Mitä maalittaminen tarkoittaa? Miten maalittamistilanteessa kannattaa toimia ja miten niihin voidaan varautua? Aiheesta kirjoittaa Setan asiantuntija Jana Turk.
Maalittaminen tarkoittaa joukkoistettua, järjestelmällistä ja vihamielistä toimintaa, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen tai tahon kimppuun. Usein se tapahtuu lähettämällä vihaviestejä sosiaalisessa mediassa. Maalittamisen tavoitteena on usein kohteen vaientaminen.
Maalittamisen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat vihamielisyys (ml. vihapuhetta) ja suuri määrä viestejä. Maalitustapauksessa yksittäisen viestien sisältö ei kuitenkaan välttämättä täytä rikoslaissa määritellyn rikoksen tunnusmerkkejä. Maalittamistapauksen yhteydessä tapahtuu myös usein muuta verkkohäirintää, kuten huhujen levittämistä, sarjavalituksia ja doksaamista.
Sarjavalitukset ovat niin sanottuja häirinnän virallisia reittejä. Kohteesta tehdään valituksia ja ilmoituksia riippuen heidän statuksestaan, ja otetaan yhteyttä heidän työantajaansa.
Doksaaminen on haitallisen tiedon levittämisen muoto (malinformation). Doksaamisessa levitetään oikeaa tietoa haitan aiheuttamiseksi. Esimeriksi kohteen henkilökohtaisten tietojen, kuten kotiosoite, puhelinnumero, perheenjäsenten nimet tai muut tiedot, sosiaaliturvatunnukset, etsimistä, keräämistä ja levittämistä. Tällaista tietoa voidaan käyttää kohdetta häiritseviin toimiin sekä verkossa että sen ulkopuolella. Doksaamista käytetään myös ihmisten sateenkaari-identiteetin paljastamiseen.
Ihmisoikeuksien puolustajina meidän on kuitenkin hyvää muistuttaa, että suuri määrä viestejä tai valituksia ei aina ole maalitustapaus. Joskus toiminnan takana on tavallista kritiikkiä tai perusteltu syy tehdä valitus. Seta suottelee ottamaan selville, onko kyseessä koordinoidusta protestista, jossa esimerkiksi somekäyttäjät ottavat kantaa joukkoistetusti kommenteilla tai viesteillä. Useimpien viestien sisältö silloin on asiallista kritiikkiä, vaikka yksityiset viestit voivat olla loukkaavia tai uhkaavia. Jälkimmäisistä kannattaa aina tehdä ilmoitus alustalle ja viranomaisille. Vaikka tämän kaltaisissa tilanteissa kyseessä ei ole maalittamisesta, kohteessa voi herättää stressiä ja negatiivisia tunteita.
Kun tunteet nouse pinnalle, kannattaa ottaa tauko, pidä huolta itsestä ja pyytää apua läheisiltä tai työnantajalta, jonka kanssa viestit voi tarvittaessa käydä läpi. Kritiikin syitä voidaan pohtia sekä sitä, miten otetaan tilanteessa vastuu. Kriisiviestintäsuunnitelmat ovat myös hyviä resursseja!
Miten voi suojautua maalittamiselta?
Valitettavasti maalittamiselta ei voi suojautua täysin kokonaan. Voimme kuitenkin vaikuttaa yksityisten tietojemme suojaamiseen ja tietoturvallisuuteen.
Omat valinnat voivat helpottaa doksaamista, jos muut ihmiset pääsevät helposti tietoihimme. Siksi on erityisen tärkeää suojata omat tietomme verkossa: tarkista ja mukauta säännöllisesti sosiaalisen median alustojen yksityisyysasetuksia. Lisäksi sinun tulisi vaihtaa salasanasi säännöllisin väliajoin ja yleisesti ottaen olla tarkka siitä, mitkä henkilökohtaiset tietosi ovat julkisesti nähtävissä.
Esimerkiksi Instagramissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, voiko niistä tileistä, joita seuraat, päätellä sinusta jotain. Jos esimerkiksi seuraat paljon paikallisia yrityksiä omasta kaupungistasi, voidaan nopeasti päätellä, missä kaupungissa saattaisit asua.
Facebookissa julkinen ystäväluettelosi saattaa sisältää enemmän tietoja sinusta kuin arvaatkaan. Vaikka profiilissasi ei ole paljoa nähtävää, onko sinut merkitty kavereidesi kuviin, jotka paljastavat enemmän sinusta? Myös tietoja, kuten asuinpaikka ja mahdollinen ikä, voidaan ehkä päätellä ystäviesi profiilidatasta. Tarkkaile siis aina, jaatko ystäväluettelon Facebookissa julkisesti.
