2.12.2009
Ulkoasiainvaliokunta
Kuuleminen ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 2.12.2009
Seta ry:n kirjallinen lausunto
Seta ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoasiainvaliokunnan käsitellessä hallituksen ihmisoikeuspoliittista selontekoa.
Lausunto keskittyy selonteon kansainväliseen osuuteen. Seta on myös hyvin tyytyväinen siihen, että selonteossa on mukana kansallinen osuus, johon on otettu eri sektoreilta mukaan toimenpiteitä, joita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden parantamiseksi tarvitaan Suomessa. Uskottava toiminta ihmisoikeuksien puolesta kansainvälisillä kentillä edellyttää sitä, että Suomi panostaa johdonmukaisesti kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien toteuttamiseen yhdenvertaisesti myös kotimaassa. Seta on lausunut selonteon kansallisesta osiosta laajasti eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.
Ihmisoikeusselonteossa tunnustetaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja niihin kuuluvien oikeuksia puolustavien asema on erityisen altis ihmisoikeusloukkauksille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein syrjinnän, väkivallantekojen tai jopa suoranaisen vainon kohteeksi niin viranomaisten kuin muidenkin tahojen toimesta. Vuonna 2006 julkaistut Yogyakartan periaatteet osoittavat, että yleismaailmalliset ihmisoikeudet kuuluvat yksiselitteisesti myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville henkilöille.
Seta on erittäin iloinen siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet on nostettu Suomen ihmisoikeuspolitiikassa yhdeksi painopisteeksi. Seta korostaa, että ihmisoikeusselonteon ja siinä määriteltyjen painopisteiden on ohjattava Suomen poliittisia linjauksia sekä toimenpiteiden suunnittelua ja toimeenpanoa kaikilla hallinnon osa-alueilla. Selonteossa on lueteltu tärkeitä poliittisia toimia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseksi eri kv-järjestöjen puitteissa. Kun selontekoa toimeenpannaan, on määriteltävä myös, miten Suomi edistää ko. vähemmistöjen ihmisoikeuksia kahdenvälisissä suhteissa, kahdenvälisessä ja monenkeskisessä kehitysyhteistyössä sekä edustustojen sekä ihmisoikeus- ja demokratialähettilään toiminnassa.
Seta toivoo, että eduskunta edellyttää hallitukselta konkreettisen toimintaohjelman laatimista seksuaalivähemmistöjen[1] yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toimintaohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen kaikilla hallinnonaloilla, mukaan lukien ulkoasiainhallinto, on osoitettava riittävät resurssit. Sukupuolivähemmistöjen[2] yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat on otettava kaikilla hallinnonaloilla mukaan tasa-arvopoliittisiin toimenpiteisiin ja toimintaohjelmiin.
Jotta ihmisoikeusselonteon kuvaamia linjauksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ihmisoikeustilanteen parantamiseksi voidaan edistää aktiivisesti, valtionhallinnossa on osoitettava riittävät resurssit seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan asiantuntemuksen ylläpitämiseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Ihmisoikeuspolitiikassa seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat ns. uusia perusteita, joihin liittyvä ihmisoikeusasiantuntemus on Suomessa vielä ohutta. Seta on tyytyväinen siihen, että sitä kuullaan asiantuntijana lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa, mutta erityisasiantuntemusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta tarvitaan kansalaisjärjestökentän lisäksi myös hallinnon sisällä.
Jotta toimenpiteitä voidaan toteuttaa riittävän laajasti ja koordinoidusti, on kullakin hallinnonalalla osoitettava vähintään yksi vastuuvirkamies, jonka toimenkuvaan kuuluvat nimenomaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ihmisoikeuksien edistäminen ja niiden toteutumisen valvonta. Kansallisesti on nimettävä koordinoiva taho eli ns. focal point seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvien toimien ja yhteistyön koordinointia varten.
Hallitus suunnittelee kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamista. Instituution toteuttamaa ihmisoikeustilanteen valvonta- ja tiedontuotantotehtävää tarvitaan muun muassa Suomen ulko- ja EU-politiikan seuraamiseen seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun osalta. Aihepiiristä tarvitaan Suomessa lisää kansainväliseen kehitykseen liittyvää asiantuntemusta tukemaan Suomen toimia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi ihmisoikeuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Kansainvälisten järjestöjen Suomeen kohdistuva valvontatoiminta (esimerkiksi YK:n UPR-arviointi ja ETY-järjestön vuosittaiset viharikosraportit) edellyttää myös, että Suomessa kerätään tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kansallisesta ihmisoikeustilanteesta.
