Eduskuntavaalien aikainen julkinen keskustelu on jälleen altistanut monet lapset ja nuoret sekä perheet epäasialliselle ja syrjivälle keskustelulle. Maakunta- ja paikallislehdissä on ollut useita mielipidekirjoituksia, joissa argumentoidaan sukupuolivähemmistölasten oikeuksia vastaan vanhentunein ja asenteellisin väittein.
Sukupuolen moninaisuuden ja kokonaisen ihmisryhmän olemassaolon kieltäminen lisää sukupuolivähemmistöön kuuluvien kohtaamaa väkivaltaa ja syrjintää, ylläpitää rakenteellista väkivaltaa sekä lisää lasten ja nuorten pahoinvointia. Kirjoituksissa haluttaisiin myös kieltää tiedon antaminen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta lapsille ja nuorille. Vaatimus on täysin vastakkainen kansainvälisten ihmisoikeuslinjausten sekä kansallisen lainsäädännön kanssa.
Lapset ja nuoret, jotka eivät vastaa yhteiskunnan sukupuoleen liitettyjä normeja ovat suuremmassa riskissä kohdata väkivaltaa, syrjintää sekä muun muassa vanhempiensa torjuntaa. Transnuoret voivat psyykkisesti heikommin kuin enemmistöön kuuluvat nuoret, mielenterveysongelmat ovat yleisiä myös sukupuoliristiriitaa kokevilla lapsille. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa, psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Syrjintää ja väkivaltaa koetaan sekä kotona että koulussa. (1,2)
Ympäristön asenteet vaikuttavat transsukupuolisten lasten ja nuorten hyvinvointiin. Mielenterveysongelmille ei altista transsukupuolisuus vaan yhteiskunnan syrjivät normit. Mitä vapaammin nuori voi ilmaista sukupuoltaan sitä paremmin hän voi. Lapsen sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtäävät toimenpiteet on jo kauan sitten todettu tuloksettomiksi, epäeettisiksi sekä lasta traumatisoiviksi.(3) Lapsen sukupuoli-identiteetin kieltäminen viestii hänelle, että hänet hyväksytään ainoastaan, jos hän mahtuu sukupuolinormeihin. Hyväksyntä parantaa nuoren itsearvostusta, terveydentilaa sekä suojaa mielenterveyden ongelmilta.(4)
Suomen velvollisuudet lapsia ja nuoria kohtaan ovat aivan yksiselitteiset. Lapsen oikeuksien keskeisiä periaatteita on muun muassa oikeus syrjimättömyyteen. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapsiryhmät ovat myös oikeutettuja erityiseen suojeluun. YK:n Lapsen oikeuksien komitea on todennut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset erityisen haavoittuvassa asemassa olevaksi ryhmäksi, joka on oikeutettu erityiseen suojeluun.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla lapsilla on oikeus turvallisuuteen ja tasa-arvoon ja valtioilla on velvollisuus taata se. Kansainväliset ihmisoikeusmekanismit ovat viime vuosina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota valtioiden velvollisuuteen turvata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten oikeudet. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu huomautti vuonna 2014, että lhbti-lasten oikeutta osallisuuteen tulee vahvistaa kaikilla elämänaloilla. Erityisesti heitä tulee suojella väkivallalta ja kiusaamiselta kotona, kouluissa, internetissä, urheilussa ja kaikissa julkisissa tiloissa. Valtuutettu huomautti, että myös lastensuojeluviranomaisten, lapsiasiavaltuutettujen ja poliisin tulisi varmistaa, että lhbti-lapset on huomioitu heidän toiminnassaan. Ihmisoikeusvaltuutettu patistikin eurooppalaisia valtioita systemaattisiin toimiin lhbti-lasten oikeuksien turvaamiseksi. (5)
Lasten ja nuorten osalta on kiinnitetty huomiota erityisesti syrjimättömyyden toteutumiseen sekä lhbti-lasten oikeuteen koulutukseen. Lapsen oikeuksien komitea on tunnistanut seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin syrjintäperusteeksi. (6) Kun jäsenvaltiot raportoivat syrjinnästä oppilaitoksissa, tulee niiden huomioida kaikki syrjintäperusteet. YK:n ihmisoikeuksien korkea edustaja on todennut, että valtioiden tulee toimia aktiivisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien väkivallan ja syrjinnän lopettamiseksi ja esittänyt monia erityisesti kouluun liittyviä toimenpiteitä. (7)
Euroopan neuvoston piirissä myös ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous ovat linjanneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeudesta turvalliseen kouluympäristöön. (8,9) Euroopan neuvoston Lapsen oikeuksien strategia vuosille 2016-2021 nimeää yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi lhbti-lasten syrjäytymisen ehkäisyn.
