Tasa-arvoinen avioliittolaki ei korjaa sateenkaariperheiden lasten heikkoa asemaa. Hallituksen viime kuussa esittämissä liitelakiesityksissä on lapsen mentävä aukko. Naisparin lapsen juridinen asema jää edelleen haavoittuvaksi lapsen syntyessä perheeseen. Vasta jälkikäteen tilanne voidaan korjata perheen sisäisellä adoptiolla.
”Olen joutunut adoptoimaan oman lapseni. Jos olisin mies, olisin ollut heidän vanhempansa syntymästä lähtien”, sanoo sateenkaariperheen äiti Katriina Rosavaara.
”Kahden juridisen vanhemman vahvistaminen lapselle syntymästä asti suojaa lapsen turvallista kasvua”, toteaaVäestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta. ”Yhteiskunnan on huolehdittava jokaisen lapsen oikeusturvasta”, hän jatkaa.
”Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiinsa liittyvän syyn johdosta”, toteaa Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä. ”Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä on useita kohtia, joissa sateenkaariperheiden lapset asetetaan muita heikompaan asemaan.”
Lainsäädännön osittaiseksi korjaamiseksi oikeusministeriö valmisteli viime hallituskaudella esityksen äitiyslaiksi, joka jäi hallitukselta kuitenkin antamatta eduskunnalle. Myöskään nykyinen hallitus ei antanut esitystä lokakuussa avioliittolain liitelakien osana, mikä olisi ollut luontevaa. Jälleen on siis kansan tehtävänä astua turvaamaan kansalaisten perusoikeuksia. Nimienkeruu kansalaisaloitteeseen käynnistyy lauantaina 28.11.2015.
Kansalaisaloitteessa esitetään oikeusministeriön valmisteleman esityksen hyväksymistä sellaisenaan. Äitiyslaki mahdollistaisi, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voitaisiin vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Tällainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.
Naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranisi huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa olisi selvä jo syntymästä lähtien. Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on hyvin turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.
”Tutkimusten mukaan ei-synnyttäneen äidin juridinen asema suhteessa lapseen vaikuttaa myös vanhempien yhdessä pysymiseen, ja vanhempien yhdessä pysyminen puolestaan edistää lapsen hyvinvointia”, kertoo tutkija, psykologian tohtori Kia Aarnio, joka kartoittaa sateenkaariperheiden lasten hyvinvointia Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen ja Sateenkaariperheet ry:n yhteisessä tutkimushankkeessa.
Me allekirjoittaneet ihmisoikeus-, lapsi- ja perhejärjestöt tuemme kansalaisaloitetta äitiyslaiksi, koska on lapsen edun mukaista, että hänen juridinen asemansa on selvä niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.
Sateenkaariperheet, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Amnesty International Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset perheet -verkosto, Suomen Setlementtiliitto, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Adoptioperheet, Regnbågsankan, HeSeta, Pirkanmaan Seta, Turun seudun Seta, Jyväskylän Seta, Mummolaakso, Kasary
Linkki kansalaisaloitteeseen kansalaisaloite.fi –palvelussa:
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669
Lisätietoa äitiyslaista ja kampanjasta:
www.äitiyslaki.fi
Kampanjan Facebook-sivu:
www.facebook.com/aitiyslaki
Aihetunniste:
#äitiyslaki
