Tänään julkaistaan Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportti. Raportin on tarkoitus antaa suuntaviivoja seuraavan hallituskauden lapsistrategiatyöhön. Taustapaperissa mainitaan, että lapsiystävällinen Suomi on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Tämä linjaus ei kuitenkaan yksin riitä turvaamaan kaikkien lasten ja perheiden näkyvyyttä strategiassa.
Sateenkaariperheet, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Seta katsovat, että lapsistrategian lähtökohtaisena oletuksena tulee olla, että lapset ja perheet ovat moninaisia. Lasten ja perheiden moninaisuus tulee ottaa kaiken politiikan ja palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi, sillä tämän hetkiset rakenteet eivät turvaa kaikkien lasten ja perheiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.
”Lapsilla ja nuorilla on esimerkiksi paljon sellaisia läheissuhteita, jotka eivät tule näkyviin laissa eivätkä palveluissa, mutta ovat heidän elämässään merkittävä resurssi. Näitä suhteita tulee pystyä paremmin tunnistamaan ja turvaamaan”, sanoo johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.
Lapsistrategian keskeisenä lähtökohtana tulee myös olla erityisen haavoittuviin ryhmiin kuuluvien lasten suojelu. Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on nähtävissä polarisoitumista, jossa toisten hyvinvointi lisääntyy ja toisten heikkenee. Erityisen haavoittuvat lapsi- ja nuorisoryhmät ovat jääneet poliittisissa ratkaisuissa pimentoon jo liian pitkään.
Kouluterveyskyselystä (THL 2017) ilmenee, kuinka seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kiusaamis- uhkailu- ja väkivaltakokemuksia moninkertaisesti yleisemmin kuin heteroilla, heidän koettu terveydentilansa on heikompi ja heillä esiintyy enemmän ahdistusta. Lisäksi monet ei-heterot ovat ilman läheisiä ystäviä ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin heteroilla.
Kouluterveyskyselystä ilmenee turvattoman kouluympäristön lisäksi perheissä koettu väkivalta, joka on huomattavasti suurempaa kuin enemmistöön kuuluvilla nuorilla. Hyvinvoiva sateenkaarinuori tutkimuksesta (Alanko 2016) käy ilmi, että yli 80% transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, häirintää ja uhkailua. Erityisesti transnuorilla on kohonnut itsemurhariski.
”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ovat lapsiryhmä, jonka hyvinvoinnista valtiovalta ei ole toistaiseksi kantanut kokonaisvaltaista vastuuta. Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä suojelua ja usein myös aikuisten tukea”, sanoo Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Telakivi.
Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tekeminen näkyväksi on edellytys niin kohdistetuille toimenpiteille kuin yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kulttuurin rakentamisessa.
Pitkän aikavälin lapsistrategian tulee ottaa vakavasti lasten, nuorten ja perheiden moninaisuus, jotta tiedostetaan eri mallien ja toimintatapojen vaikutukset eri lapsiin ja perheisiin.
”Ei tule ajatella, että yksi malli sopisi kaikkien perheiden todellisuuteen. Tulee olla rohkeutta nähdä lasten ja perheiden yksilölliset tilanteet sekä uskaltaa tarttua erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilanteisiin erityisillä toimenpiteillä, jotta yhdenvertaisuus lopputuloksissa toteutuu”, muistuttaa Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
Kansallinen lapsistrategia on opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen hanke.
Lisätietoa
Anna Moring
johtava asiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto
Kaikkien perheiden Suomi -hanke
anna.moring@monimuotoisetperheet.fi
+358 50 3750832
Lotte Telakivi
nuorisotyön koordinaattori
lotte.telakivi@seta.fi
+358 44301 3020