Euroopan neuvosto ja UNESCO julkaisivat vuoden 2018 lopulla raportin, joka käsittelee seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun sekä kehon piirteisiin perustuvaa väkivaltaa kouluissa. Raportti tekee näkyväksi kuinka koulutussektori on epäonnistunut luomaan turvallisenkouluympäristön seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville lapsille. Lhbti-lapset kokevat väkivaltaa kouluissa akaikkialla Euroopassa. Raportissa todetaan väkivallan ja syrjinnän juurisyiksi kulttuurisetsukupuoleen liitetyt normit ja sukupuolirooleihin liittyvät odotukset.
Lapsilla on oikeus myös ajantasaiseen ja asialliseen tietoon seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolen moninaisuudesta. Tähän on kiinnittänyt huomiota muun muassa YK:n erityisraportoija oikeudesta opetukseen. (10) Oikeus pitää sisällään muun muassa lapsen oikeuden kattavaan seksuaalikasvatukseen, jossa huomioidaan seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuoli-identiteetti. Lisäksi hän linjaa, että koulujen tulee kyseenalaistaa sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä stereotypioita. Osa valtioista on pyrkinyt rajoittamaan lasten pääsyä tietoon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Argumentin on kuitenkin kumonnut muun muassa Euroopan neuvoston perustuslakiasioiden asiantuntijaelin Venetsian komissio. Ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan asiallinen tieto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä vaikuttaisi haitallisesti lapsiin, päinvastoin asiallinen tieto on lapsen edun mukaista, kuten YK:n erityisraportoija oikeudesta opetukseen on linjannut. Myös lapsen oikeuksien komitea on katsonut, että tiedon puute on vastoin sopimuksen linjauksia. (8)
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien alaikäisten itsemääräämisoikeuden toteutumiselle on erityisiä esteitä. (5) Näitä ovat intersukupuolisten lapsille ilman lapsen suostumusta tehtävät sukupuolta muokkaavat toimenpiteet sekä puutteet translasten pääsyssä transerityisen terveydenhuollon ja tuen piiriin ja alaikäisten sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen rajoitukset. Valtuutettu korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lapset ovat oikeuksienhaltijoita, joita on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lapsiin ei tule myöskään kohdistaa toimenpiteitä, joihin he eivät voi antaa tietoon perustuvaa suostumusta. Suomessa sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten oikeuksista ja hyvinvoinnista on viime aikoina keskustelu translain ikärajasta, sukupuoliristiriidan hoitokäytännöistä sekä intersukupuolisten lasten lääketieteellisesti perusteettomista sukupuolta muokkaavista toimenpiteistä. Vanhentuneet käsitykset sukupuolesta ylläpitävät sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa rakenteellista ja suoraa väkivaltaa.
Keskustelussa translain ikärajasta on tullut esille huomattava määrä tahatonta sekä tahallista väärää tietoa. Joidenkin vaalikoneiden kysymyksenasettelut ovat olleet lainsäädäntömuutoksen näkökulmasta kyseenalaisesti muotoiltuja. Translaki ei määritä transihmisten hoitokäytäntöjä vaan kysymys on sukupuolen juridisesta vahvistamisesta, siitä mikä sukupuolimerkintä ihmisen henkilötiedoista löytyy. Itsemääräämisoikeus sukupuoleen kuuluu myös alaikäisille. Jo käytössä olevat ikärajat lapsen kuulemisesta koskien terveyttään, oikeuksiaan sekä hyvinvointiaan ovat sovellettavissa myös sukupuolta koskeviin päätöksiin. Lapsen sosiaalinen transitio, eli siirtyminen minäkuvaansa vastaavaan sukupuolen ilmaisuun ja sosiaaliseen rooliin ei vaadi hoitotoimenpiteitä mutta parantaa merkittävästi lapsen hyvinvointia. Lapsen oikeuksien sopimusta tulkitaan siten, että sukupuolivähemmistölapsilla on myös oikeus saada oma juridinen sukupuolensa korjatuksi. Nykyinen nimilaki mahdollistaa 15-vuotiaan vaihtamaan nimensä ja mikäli vanhemmat tätä vastustavat ylittää lapsen oikeus vanhempien tahdon.
Hormoniblokkerihoito on kansainvälisen hoitosuosituksen mukaista hoitoa sukupuoliristiriitaa kokevalle nuorelle. (3) Jo nyt Suomessa annetaan puberteetin jarrutushoitoja niille nuorille, joiden puberteetti alkaa liian varhain. Tämä sama ja turvalliseksi todettu hoito kuuluu myös transnuorille yhdenvertaisesti. Nuoret tarvitsevat jarrutushoidon tuomaa kasvurauhaa, jotta saavat miettiä sukupuoltaan rauhassa ilman että vahvoja sukupuolitettuja kehon piirteitä ehtii syntyä. Monille murrosikää viivästävän lääkityksen saaminen on hyvin tärkeää. Mikäli hoito evätään, saatetaan lääkitystä hakea virallisen hoitojärjestelmän ulkopuolelta. Murrosikää viivästävän lääkityksen kieltäminen ei ole neutraali vaihtoehto. Hoidon epääminen altistaa itsetuhoisuudelle, masennukselle sekä syrjinnälle. Lapsen etu on se, että hänen psyykkistä hyvinvointiaan tuetaan.
