Aiemmin tänä vuonna ammatillisten keskusjärjestöjen osallistuminen Helsinki Pride -tapahtumaan herätti kovasti kohinaa sekä sosiaalisessa mediassa, että siinä perinteisemmässä uutismediassa. Varsinkin sosiaalisesta mediasta löytyi yksittäisten ihmisten pöyristyneitä kommentteja siitä, kuinka ammattiyhdistysliike voi olla mukana tällaisessa tapahtumassa?
SAK:n “Yhdenvertaisuus Työelämässä” -kannanotossa lukee seuraavaa:
“Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, poliittisen toiminnan, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös oletetun syrjinnän, läheissyrjinnän ja moniperusteisen syrjinnän pitää olla kiellettyä.”
Ammattiyhdistysliikkeen yksi kantavista periaatteista on ajatus siitä, että vaikka me olisimme kovin erilaisia keskenämme, meillä on silti samat oikeudet ja meitä kaikkia on kohdeltava ensisijaisesti ihmisinä, sen sijaan että meitä kohdeltaisiin mm. edellämainittujen piirteittemme mukaan. Tämä tarkoittaa myös sitä että ammattiyhdistysliikkeelle on kovin luontevaa osallistua erilaisten vähemmistöryhmien tapahtumiin, ovathan vähemmistöryhmiin kuuluvat myös ammattiyhdistysliikkeen jäseniä.
Minkälaisia haasteita sitten seksuaali -ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat työelämässä?
Seksuaalivähemmistöön kuuluvalle saattaa olla vaikeaa olla oma itsensä, mikäli työpaikan ilmapiiri koetaan ahdasmieliseksi. Voi olla äärimmäisen kuormittavaa salata kumppaninsa sukupuoli, jotta saa tehdä työnsä rauhassa ilman häirintää. Kumppanit tulevat työpaikalla tyypillisesti esiin mm. kahvipöytäkeskusteluissa, kuvista työpisteellä ja ehkäpä siitä, kuka hakee töistä töiden päätyttyä. Tämän lisäksi jotkut työehtosopimuksiin kirjatut perhemuotoon liittyvät asiat ovat syrjiviä seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kohtaan.
Sukupuolivähemmistöön kuuluville ongelmat voivat olla konkreettisempia. Normeja rikkovalla tavalla sukupuoltaan esille tuova ihminen kohtaa helposti syrjintää työhönotossa, etenemismahdollisuuksissa, vertaisten taholta, olemassa olevien etujen toteutumisessa ja irtisanomistilanteessa. Jopa niinkin arkinen asia kuin vessassa käynti voi aiheuttaa työpaikalla isompia ongelmia kuin mitä sen tarvitsisi aiheuttaa.
Asioihin on onneksi tulossa hieman muutoksia. Tasa-arvolain muutos on tällä hetkellä hyvää matkaa menossa kohti eduskunnan käsittelyä ja suurimpina yksittäisinä muutoksina on mm. sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun lisääminen syrjintäperusteisiin. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla taas tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla.
Tämän lisäksi esim. Seta ry toivoo tiiviimpää yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen kanssa löytääksemme yhteisiä pelisääntöjä, jotta työelämän arki olisi helpompaa meille kaikille. Työelämä on suurimmalle osalle meistä ison osaa elämää kestävä vaihe, jota on hyvä kehittää jatkuvasti, varsinkin kun halutaan edistää työssä jaksamista.
Muutos lähtee meistä jokaisesta. Toisen kunnioittamisella päästään jo pitkälle.
Hanna Leppänen
Kirjoittaja on Seta ryn hallituksen varajäsen.
Teksti on julkaistu Suomen Elitarviketyöläisten Liiton Elintae-lehdessä 27.11.2014.