Mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on hyvä tietää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten vanhuuteen liittyvistä kysymyksistä? Miten edistää sateenkaariseniorien yhdenvertaisuutta ikääntyneiden palveluissa?
Seta julkaisee Vanhustyön messuilla 10.2. opaskirjan Haluaisin pystyä kertomaan. Opas antaa käytännön vinkkejä ja toimenpide-ehdotuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottamiseksi palveluissa. Se on suunnattu erityisesti vanhuspalveluja tuottaville tahoille, vanhustyön lähijohtajille, työntekijöille ja alan opiskelijoille.
Opas on saatavilla pdf-muodossa Yhdenvertainen vanhuus -projektin verkkosivuilla vanhustyön tietokirjastossa sekä ilmaisena pienpainatteena. Julkaisu tukee tammikuussa 2014 julkaistulla Haluaisin pystyä kertomaan -videolla esiin nousseiden teemojen käsittelyä ja tarjoaa aiheesta lisätietoa. Siinä käsitellään myös lakeja, jotka ohjaavat ikääntyneiden palvelukentän ja muiden viranomaisten toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait sekä vanhuspalvelulaki.
Opasta varten kerättiin tietoa vuosina 2012–2014 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilta ihmisiltä, Setan yhteistyökumppaneilta vanhustyön kentältä sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioilta. Opaskirjassa kuuluu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten ääni. Monet 1930–50-luvuilla syntyneet ovat joutuneet piilottamaan todellisen minänsä suojellakseen itseään. Heistä puhutaan hiljaisena sukupolvena, joista monella on sekä julkinen että salattu minä. Heidän tarinansa kuvaavat sairaaksi ja rikolliseksi leimaamisen vaikutuksia elämänkulkuun ja lähisuhteisiin. Kirja tekee näkyväksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden vanhuuteen liittyviä ajatuksia ja tarpeita.
”Merkityksellistä ei niinkään ole se, että vaikkapa palvelutalon tai päiväkeskuksen asiakas aina kertoisi sukupuoli-identiteetistään tai seksuaalisesta suuntautumisestaan henkilökunnalle, vaan että hän kokisi voivansa halutessaan ilmaista avoimesti ja turvallisesti, millaisia tarpeita, pelkoja tai toiveita hänellä on”, projektia johtava Salla-Maija Hakola sanoo.
Haluaisin pystyä kertomaan -oppaan ovat laatineet Yhdenvertainen vanhuus -hankkeessa projektiavustajana toiminut Saini Valtonen ja projektikoordinaattori Salla-Maija Hakola. Projektin tekemät kartoitukset vanhustyössä toimivien osaamis- ja tiedontarpeesta osoittivat, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden kysymykset ovat näkymätön aihe vanhustyössä. Yhdenvertainen vanhuus -projektin tavoitteena on tuottaa tietoa ja materiaalia sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta vanhuuden näkökulmasta.
> Haluaisin pystyä kertomaan -opaskirja
> Haluaisin pystyä kertomaan -video (kesto n. 20 min, suomenkielinen puhe, tekstitys suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi)
Haluaisin pystyä kertomaan -videota saa esittää vapaasti epäkaupallisessa toiminnassa, kuten koulutustoiminnassa. Mediassa videota saa näyttää ainoastaan otteina Yhdenvertainen vanhuus -projektiin tai itse videoon liittyvässä uutisoinnissa. Muusta videon televisioesittämisestä sovitaan tuottajan kanssa (marjo[at]marjovaisanen.fi). Jos Haluaisin pystyä kertomaan -videosta näytetään otteita mediassa, näiden yhteydessä mainitaan tuottaja Martu Väisänen ja kuvaaja Ville Pohjonen.
> Yhdenvertainen vanhuus -projekti
Lisätiedot ja haastattelut:
Salla-Maija Hakola, projektikoordinaattori (1.3.2015 alkaen projektipäällikkö)
Salla-Maija.Hakola[at]seta.fi
p. 044 218 0676
Projektin vapaaehtoisten yhteystietoja haastatteluja varten on saatavilla projektikoordinaattorilta.
Pistä hyvä kiertämään: Toimita opas sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen ja paikkakuntasi vanhuspalveluista vastaavalle taholle tai vaikkapa alueesi vanhusneuvostolle. Vinkkaa myös videosta!
Yhdenvertainen vanhuus -projektin (2012–2014) tavoitteena oli lisätä tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ikääntyneiden palveluissa toimivien ammattilaisten ja alan opiskelijoiden keskuudessa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin käynnisti Seta ry yhdessä Mummolaakso ry:n ja Suomen karhut – FinnBears ry:n kanssa. Projekti oli osa Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelmaa, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto.
Yhdenvertainen vanhuus II -projekti (2015–2016) keskittyy sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vapaaehtoisten ja aiheesta kiinnostuneiden tahojen osallistamiseen yhdenvertaisen vanhuuden edistämistyöhön. Projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Projekti jatkaa Eloisa ikä -avustusohjelman osahankkeena.
Seta on 1974 perustettu valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö, jolla on 24 jäsenjärjestöä ympäri Suomea. Setan tavoitteena on ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai sen sukupuolen ilmaisusta. Osana Setaa toimii vuonna 1994 perustettu Transtukipiste.