Setan blogissa vieraileva rikoskomisario ja European LGBT Police Associationin hallituksen jäsen Linnea West kirjoittaa matkasta Toronton maailmankonferenssiin 2nd World LGBT Conference for Criminal Justice Professionals.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu järjesti kesäkuussa 2017 keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa Suomen poliisissa. Minut kutsuttiin puhumaan tilaisuuteen ja kerroin siellä aiheesta oman kokemukseni ja havaintojeni pohjalta. Tilaisuudessa olivat paikalla myös Poliisihallituksen edustajat ja kaksi EGPA:n (European LGBT Police Association) edustajaa. EGPA on eurooppalainen kattoverkosto, joka ajaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa poliisiorganisaatioissa. Tarkoitus on tarjota tietoa, vertaistukea ja turvata yhdenvertainen asema poliisina työskentelyyn.
Keskustelutilaisuuden jälkeen syntyi ajatus verkoston perustamisesta myös Suomeen. Olin kutsuttuna EGPA:n konferenssissa Pariisissa kesällä 2018 ja siellä minut hyväksyttiin poikkeuksellisesti yksilöjäseneksi kattojärjestöön ja pääsin johtokunnan jäseneksi. Konferenssin avasi Pariisin pormestari Anne Hidalgo ja se pidettiin Pariisin kaupungintalolla. Konferenssiin osallistui yli 200 poliisia 18:sta maasta, eri puolilta maailmaa.
Perustin sateenkaaripoliisien salaisen ja suljetun ryhmän Facebookissa yhdessä muutaman muun poliisin kanssa kesällä 2018. Ryhmä tarjoaa vertaistukea ja siellä levitetään tietoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Tarkoitus on tähdätä yhdenvertaisuuden edistämiseen poliisiorganisaatiossa, sillä se hyödyttää koko yhteiskuntaa; niin poliisiorganisaatiossa työskenteleviä kuin poliisin asiakkaitakin. Parhaimmillaan verkostomme voi lisätä sateenkaariyhteisön luottamusta poliisiin ja saada viharikokset näkyvämmiksi. Seuraava askel on perustaa sateenkaaripoliisien oma yhdistys Suomeen ja tämä on jo työn alla. Yhdistyksestä sovittiin sateenkaaripoliisien ensimmäisessä tapaamisessa Helsingissä keväällä 2019.
Pariisin konferenssissa sain kutsun Torontossa 19.-21.6.2019 pidettävään maailmanlaajuiseen konferenssiin 2nd World LGBT Conference for Criminal Justice Professionals. Osallistuin EGPA:n Pariisin konferenssiin omakustanteisesti ja myös maaliskuussa 2019 olleeseen vuosikokoukseen, joka pidettiin Barcelonassa. Siellä minut valittiin EGPA:n hallitukseen. Seta haki Toronton konferenssiin rahoitusta ulkoministeriöltä, josta tuki myös myönnettiin ja näin pääsin osallistumaan tuen avulla konferenssiin Torontoon.
Toronton konferenssipäivät sisälsivät yhteisiä osuuksia ja osallistujien vapaasti valittavia workshoppeja. Konferenssissa oli noin 200 osallistujaa 15 eri maasta. Suurin positiivinen yllätys oli, että näiden maiden joukossa oli yksi maa myös Afrikasta, Sambia. Olin myös ylpeä siitä, että Suomi oli yksi osallistuvista maista. Pohjoismaista Suomen lisäksi oli edustus vain Ruotsista.
Konferenssin avajaispuheessa korostettiin johtajuutta, kun työkulttuuria halutaan muuttaa ja kehittää. Puheenvuoroissa nousi esiin myös se, kuinka hierarkkisessa organisaatiossa mukaan tavoitteita ajamaan pitää saada korkea-arvoisia virkamiehiä. Juuri korkea-arvoiset kollegamme saattavat kuitenkin olla niin sanotusti kaapissa, koska pelkäävät uransa tuhoutuvan, jos ovat avoimia. Oli upeaa nähdä, kuinka konferenssiin gaalaillassa Toronton poliisin apulaispoliisipäällikkö (kuvassa) oli vastassa vieraita vaimonsa kanssa. Enemmistön edustajat pitää saada mukaan tähän tärkeään työhön, jolloin myös kaapissa olevat uskaltautuvat paremmin mukaan.
