Helsinki 28.2.2009
Oikeusministeriö on lähettänyt Seta ry:lle lausunnolle työryhmämuistion Yhteistalouden purkaminen avoliiton päättyessä.
Seta kiittää mahdollisuudesta lausua avoliiton säätelyn kehittämisestä ja haluaa tuoda esiin seuraavaa:
Seta pitää hyvin ilahduttavana, että lainsäädäntöä kehitettäessä on nyt lähdetty siitä, että niin eri kuin samaa sukupuolta olevien parien parisuhteita kohdellaan samoin.
Nyt ehdotetussa laissa lähtökohtana olisi se, että poikkeuksellisissa tapauksissa erikseen hakien henkilö voisi avoliiton purkautuessa saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta, mikäli henkilön voitaisiin katsoa joutuneen hyväksikäytettyyn asemaan. Seta pitää tällaista vähimmäissuojan ajatukseen perustuvaa lähestymistapaa järkevänä lähtökohtana, koska avioliitto ja rekisteröity parisuhde ovat jo olemassa säädellympinä vaihtoehtoina.
Rekisteröity parisuhde on verrattain vähän suosittu instituutio homo- ja biseksuaalien piirissä. Homo- ja biseksuaaleille kohdennetusta työelämää koskeneesta kyselytutkimuksesta (N=726) on saatu näyttöä siitä, että tämän väestöryhmän kohdalla parisuhteen rekisteröinti ei ainakaan instituution alkuvaiheessa ollut muotoutumassa yhtä suosituksi kuin avioliitto muun väestön piirissä. Vastaajista vain 10,5 % oli solminut rekisteröidyn parisuhteen (Lehtonen ja Mustola toim. ´Eihän heterotkaan kerro…´: Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04. TM 2004). Joskin on huomautettava, että tutkimus tehtiin sellaisessa vaiheessa, että laki parisuhteen rekisteröimisestä oli ollut vasta vähän aikaa voimassa.
Myöhemmin, vuonna 2006 tehty, lapsiperheille suunnattu kyselytutkimus osoittaa kuitenkin samaa suuntaa. Ei-heteroseksuaalisista lapsiperheelliseksi itsensä luokittelevista vastaajista 48 % naisista (72) ja 31 % miehistä (5) oli rekisteröinyt parisuhteensa, keskiarvon ollessa 46 % (Kuosmanen & Jämsä toim. Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa. Seis-projekti, TM 2007). Parisuhteen virallistaneiden määrä on siis samaa sukupuolta olevilla pareilla harvinaisempaa kuin muussa lapsiperheellisessä väestössä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 lapsiperheiden yleisin perhemuoto Suomessa oli edelleen avioparin perhe, ollen 62 % lapsiperheistä koko väestössä.
Siviilisäädyn valintaa selittää monta tekijää, lapsiperheiden kohdalla muun muassa se seikka, että lakiin parisuhteen rekisteröimisestä on kirjattu lapsiperheitä koskevia rajoituksia 9 §:ään, jolloin se ei ole oikeusvaikutuksiltaan heille sama kuin avioliitto eri sukupuolta oleville pareille. Lisäksi rekisteröity parisuhde voidaan kokea ylimääräisenä riskinä työuralla etenemiselle. On myös aloja, joiden harjoittaminen saattaa vaarantua parisuhteen rekisteröimisen myötä. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt kirkkojen virat. Asiaa vaikeuttaa se, että evankelis-luterilaisen kirkolla on epäselvä kanta suhtautumisessaan näihin työntekijöihin. Myös muilla työelämän alueilla syrjintäriski vaihtelee. Syrjintäriskien punnitsemisen vuoksi samaa sukupuolta olevat parit eivät aina tee ratkaisua avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä samoin perustein kuin eri sukupuolta olevat tekevät avoliiton ja avioliiton välillä.
Seta pitää hyvänä lähtökohtana, että lakiin ehdotetaan säännöksiä myös toisen osapuolen kuoleman varalta ja mahdollisuutta pesänjakajan määräämiseksi toimittamaan omaisuuden erottelu ratkaisemaan hyvitystä koskevat vaatimukset, elleivät henkilö ja hänen edesmenneen avopuolisonsa perilliset pääse niistä yksimielisyyteen. Seta pitää myös hyvänä, että henkilö voisi saada harkinnanvaraista avustusta toimeentulonsa turvaamiseksi avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
On kohtuullista, että ehdotetussa muodossa laki turvaisi parisuhteen taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevan osapuolen asumista väliaikaisin ja määräaikaisin järjestelyin parisuhteen purkautuessa. Erityisen tärkeä tämä kysymys on, koska se koskee myös parisuhteen purkautumista toisen puolison kuolemaan.
Kuten muistiossa todetaan, avoliittoon liittyvä säätely on erityinen kysymyksensä lapsiperheiden kohdalla. Seta haluaa tässä kohdin muistuttaa, että kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman perheissä elävillä, yhdessä kasvatetuilla ja elätetyillä lapsilla on tällä hetkellä erityisen epäselvä oikeudellinen asema. Tähän liittyen Seta pitää erityisen hyvänä myös edesmenneen avopuolison lapsen elatus- ja koulutusavustusta koskevien säännösten ajanmukaistamista.
Johanna Pakkanen
vt. pääsihteeri
Seta ry