Jokaiselle lapselle kuuluu myös oikeus keholliseen koskemattomuuteen. Intersukupuolisille lapsille tehdään edelleen lääketieteellisesti perustelemattomia hoitotoimenpiteitä, joita on YK:n taholta verrattu kidutukseen. Suomessa on jo olemassa Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n suositus intersukupuolisten lasten hoidosta. (11) Suositusta ei kuitenkaan ole toimeenpantu. Hoitokäytännöissä ei toteudu lapsen edun ensisijaisuus eikä lapsen oikeus tulla kuulluksi. (12,13) Lapsen on itse voitava osallistua keskusteluun hoidostaan ja olla päättämässä siitä. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsille taatut ihmisoikeudet, kuten oikeus yksityisyyteen ja keholliseen koskemattomuuteen eivät ala vasta sitten, kun lapsi pystyy ilmaisemaan omaa suostumustaan tai tahtoaan. Lapsen oikeuksien komitea on korostanut myös pikkulasten olevan kaikkien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisten oikeuksien haltijoita. Komitea on painottanut, että varhaislapsuus on kriittinen ajanjakso näiden oikeuksien toteutumisen kannalta siksi, että lasten varhaisimmat vuodet luovat perustan heidän ruumiilliselle ja henkiselle terveydelleen, emotionaaliselle turvallisuudelleen ja henkilökohtaiselle identiteetilleen.(14)
Sateenkaari-ihmisten oikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä. Joka kerta kun lehti Suomessa julkaisee mielipidekirjoituksen, joka kyseenalaistaa ihmisryhmän ihmisoikeudet, oikeuttaa se heidän kokemaansa väkivaltaa ja syrjintää. Tiedämme, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten kokema koulu- sekä lähisuhdeväkivalta perheissä on huomattavasti yleisempää kuin enemmistöön kuuluvien. Suomen velvollisuudet niin seksuaali- kuin sukupuolivähemmistöön kuuluvia lapsia ja nuoria kohtaan ovat selkeät. Jokaiselle lapselle kuuluu oikeus saada hänen hyvinvointiaan tukevaa tietoa. Jokaiselle lapselle kuuluu oikeus keholliseen koskemattomuuteen sekä turvalliseen koulu- ja perheympäristöön.
Suomesta puuttuu systemaattinen toiminta sateenkaarilasten ja -nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman mukaisesti toteutettiin keväällä ilmestynyt selvitys intersukupuolisten oikeuksista ja tilanteesta Suomessa. Seuraavan hallituksen on selvityksen mukaisten suositusten toimeenpanon lisäksi korkea aika kantaa kokonaisvaltaisempaa vastuuta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Translain kokonaisuudistus, intersukupuolisten lasten ihmisoikeudet, kolmas oikeudellinen sukupuolivaihtoehto sekä valtioneuvoston eri hallinnonalojen läpileikkaava sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma ovat seuraavat askeleet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien sekä hyvinvoinnin edistämisessä.
Lotte Telakivi
Setan nuorisotyön koordinaattori
Lähteet
1. Alanko, 2014, Nuorisotutkimusseura
2. Kouluterveyskysely THL 2017
3. WPATH: Standards of Care – Hyvän hoidon suositus 2017
4. Ryan, Russel, Huebner, Diaz, Sanchez 2010
5. https://www.coe.int/en/web/commissioner/-/lgbti-children-have-the-right-to-safety-and-equality
6. Yleiskommentti (GC15)
7. Discriminatory laws and practices and acts of violence against individuals based on their sexual orientation and gender identity, A/HRC/19/41, November 2011.
8. Report of the United Nations Special Rapporteur on the Right to Education, A/65/162, 23 July 2010
9. Committee of Ministers of the Council of Europe – Recommendation CM/Rec (2010)5
10. Equal opportunities for all children: Non-discrimination of lesbian, gay, bisexual, transgender and intersex (LGBTI) children and young people, Council of Europe, August 2016
11. https://etene.fi/documents/1429646/2056382/KANNANOTTO_intersukupuolisuus_pdf.pdf/
12. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulkitsee lapsen oikeuksia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän mukaisella tavalla (Sahin v. Germany (30943/96) ja lapsen oikeuksista ja lapsen edun ensisijaisuudesta säädetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (24 artikla).
13. YK:n lapsen oikeuksien komitea: Yleiskommentti nro 14/2013 lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon
14. YK:n lapsen oikeuksien komitea: Yleiskommentti nro 7/2006 Lapsen oikeuksien täytäntöönpano varhaislapsuudessa, kohta 1 ja kohta 6e.