Aikajanasi saattaa myös paljastaa enemmän tietoja sinusta, kuin ehkä toivoisitkaan. Jos ystäväsi onnittelevat sinua joka vuosi samana päivänä syntymäpäivänäsi, voidaan päätellä syntymäpäiväsi. Jos olet kuvissa usein samassa tunnistettavassa paikassa, silloin todennäköisesti asut siellä. Jos monissa selfieissäsi on taustalla usein nähtävissä lempikahvilasi, silloin todennäköisesti olet siellä usein.
Tätä listaa voisi jatkaa vielä. Pikkuhiljaa näistä paloista muut voivat rakentaa profiilin sinusta. Ole siis tarkka siitä, kuinka paljon ja mitä tietoja sekä kenelle niitä jaat verkossa.
Tarkista yksityisyysasetukset myös vanhoista ja unohtuneista tileistä eli tilit ja käyttäjänimet, joita et enää käytä, ja syötä nämä tiedot hakukoneisiin. Joskus näistä vanhoista jäänteistä voi päätellä tietoja menneisyydestäsi, mielenkiinnonkohteistasi ja mieltymyksistä. Näillä vihjeillä kolmannet osapuolet voivat sitten tehdä tarkempaa etsintää löytääkseen ajankohtaista tietoa sinusta.
Miten toimia, kun olet joutunut maalittamisen kohteeksi?
Muista, että kenestä tahansa voi tulla kohde. Se ei ole sinun vikasi. Sinä olet kokenut verkkoväkivaltaa.
On erittäin tärkeää huolehtia henkisestä ja fyysisestä terveydestäsi. Keskustele mielenterveyden ammattilaisen kanssa, jos voit. Keskustelu muiden verkkoväkivallasta kokeneiden kanssa on myös osoittautunut hyödylliseksi monille.
Jos maalittaminen tapahtuu palkkatyössä, on se silloin työsuojelukysymys. Pyydä apua esihenkilöltä tai luottamushenkilöltä.
Netistä löytyy myös hyvät oppaat ja materiaalit maalittamisesta ja verkkohäirinnästä eri aloilla. Alla löydät muutaman linkin:
-
Koneen Säätiö: Ohjeita Verkkohäirintään varautumiseksi
-
#pinghelsinki: Työkalupakki somessa maalittamisen kohteeksi joutuneille
-
Journalisti: Vihakampanja käynnistyy – toimi näin
-
PENFinland: Vihapuhe -työkalupaketti. Käytännön neuvoja ihmisille, jotka joutuvat verkkohäirinnän kohteeksi: https://www.suomenpen.fi/userassets/uploads/2021/08/vihapuhe-tyokalupakki-160821-web.pdf
-
Intermin: Työnantajien tulisi tukea jatkossa tehokkaammin maalittamisen uhreja
Seta ry:n Vertaisina Vihaa Vastaan -hanke ja Allianssi julkaisevat pian materiaalin maalittamisesta nuorisotyössä! Löydät materiaalin toukokuussa verkkosivuiltamme.
Jana Turk, hankeasiantuntija
Kaipaatko vielä lisätietoja digitaalisesta väkivallasta?
Setan Vertaisina vihaa vastaan -hanke järjestää 7.5.2024 klo 15:30-17:00 englanninkieliseen webinaarin aiheesta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyy täältä.
Vertaisina vihaa vastaan -hanke | Peer Action Against Hate – project (alkanut keväällä 2023) on oikeusministeriön asettama hanke, joka tehostaa rasismiin ja viharikoksiin puuttumista vertaisoppimisen kautta. Hankekumppaneina ovat Setan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Centre for Peace Studies (Zagreb, Kroatia) ja Irlannin rasismin vastainen verkosto (INAR). Vertaisina vihaa vastaan -hanke on saanut rahoitusta Euroopan komission Citizens, Equality, Rights and Values –rahoitusohjelmasta (CERV).
Vuonna 2023 Seta toteutti alkukartoituskyselyn ymmärtääkseen paremmin kansalaisjärjestöjen tarpeita vihatekojen käsittelyyn ja vihateoista viestimiseen. Tarpeisiin vastaamiseen järjestetään tilaisuuksia vuoden 2024 aikana.
Lähteet:
-
Sisäministeriö. Maalittamisen vastaisten toimien tehostaminen : Työryhmäraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162834
-
PENFinland. Vihapuhe -työkalupaketti. Käytännön neuvoja ihmisille, jotka joutuvat verkkohäirinnän kohteeksi. https://www.suomenpen.fi/userassets/uploads/2021/08/vihapuhe-tyokalupakki-160821-web.pdf
-
Hate Aid. Datenspuren finden: So führst du einen Privatsphäre-Check durch: https://hateaid.org/privatsphaere-check/