Arkangelskaja oblast eli Arkangelin alue Luoteis-Venäjällä, syyskuu 2011. Alueellisen duuman jäsen Alexandr Diatlov on tehnyt kesällä aloitteen, jonka mukaan “homoseksuaalisen propagandan” jakaminen alaikäisille tulisi kieltää “lasten moraalin ja terveyden suojelemiskeinoja” koskevalla lailla. Jos kuvernööri allekirjoittaa lain, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat maan alle.
Myös Suomen laissa oli vuoteen 1999 asti kehotuskielto. “Julkisesta kehottamisesta samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliseen haureuden harjoittamiseen” tuli rangaistava teko vuonna 1971 kompensoimaan sitä, että homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista. Kehotuskielto hiljensi tehokkaasti mediaa ja pelotteli ihmisiä osallistumasta Vapautuspäivien kulkueisiin.
Sukupuolen ja hyväksyttävien suhteiden kirjo näyttäytyy virallisessa Suomessa yhä kapeana. Kun samaa sukupuolta olevat parit haluavat avioliittoon, avioliittoinstituutio uhkaa murtua. Kun transsukupuolinen henkilö haluaa lapsen omilla sukusoluillaan, murtuu perhe. Homoseksuaalisuus poistettiin Suomen sairausluokituksesta 1981 ja transvestisuus tänä keväänä, kolme vuosikymmentä myöhemmin. Transsukupuolisuus puolestaan on yhä virallisesti diagnoosi psyykkisestä sairaudesta. Intersukupuoliset lapset eivät sovi yhteiskunnan järjestykseen, vaan heidän kehoaan muokataan: jokaisella on oltava sukupuoli, ja sukupuoli näkyy sukuelimistä.
Määritelmät ja lait muuttuvat, mutta jossain tulee yleensä vastaan raja. Usein se vedetään “meidän” ja “niiden” välille, milloin ketäkin tarkoittaen. Joskus edistysaskelet ihmisoikeuksissa kaatuvat rahaan. Usein kuulemme perustelun, että “on keskityttävä johonkin”. Se jokin hehkuu vain harvoin sateenkaaren väreissä.
Raja-aidat Suomessa ovat kuitenkin hälventymässä. 2000-luvulla moni hetero ja sukupuolirajojen sisällä viihtyvä ihminen toimii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuspuolustajana omassa ympäristössään: opettajana, poliitikkona, vanhempana, kaupan kassana, seksuaalikasvattajana, taiteilijana. Asiallista tietoa on tarjolla niille, jotka haluavat syventää ymmärrystään. Kirkko on alkanut avautua ihmisten todellisuudelle. Kirjoissa ja lehdissä homot ja lesbot kertovat jo kriiseistäänkin: kiiltokuvaa ei tarvitse pitää yllä, vaan alamme näkyä kokonaisina.
Piilosta on tultu esiin, ainakin itselle. Yhä useammalle lapselle ja nuorelle moninaisuus itsessä ja muissa on tavallista. Muu, mikä -projektissa sukupuolivähemmistönuoret kokoontuivat miettimään, millaisessa maailmassa he haluavat elää 10 vuoden kuluttua. “Nuorella on oikeus kuulla samaistuttavia ja positiivisia tarinoita, jotka tukevat hänen identiteettinsä kehitystä”, he totesivat.
Visio: Vanhainkodin asukkaita pesevä hoitaja koskettaa jokaista vanhusta yhtä arvostavasti ja kunnioittavasti. Työpaikallaan jokainen saa tuoda tai olla tuomatta esiin läheissuhteitaan. Kun poikana pidetty lapsi haluaa pukeutua mekkoihin ja leikkiä tyttöjen kanssa, neuvola ja koulu tukevat hänen kasvuaan omaksi itsekseen juuri sellaisena kuin hän kokee olevansa. Kun transvestiittinuori menee työharjoitteluun, oppilaitos ei kiellä häntä pukeutumasta “toisen” sukupuolen mukaisesti. Ylpeiden ja häpeävien mielenosoitukset saavat edetä rauhassa ja olla äänekkäitä.
Arkangeli on lähellä meitä niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Vapauden ja itsemääräämisoikeuden rajoja kiristetään myös muualla ympärillämme. On tärkeää vaalia ihmisarvoa.
Yli rajojen.
Aija Salo
Setan pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Pirkko Saision Homo! Outojen ooppera -näytelmän käsiohjelmassa. Näytelmä sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa 21.9.2011. Kirjoitus julkaistaan Setan nettisivuilla Kansallisteatterin luvalla.
Seta lähetti 21.9.2011 Suomen ulkoministeriön ministereille (ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, kehitysministeri Heidi Hautala) kirjeen, jossa Seta pyysi Suomea seuraamaan Arkangelin alueen lakihankkeen tilannetta ja ilmaisemaan Venäjän viranomaisille huolensa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta Venäjällä.