Ministeri Paula Risikko on vastannut kansanedustaja Silvia Modigin tekemään kirjalliseen kysymykseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön (lhbtiq) kuuluvien turvapaikanhakijoiden asemasta turvapaikkakäsittelyssä.
Seta pitää myönteisenä ministeri Risikon esiin nostamia toimia parantaa lhbtiq-turvapaikanhakijoiden tilannetta ja arvostaa vuoropuhelua Maahanmuuttoviraston kanssa.
”Toimet eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä lhbtiq-turvapaikanhakijoiden aseman parantamiseksi”, toteaa pääsihteeri Kerttu Tarjamo (kuvassa).
”Maahanmuuttovirastoon tarvitaan kattava lhbtiq-ohjeistus, joka koskee niin turvapaikkahakemusten käsittelyä kuin turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden takaamista heidän ollessaan Suomessa”, Tarjamo jatkaa.
Seta haluaa myös huomauttaa, että turvapaikanhakijoita koskevat yleiset oikeuksien heikennykset, kuten oikeusavun rajaukset, vaikuttavat myös kielteisesti lhbtiq-turvapaikanhakijoihin.
Ministeri Risikko tuo esille, että Maahanmuuttovirastossa on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistamiseen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien erityisaseman huomioimiseen. Ministeri Risikon vastauksessa käsitellään uskottavuusarviointia sekä lähtömaan tilannetta ja erityisesti seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin kriminalisointia turvapaikan perusteena.
Seta korostaa, että uskottavuuden arvioinnissa tulee lähtökohtana olla hakijan itseidentifikaatio seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta, kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR painottaa. Uskottavuuden arviointi on hyvin haastavaa, koska se vaatii syvällistä tuntemusta paitsi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin ilmiöistä, myös hyvin tarkkaa tietoa ja tuntemusta lhbtiq-ihmisten elämästä eri kulttuureissa.
“Olisi varmistettava, että seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvien turvapaikkahakemusten käsittelijöiden koulutus on riittävän syvällistä,” painottaa Tarjamo.
“Koulutuksen piirissä tulee olla kaikki olennaiset viranomaiset mukaan lukien turvapaikanhakijoita avustavat tulkit ja alaikäisten edustajat, unohtamatta muita viranomaisia, kuten hallinto-oikeuksia. Seta on valmis jatkamaan koulutusten kehittämistä Maahanmuuttoviraston kanssa,” jatkaa Tarjamo.
Seta painottaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat useassa maassa erityisesti muiden toimijoiden kuin viranomaisten vainon kohteiksi. Riittävää viranomaissuojelua ei kuitenkaan usein ole, vaikka maassa ei olisi identiteetit kriminalisoivaa lainsäädäntöä. Maatiedossa tulee kiinnittää riittävästi huomiota myös muiden kuin viranomaisten tekemään vainoon ja sen arvioimiseen, pystyvätkö tai ylipäätään haluavatko maan viranomaiset tosiasiallisesti suojella lhbtiq-ihmisiä ja -yhteisöjä.
Ministeri Risikko nostaa esille vastauksessaan myös Setan jäsenjärjestöjen yhteistyön vastaanottokeskusten kanssa ja jäsenjärjestöissä tehtävän lhbtiq-turvapaikkatyön.
“Setan jäsenjärjestöt, erityisesti HeSeta ja Pirkanmaan Seta, ovat tehneet arvokasta yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa. Järjestöjen pienillä resursseilla tekemä monimuotoinen tukityö on puolestaan ainutlaatuista ja täysin korvaamatonta monille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville turvapaikanhakijoille. Tämä työ myös tukee turvapaikanhakijoiden kotoutumista
Suomeen. Olisikin erittäin tärkeää, että tämän työn resursointi turvataan jatkossa”, pääsihteeri Tarjamo sanoo.
Lisätiedot:
Kerttu Tarjamo, pääsihteeri
p. 050 309 8108
paasihteeri@seta.fi
