikäisten oikeudet sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa. Suomi voi osoittaa johtajuutta Euroopan tasolla huomioimalla transnuorten oikeudet omassa lainsäädännössään. Johtajuus edellyttää konkreettisia askelia”, Tarjamo painottaa.
Lisätietoa:
Kouluterveyskyselyn tarkempia tuloksia sateenkaarinuorten osalta julkaistaan marraskuussa toimenpideohjelmassa Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn kansallinen toimenpidesuunnitelma vuosille 2020-2025.
IGLYO on suurin kansainvälinen sateenkaarinuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kattojärjestö. IGLYO:lla on 95 jäsenjärjestöä yli 40 maassa. IGLYO:n työtä rahoittaa Euroopan Unioni, Euroopan Neuvoston Euroopan Nuorisosäätiö sekä Alankomaiden valtio. Vuosikokouksen aikana IGLYO juhlistaa myös omaa 35-vuotistaan taivaltaan.
Vuosikokouksen verkkosivut: https://www.iglyo.com/amc/