Seta on iloinen siitä, että selonteossa korostetaan ihmisoikeuskoulutuksen, kasvatuksen ja tiedotuksenmerkitystä. Selonteossa todetaan, että seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien parantamiseksi tarvitaan tietoisuuden lisäämistä oikeudesta syrjimättömään kohteluun. Suomessa se, kuinka ihmisoikeudet koskettavat eri ryhmiä, on hyvin vaihtelevasti tunnettua. Yleinen ihmisoikeuskasvatus ilman vähemmistökohtaista näkökulmaa ei välttämättä korjaa tätä seikkaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta Yogyakartan periaatteiden tunnetuksi tekeminen korjaisi tätä puutetta. Periaatteille ei ole tällä hetkellä olemassa virallista käännöstä suomeksi, eikä niitä tunneta edes viranomaisten piirissä laajasti, vaikka Suomi ihmisoikeusselonteon mukaan toimii aktiivisesti Yogyakartan periaatteiden tunnetuksi tekemiseksi ja niiden arvovallan vahvistamiseksi. Seta toivoo valtionhallinnolta aktiivisia toimia Yogyakartan periaatteiden tunnetuiksi tekemiseksi myös Suomessa.
Hallitus on selonteossa (luku 1.4.4, Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet) linjannut muun muassa, että Suomi pyrkii vahvistamaan kansainvälistä hyväksyntää tulkinnalle, jonka mukaan syrjinnän käsite sisältää lähtökohtaisesti seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvan syrjinnän. Seta toivoo, että Suomi tuo myös entistä painokkaammin esiin vähemmistöjen ja erityisen syrjintäuhan alla elävien naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteuttamisen sekä syrjintään ja ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisen tärkeyttä edistäessään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen aseman parantamista ulkopolitiikassaan ja EU-politiikassaan.
Seta pitää erittäin tärkeänä tavoitteena sitä, että kaikkien eri syrjintäperusteiden syrjintäsuoja, syrjintää koskeva viranomaisvalvonta ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet ovat yhdenmukaiset EU-lainsäädännössä. Siksi Euroopan Unionin komission esitys uudeksi syrjintää työelämän ulkopuolella koskevaksi direktiiviksi perussopimuksen 13 artiklaan kirjattujen syrjintäperusteiden mukaisesti on toteutuessaan merkittävä uudistus. Unionissa, jossa syrjintäsuoja on puutteellinen, vapaan liikkuvuuden periaate toteutuu puutteellisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien kohdalla. Seta iloitsee Suomen tuesta direktiiville ja toivoo Suomelta aktiivisia toimia direktiivin hyväksymisen tukemiseksi. Jatkossa on myös tärkeää selkeyttää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuvan syrjinnän kieltoa EU-lainsäädännössä.
Selonteossa todetaan, että järjestelmällinen ja tehokas toiminta ihmisoikeuksien edistämiseksi edellyttää laajaa yhteistyötä sekä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan että eri toimintasektoreiden välillä. Tätä yhteistyötä tarvitaan erityisesti seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyen. Seta toivoo Suomelta taloudellista ja poliittista tukea niille Etelän kansalaisjärjestöille, jotka puolustavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia.
Seta ry on 20 kansalaisjärjestön kattojärjestö, jonka perustehtävä on edistää sitä, että ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi toteutuvat riippumatta ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta.
Taustaksi terminologiasta:
Seksuaalinen suuntautuminen voi kohdistua eri, samaan tai molempiin sukupuoliin. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat esimerkiksi homo- ja bi-seksuaaliset miehet ja naiset.
Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön sukupuolta ja sukupuolen kokemista. Sukupuolen kokemiseen liittyy keskeisesti sukupuolen ilmaisu. Sukupuolivähemmistöihin kuuluu ihmisiä, joiden biologisen, sosiaalisen ja psyykkisen sukupuolen ulottuvuudet ovat ristiriidassa keskenään, esimerkiksi: transsukupuoliset (eli ihmiset, jotka eivät koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon heidät on syntymän yhteydessä määritelty ja lapsena kasvatettu ja jotka tarvitsevat sukupuolen korjaushoitoja), transvestiitit (henkilöt, joilla on voimakas tarve eläytyä vastakkaiseen sukupuoleen ja ilmaista sitä esimerkiksi pukeutumisen avulla), transgender-ihmiset (esimerkiksi ihmiset, jotka elävät pysyvästi mieheyden ja naiseuden välillä eivätkä välttämättä tarvitse tai halua ruumiillisia sukupuoliominaisuuksia muuttavaa sukupuolenkorjaushoitoa) ja intersukupuoliset (yleisnimi tiloille, joissa yksilön fyysiset, sukupuolta määrittävät tekijät eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen).
[1] lesbot, homot ja biseksuaalit
[2] transsukupuoliset ja intersukupuoliset henkilöt, transgender-ihmiset ja transvestiitit