Hollannissa sateenkaaripoliisit ovat järjestäytyneet. Kuulin, että heitä on joskus pyydetty apuun kuulusteluihin, kun rikos on tapahtunut sateenkaariyhteisössä, jossa ei lähtökohtaisesti välttämättä luoteta poliisiin. Sateenkaaripoliisit olivat mukana parantamassa luottamusta, jotta poliisi sai paremmat tiedot rikostutkintaan. Hollannissa on myös oma ”projektikoodi” LGBT-yhteisöön linkittyviin tapauksiin, jolloin asiasta on helpompi raportoida eteenpäin ja poliisin myös kehittää toimintaansa. Romke Verf kertoo Hollannin sateenkaaripoliisityöstä pari kesää sitten kuvatulla videolla:
Australialainen kollega piti esityksen perheväkivallan torjumisesta, jonka parissa hän itse työskentelee. Parisuhdeväkivalta nähdään usein heterosuhteiden ongelmana, jossa mies on tekijä ja nainen on uhri. Näkemys on ylipäätään suppea eikä huomioi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja heidän suhteissaan tapahtuvaa väkivaltaa. Kaapissa olo saattaa ylipäätään vaikeuttaa asian raportoimista poliisille. Väkivallan muotoja on hyvin erilaisia, se saattaa sisältää mm. uhkauksen ”paljastaa” homouden kaapissa olevan työyhteisölle. Australialainen kollega halusi korostaa, että kuka tahansa voi olla lähisuhdeväkivallan uhri – jopa poliisi. Suomessakin tämä pitäisi huomioida paremmin. Lievätkin pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, kun ne tapahtuvat lähisuhteessa. Lähisuhteen selvittäminen on siksi olennaista esitutkinnassa. Rikoksen tutkijan on siis osattava luoda sellainen luottamuksen ilmapiiri, että rikoksen uhri uskaltaa kertoa näistä olennaisista asioista. Se on osa poliisin ammattitaitoa.
Konferenssissa huokui tarve jakaa kokemuksia, pitkänkin ajan takaa. Paikalle oli kutsuttu poliisista homoseksuaalisuuden takia lähteneitä tai pois painostettuja. Heidän rankat kokemuksensa koskettivat syvästi. Osa entisistä poliiseista koki tunteikkaan paluun poliisiyhteisöön, johon olivat menettäneet luottamuksensa. Nämä tarinat olivat voimaannuttavia sekä kertojalle että kuulijalle. Jotkut kertoivat myös jo edesmenneen sukulaisensakin tarinaa, joka oli jäänyt kalvamaan sukuun jo toiselle sukupolvelle. Nämä tarinat tulisi nostaa esiin Suomessakin, jotta pääsemme aloittamaan uudelta terveeltä pohjalta, jossa luottamus on korkea niin poliisikollegoiden kuin kansalaistenkin silmissä.
Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja, jotka olette edistäneet sateenkaaripoliisien tavoitteita. Nyt haluan kuitenkin kiittää erityisesti Setaa ja ulkoministeriötä siitä, että mahdollistitte osallistumiseni Toronton maailmankonferenssiin. Kansainvälinen verkostoituminen on välttämätöntä parhaiden kokemusten ja käytäntöjen keräämiseksi. Olisi myös hienoa nähdä Suomen sateenkaaripoliisit tulevaisuudessa mukana muiden maiden yhdenvertaisuustyössä ja verkostojen rakentamisessa. Haluamme ehdottomasti olla tässä edelläkävijöitä ja jakaa hyvää eteenpäin.
Linnea West
Rikoskomisario, European LGBT Police Associationin hallituksen jäsen