– Tärkeä tiedotus: ihmisen seksuaalistakaan käyttäytymistä ei voida selittää vain geeneillä, vaan myös elämänhistoria ja ympäristötekijät vaikuttavat, kirjoittaa Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Helsingin Sanomat uutisoi tiedesivuilla, että liki puolen miljoonan ihmisen geeniaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan geenit eivät ennusta, sytyttääkö sama sukupuoli. Tutkimustulokset kertovat HS:n mukaan karkeasti, että geeneillä on vaikutusta seksin harrastamiseen saman sukupuolen kanssa, mutta ne eivät yksin selitä sitä, vaan ihmisen elämänhistorialla ja ympäristötekijöillä on myös paljon vaikutusta.
Tutkimuksessa on selvitetty geenien roolia ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen brittiläisen ja yhdysvaltalaisen biopankkien geeniaineiston pohjalta. Liki puolen miljoonan ihmisen mittavaa geeniaineistoa on verrattu ihmisten vastaukseen siitä, ovatko he harrastaneet seksiä samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Jos seksiä on harrastanut kerran samaa sukupuolta olevan kanssa, on henkilö laskettu ei-heteroseksuaaliksi. Tutkimuksessa on saatu siis tietoa ihmisten seksuaalisesta käyttäytymisestä, mutta ei siitä, miten he identifioivat itsensä ja miten he muutoin elävät. Jutun perusteella ihmisiltä ei myöskään ole kysytty heidän halunsa kohdistumisesta, vaan ainoastaan siitä, miten he ovat jo käyttäytyneet.
Vaikuttaisi myös, että ihmisen seksuaalista käyttäytymistä halutaan edelleen selvittää vain ja ainoastaan binäärisen sukupuolikäsityksen pohjalta. Vaikka nykytiedon mukaan ihmisen sukupuoli on mies-nainen-binääriä moniulotteisempi, suljetaan tämä seikka jo lähtökohtaisesti pois tutkimuksesta, miksi? Tekisikö sukupuolen moninaisuuden huomioiminen myös seksuaaliseen käyttäytymisen tulkinnasta paljon monimutkaisempaa? Emmekö enää saisikaan yksinkertaisia totuuksia?
Hesarin jutussa todetaan, että tutkimuksen hienovarainen kielenkäyttö johtuu siitä, että tutkijat ottivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöt ja yhteisöt laajasti avuksi tulosten viestinnässä.
”Saimme ohjeistuksen, että on parempi olla mainitsematta termiä homoseksuaalisuus. Ei-heteroseksuaalisuus on parempi tai queer, gay, lesbian”, kertoo HS:n haastattelema tutkimuksen toteuttaja Andrea Ganna.
Samalla Ganna myös toteaa, että tutkimuksen pääsanana ”samaan sukupuoleen kohdistuva seksuaalinen käyttäytyminen” on tieteellisestikin tarkka. Kyse ei siis ole nyt siitä, onko jokin käsite järjestöjen mielestä poliittisesti korrekti vaan yksinkertaisesti, että kyseisellä tutkimuksella on voitu tehdä päätelmiä vain siitä, mistä on kysytty eli ihmisen seksuaalisesta käyttäytymisestä.
Hesarin kirjoitus pureutuu vielä pohtimaan, miten tutkijoiden kanssa yhteistyötä tehneissä järjestöissä suhtauduttiin tutkimukseen, sillä tällainen geenitutkimus voidaan kokea arveluttavaksi. Tutkija Gannan mukaan toiset tykkäävät ja toiset ei. Nopean googlailun perusteella kyseinen tutkimus ei vaikuttaisi olleen kovin suuren kommentoinnin aiheena sateenkaarijärjestöissä. No, miltä juttu täältä suomalaisesta järjestöstä käsin näyttää?
Ihmisen seksuaalisen käyttäytymisen tutkiminen on yhtä relevantti tutkimusaihe kuin mikä tahansa muu ihmisen käyttäytymisen tutkiminen. Se voi valaista kiinnostavasti ihmislajin moninaisuutta. Tieto seksuaalisen käyttäytymisen tai seksuaalisen suuntautumisen taustoista voi olla tärkeä myös niille yksilöille, jotka kipuilevat oman identiteettinsä kanssa ja kasvavat sellaisissa yhteisöissä, joissa vallitsee ahdistavan tiukka heteroseksuaalisuuden vaatimus ja joissa ihmistä pyritään jopa muuttamaan joksikin, mitä hän ei ole. Tällöin tieto siitä, että on kyse ilmiöstä, joka ei ole vain ja ainoastaan oman valinnan vallassa, voi olla tärkeää.
Laajemmin ajateltuna ”homouden normalisointi” seksuaalisen käyttäytymisen syiden selittämisellä tuntuu kuitenkin väistämättä vanhanaikaiselta ja toiseuttavalta. Kun homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista on pian 50 vuotta ja sen depatologisoinnista lähes 40 vuotta, niin loputon kiinnostus sen syihin tuntuu turhauttavalta.
Miksi ei mieluummin selvitettäisi seksuaalivähemmistöihin kohdistuvien ennakkoluulojen syytä? Entä minkälaisia kysymyksenasetteluja tehtäisiin, jos lähtökohtana ei olisi todistaa tietyn seksuaalisen käyttäytymisen normaaliutta eikä niistä suljettaisi pois sukupuolen moninaisuutta?
Kerttu Tarjamo
valtakunnallisen Setan pääsihteeri