Seta otti kantaa oikeusministeriön työryhmän laatimaan arviomuistioon sijaissynnytysjärjestelyistä. Seta suhtautuu myönteisesti lakimuutoksen valmisteluun. Jos sijaissynnytysjärjestelyt sallitaan Suomessa, tällaisten järjestelyjen ehdoissa on Setan mukaan noudatettava yhdenvertaisuutta.
Lausunto kokonaisuudessaan:
Seta ry:n lausunto sijaissynnytysjärjestelyjä koskevasta arviomuistiosta
Seta kiittää mahdollisuudesta lausua sijaissynnytysjärjestelyjä koskevasta arviomuistiosta. Seta kannattaa sijaissynnytysjärjestelyt mahdollistavan lainsäädännön valmistelun aloittamista.
Jos sijaissynnytysjärjestelyt sallitaan Suomessa, tällaisten järjestelyjen ehdoissa on noudatettava yhdenvertaisuutta. On monenlaisia pari- ja perhemuotoja, joissa kellään vanhemmista ei ole biologisista syistä mahdollisuutta synnyttää. Tällaisia ovat esimerkiksi miesparit sekä sellaiset naisparit, joista kumpikaan osapuoli ei anatomisista syistä johtuen voi synnyttää (esimerkiksi jos toinen tai molemmat osapuolet ovat transsukupuolisia naisia). On myös mietittävä, onko ylipäätään perusteltua rajata sijaissynnytysjärjestelyjä vain pariskuntiin.
Sijaissynnytysjärjestelyihin hakeutuvien henkilöiden ja parien määrä tulisi todennäköisesti olemaan hyvin pieni, kuten voidaan päätellä siitä, että tähän asti Suomessa on vain parikymmentä henkilöä saanut alkunsa sijaissynnytyksen kautta. Asia on kuitenkin lapsia toivovien ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkittävä. Mikäli järjestelyt sallitaan, niiden ehtoihin ei tule tehdä tarpeettomasti perheet eriarvoiseen asemaan asettavia rajauksia. Kuten arviomuistiossa todetaan, “lääketieteelliset perusteet” ovat liukuva kategoria, ja tiukka rajanveto sijaissynnytykseen oikeutettuihin ja ei-oikeutettuihin on vaikeaa.
Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen on arvioitava myös, mikäli sijaissynnytysjärjestelyihin harkitaan sellaista ehtoa, joka rajaisi mahdollisuuden vain niihin pareihin, joilla on hedelmöittymiskykyiset sukusolut. Jos sijaissynnytysjärjestelyt sallitaan, ne tulisi mahdollistaa myös osittain tai kokonaan luovutetuilla sukusoluilla. Perhe on ensisijaisesti sosiaalinen kokonaisuus, ja yhteiskunnassamme on useita erilaisia järjestelyjä, joilla mahdollistetaan ei-biologinen vanhemmuus myös juridisesti tasavertaisena vanhemmuuden muotona esimerkiksi adoption sekä avioliiton isyysolettaman kautta. Sijaissynnytysjärjestelyjen kohdalla ei ilman erityisen painavia perusteita tule rajata järjestelyjen käyttöä vain biologiseen vanhemmuuteen.
Kansainväliset suositukset seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista korostavat jokaisen yhdenvertaisia oikeuksia. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on suositellut, että avusteisen lisääntymisen palvelujen tulisi olla saatavilla ilman seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjintää. Euroopan parlamentin mukaan seksuaali- ja lisääntymisoikeudet kuuluvat kaikille yhtäläisesti riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta. Myös kansainvälisen ihmisoikeusasiantuntijaryhmän kokoamat Yogyakartan periaatteet (2007) kuvaavat, että YK:n ihmisoikeussopimusten mukaiset seksuaali- ja lisääntymisoikeudet kuuluvat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Suomi sai toukokuussa 2012 YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa suosituksen (UPR-suositus 90.8) parantaa lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimiaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän vähentämiseksi liittyen erityisesti perheoikeuksiin. Suomi hyväksyi tämän suosituksen. Seta muistuttaa, että ihmisoikeusmekanismien suositukset on tarkoitettu toimeenpantavaksi ja sovellettavaksi kaikissa relevanteissa lainsäädäntöprosesseissa.
Oikeusministeriön arviomuistio luettavissa täällä.