Viite: Lausuntopyyntö, Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 56/2013
Seta ja Trasek kiittävät mahdollisuudesta lausua isyyslain uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä varsinaisen määräajan jälkeen ja toteavat yhteisenä lausuntonaan seuraavaa.
Yleistä
Isyyslaki on syytä uudistaa kiireellisesti. On myönteistä, että oikeusministeriö on ryhtynyt uudistustyöhön. Laki on syytä uudistaa kokonaisuutena niin, että yhdellä kertaa korjataan useita eri puutteita. Kiirehdimme erityisesti sateenkaariperheiden eli seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan vanhemman tai vanhempien perheiden aseman selkiyttämistä ja yhdenvertaista kohtelua tulevassa laissa. Nämä ulottuvuudet on perusteltua ja täysin mahdollista ottaa mukaan uudistukseen tällä hallituskaudella.
Peräänkuulutammetulevalta lakiesitykseltä johdonmukaisuutta biologisen ja sosiaalisen vanhemmuuden määräytymisen osalta. Työryhmän esitys jättäisi vaille uudistusta sen nykylain epäjohdonmukaisuuden, että vanhemmuus määräytyy avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella eri tavoin. Vanhemmuus tulee voida vahvistaa myös avioliiton ulkopuolella sosiaalisin perustein eikä ainoastaan biologisen siteen perusteella.
Lain nimi olisi johdonmukaista muuttaa vanhemmuuslaiksi ja vanhemmuutta koskevan terminologian sukupuolittuneisuutta olisi ylipäätään tarkoituksenmukaista purkaa. Lain nimen muutos ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys äitiyttä koskevien säädösten ottamiselle lakiin.
Yksityiskohtaiset kommentit
Kannatamme lämpimästi työryhmän ehdotusta mahdollisuudesta tunnustaa vanhemmuus neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Uudistus on syytä ulottaa yhdenvertaisesti eri ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheisiin. ”Tunnustaminen”-termin sijaan suosittelemme käsitettä ”vahvistaminen”.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten (mm. X ym. vastaan Itävalta) mukaan samaa ja eri sukupuolta olevia avopareja on kohdeltava samoin perheoikeuksissa. Siten vanhemmuuden määräytymisen hedelmöityshoitoihin annetun suostumuksen perusteella tulee olla myös naisparien saatavilla, koska se on eri sukupuolta oleville avopareille mahdollista.
Lapsen edun mukaista olisi, että lapselle voitaisiin vahvistaa useampia kuin kaksi juridista vanhempaa samaan aikaan. On monenlaisia tilanteita, joissa lapsella tosiasiallisesti on useita vanhempia joko syntymästään saakka (tai jo ennen sitä) tai myöhemmin. On lapsen etu, että tällä olisi vanhempien tahdosta riippumaton tapaamisoikeus kaikkiin vanhempiinsa. Juridinen vanhemmuussuhde ei katkea lapsen täysi-ikäistymiseen ja se antaa lapselle oikeuksia, toisin kuin pelkkään huoltajuuteen perustuva suhde.
Olemme ilahtuneita työryhmän pohdinnasta naisparien vanhemmuuden määrittymisestä ja vaadimme näiden ehdotusten ottamista pykälämuodossa mukaan hallituksen esitykseen. Tällöin naisparin sosiaalisen äidin vanhemmuus vahvistettaisiin oletuksen tai tunnustamisen perusteella hedelmöityshoitojen alkaessa annetun suostumuksen pohjalta. Uudistus on helppo ottaa mukaan hallituksen esitykseen. On valitettavaa, että työryhmä ei tältä osin valmistellut pykäläehdotuksia.
Naisparin sosiaalisen äidin vanhemmuuden määräytymistä tunnustamalla ei kuitenkaan ole syytä rajata vain hedelmöityshoitotilanteisiin, vaan tämä mahdollisuus tulee laajentaa kaikkiin naisparien tilanteisiin. Muussa tapauksessa naisparien kohtelu on epäyhdenvertaista muiden parien kanssa ja siten kestämätöntä. Mahdollisten kilpailevien vaateiden yhteydessä vanhemmuus voidaan selvittää esimerkiksi tavanomaisen isyyden selvittämisen muodossa. Asiaan voitaisiin varautua myös mahdollistamalla aiesopimus esimerkiksi koti-inseminaatiotapauksissa tai muissa tilanteissa, joissa naisparin lapsi on saanut alkunsa muualla kuin hedelmöityshoidoissa Tällöin voitaisiin myös ehkäistä tilanteita, joissa sosiaalinen äiti vaatisi vahvistetun vanhemmuuden purkamista.
