Seta ry
Oikeusministeriö
9.8.2010
Seta ry:n lausunto ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta
Seta ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamiseen liittyen.
Myös valvonta osaksi tehtäviä
Tällä hetkellä perus- ja ihmisoikeuksien tiedotus, kasvatus, koulutus ja tutkimus ovat Suomessa hajanaisia ja osin sattumanvaraisia. Seta yhtyy esityksen linjauksiin, joiden mukaan ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä olisi edistää edellä mainittuja sekä laatia selvityksiä, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen edistämiseksi. Seta on kuitenkin huolissaan siitä, että ihmisoikeuskeskukselle ei ehdoteta perus- ja ihmisoikeuksien valvontaan liittyviä tehtäviä. Perus- ja ihmisoikeuksien valvontatehtävän säilyminen pelkästään jo olemassa olevien ylempien laillisuusvalvojien sekä tasa-arvo, vähemmistö- ja tietosuojavaltuutettujen toimena ei ole riittävää, vaan tämä tehtävä tulisi osoittaa myös ihmisoikeuskeskukselle.
Myös hallituksen 24.9.2009 eduskunnalle antaman ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan perusteilla olevalla kansallisella ihmisoikeusinstituutiolla tulisi olla laajasti ymmärrettävä tehtävä edistää ja suojella ihmisoikeuksia. Sen tulisi muun muassa seurata ja valvoa kansallista ihmisoikeustilannetta, antaa suosituksia ja tehdä ehdotuksia ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä toimia ihmisoikeustietouden edistämiseksi.
Lisäksi Seta korostaa, että ihmisoikeuskeskuksen perustaminen ei yksinään riitä ratkaisemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteen tuntemukseen, valvontaan ja edistämiseen Suomessa tällä hetkellä liittyviä puutteita, vaan valtionhallinnossa on kullakin hallinnonalalla toteutettava selkeä vastuunjako ja osoitettava riittävät resurssit yhdenvertaisuutta sekä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan asiantuntemuksen muodostumisen ja syrjinnän ja viharikosten ennaltaehkäisy- ja valvontatoimien sekä aktiivisten yhdenvertaisuuden edistämistoimien mahdollistamiseksi.
Tiedon tuottaminen keskeistä
Ihmisoikeuskeskuksen tuottama uusi tutkimuspohjainen tieto on tärkeää. Ehdotuksessa mainitaan, että Suomessa on vahvaa yliopistollista perus- ja ihmisoikeustutkimusta, Seta on kuitenkin huolissaan siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt jäävät usein tutkimuksen ulkopuolelle. Myös ihmisoikeusselonteon mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta on Suomessa ylipäätään riittämättömästi tietoa käytettävissä.
Syrjinnän vastaisessa työssä kansallisella tasolla on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin syrjintäperusteisiin, joista ei kerry riittävästi tietoa viranomaistoiminnassa tai muutoin. Syrjinnän seuranta Suomessa -raportin (http://www. mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj374.pdf) mukaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvästä syrjinnästä ei juurikaan kerry tietoa nykyisillä tiedonkeruukeinoilla. Raportissa todetaan, että seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sen ilmaisuun liittyvä syrjintä on vaikeasti havainnoitavaa. Seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä ja sen ilmaisua ei kysytä tilastoaineistoissa tai väestökyselyissä. Seta toivoo, ettäihmisoikeuskeskukselle osoitetaan riittävästi resursseja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa koskevien tutkimusten ja selvitysten toteuttamiseen.
Valtuuskunnan ja keskuksen kokoonpano
Ihmisoikeusinstituution toiminnassa on tärkeää varmistaa jatkuva, elävä yhteys kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Ihmisoikeuskeskuksen eduskunnan oikeusasiamiehen asettaman ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti kotimaisia ihmisoikeustoimijoita, myös seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden osalta. Seta on mielellään käytettävissä, kun valtuuskuntaan nimetään eri syrjintäperusteita edustavien kansalaisjärjestöjen edustajia.
Ihmisoikeuskeskuksella on oltava tarkoituksenmukaiset ja riittävät resurssit seksuaalista suuntautumista ja sukupuolen moninaisuutta koskevan ihmisoikeusasiantuntemuksen harjoittamiseen ja kartuttamiseen. Ihmisoikeuspolitiikassa seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat ns. uusia perusteita, joihin liittyvä ihmisoikeusasiantuntemus on Suomessa usein vielä ohutta. Seta korostaa, että perustettavan ihmisoikeuskeskuksen johtajaa ja virkamiehiä nimitettäessä on varmistettava, että heidän joukostaan löytyy riittävästi erityisasiantuntemusta myös seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.
Helsingissä 9.8.2010
Tanja Lehtoranta
vs. pääsihteeri
Seta ry