Pidämme erittäin tärkeänä, että isyyslain uudistamisen yhteydessä varmistetaan transsukupuolisten henkilöiden juridisen vanhemmuuden vahvistaminen tarkoituksenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa niitä tilanteita, joissa siittiöitä antanut henkilö on (transtaustainen) nainen tai lapsen synnyttävä henkilö on (transtaustainen) mies. Nämä tilanteet eivät ole spekulaatiota tai muusta lainsäädännöstä (esimerkiksi translaki) riippuvaisia (kuten työryhmä mietinnössään virheellisesti antaa ymmärtää), vaan jo tällä hetkellä tosiasiallisesti mahdollisia tilanteita, joissa lapsen ja vanhemman oikeusturva ja asiallinen kohtelu ovat uhattuina. Juridinen vanhemmuus tulee aina voida vahvistaa riippumatta vanhemman sukupuolesta.
Transnaisten kohdalla ei ole perusteltua edellyttää, että henkilöllä on sukusolujen luovutushetkellä ollut miehen henkilötunnus. Yksi mahdollisuus ratkaista asia olisi muotoilla laki transihmisten kohdalla tältä osin sukusoluperustaisesti. Samalla on kuitenkin huomioitava, että transihmisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi ja ihmisarvoisen kohtelun takaamiseksi juridinen vanhemmuus tulee ensisijaisesti vahvistaa henkilön juridisen sukupuolen mukaisesti eikä biologisen sukupuolen mukaisesti silloin, kun henkilön juridinen sukupuoli on korjattu. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen synnyttävällä miehellä tulee olla mahdollisuus halutessaan tulla määritellyksi lapsen isäksi, ja naisella, jonka siittiöistä lapsi on syntynyt, tulee olla mahdollisuus tulla määritellyksi lapsen äidiksi. Muussa tapauksessa sukupuolitettu vanhemmuutta määrittävä sana paljastaa vanhemman transtaustan jatkuvasti eri arjen tilanteissa ja viranomaistoiminnassa, mikä on yksityisyyden suojan kannalta kestämätöntä ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaista.
Vanhemmuuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä sivuavana seikkana toteamme, että hedelmöityshoitoja raskaaksi tuloon tarvitseva henkilö voi olla (transtaustainen) mies, jonka puoliso voi olla joko nainen tai mies. Näin ollen raskauteen tähtääviä hedelmöityshoitoja voi tarvita myös itsellinen mies tai miespari. Tasa-arvovaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntojen mukaisesti hedelmöityshoitojen epääminen transihmiseltä tämän sukupuoli-identiteetin vuoksi on kiellettyä syrjintää.
Pidämme ongelmallisena työryhmän esitystä, että mahdollisuus isyyden selvittämisen kieltämiseen poistettaisiin kokonaan. Työryhmä ei ole ottanut harkinnassaan huomioon, että merkittävä osa tapauksista, joissa äiti vastustaa isyyden selvittämistä, koskee naisparien ja itsellisten naisten tilanteita, joissa biologinen sukusolujen luovuttaja ei ole millään lailla tarkoitettu tai halua isäksi. Näissä tilanteissa luovuttajan vahvistaminen isäksi olisi lapsen edun vastaista ja myös vastoin työryhmän esittämää yleistä tavoitetta suojella perheyksikköä. Lastenvalvojan tulisi vähintäänkin voida keskeyttää selvittäminen lapsen edun turvaamiseen liittyvien syiden lisäksi myös sellaisessa tapauksessa, jossa äidin hyvinvointi on uhattuna.
Lopuksi
Isyyslain uudistuksessa keskeistä on lasten yhdenvertainen kohtelu ja lapsen edun ja oikeusturvan toteutuminen kaikissa tilanteissa hänen perhemuodostaan riippumatta. Työryhmä käsittelee perhemuotojen moninaisuutta, mistä kiitokset, mutta työryhmän tekemä esitys ei kuitenkaan perustu riittävästi eikä johdonmukaisesti yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että hallitus ottaa omaan esitykseensä naisparien vanhemmuuden määräytymisen ja transsukupuolisten henkilöiden vanhemmuuden määräytymistä koskevat säädökset.
Tuemme Sateenkaariperheet ry:n omassa lausunnossaan antamia esimerkinomaisia pykäläehdotuksia muutamiin niistä kysymyksistä, joihin työryhmä ei ole valmistellut pykälämuutoksia. Sateenkaariperheet ry:n esittelemät esimerkit osoittavat, että perheiden moninaisuuden huomioon ottaminen nyt käsillä olevassa uudistuksessa on täysin mahdollista ja lakiteknisesti yksinkertaista.
Seta ja Trasek ovat mielellään käytettävissä kuultavaksi asiantuntijoina ja asianosaisten edustajina isyyslain uudistuksen jatkotyössä sekä muussa perheoikeuksia koskevan lainsäädännön valmistelussa.
Helsingissä 21.1.2014
Aija Salo, pääsihteeri, Seta ry
Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek ry