Geronomi yhdenvertaisuutta edistämässä

Geronomi yhdenvertaisuutta edistämässä

Olin suorittamassa geronomiopintoihini liittyvää viimeistä työharjoittelua Yhdenvertainen vanhuus II- projektissa.  Geronomi (AMK) on monialaisen vanhustyön osaaja, joka toiminnallaan kehittää tulevaisuuden vanhustyötä ja mahdollistaa iäkkään ihmisen mielekkään elämän, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen. Geronomit voivat työskennellä seniori- ja vanhustyön ohjaus-, asiantuntija-, koordinointi-, kehittämis- ja esimiestehtävissä. Hakeuduin projektiin harjoittelijaksi saadakseni eväitä tulevaan ammattiini ja sen kautta myös työkaluja kehittämis- ja vaikuttamistyöhön vanhuspalveluihin liittyen.

On olemassa iso joukko ikääntyviä ihmisiä, jotka eivät vielä tule kohdatuksi yhdenvertaisesti vanhuspalveluissa. Yhdenvertainen vanhuus II- projekti edistää ikääntyvien sateenkaarisenioreiden yhdenvertaisuutta ja tekee heitä näkyviksi. Ihmisten välisen yhdenvertaisuuden edistäminen on merkittävä eettinen arvo, joka toimii lähtökohtana myös geronomin työssä.

Vaikka tutkimustietoa lhbti-ihmisten ikääntymistä koskien on vielä vähän, sen valossa on todettu, että sateenkaariseniorit välttävät ikääntyneille suunnattuihin palveluihin hakeutumista. Vaikka tarve palveluille olisi, mahdolliset aiemmat negatiiviset kokemukset ja pelko syrjityksi tulemisesta johtavat siihen, että omillaan yritetään pärjätä mahdollisimman pitkään.

”Ei meillä ole sellaisia ja vaikka olisikin, heidät kohdataan samalla tavalla kuin muutkin!” lausahdus vanhuspalveluissa asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, vaikka sillä voidaankin tarkoittaa päinvastaista. Ajateltaessa että tasa-arvoinen kohtaaminen tarkoittaa kaikkien kohtaamista samalla tavalla, jätetään huomiotta vanhuspalvelujen asiakkaiden moninaisuus, jolloin osa asiakkaista jää näkymättömiin. Kaapista on raskasta tulla jatkuvasti yhä uudelleen. Pahimmillaan siis kaikki asiakkaat kohdataan täysin samalla tavalla tarpeista riippumatta.

Ikääntymisen myötä ihmisen oma elämänhistoria ja sen muisteleminen nousee tärkeään rooliin. On voimauttavaa tulla nähdyksi ja kuulluksi ja jakaa oma elämäntarinansa. Parhaimmillaan aidosti tasavertainen kohtaaminen huomioikin jokaisen asiakkaan yksilöllisyyden ja oman elämänhistorian siten, että kenenkään muun oikeudet ja tarpeet eivät mene toisen edelle.

Sosiaalisen esteettömyyden toteutumiseksi on tärkeää, että iäkkäille suunnatuissa palveluissa on asianmukaista tietoutta ja työkaluja lhbti- ihmisten kohtaamiseksi.  Geronomi voi edistää osaltaan yksilöllistä ja yhdenvertaista, sekä moninaisuutta ja itsemääräämistä kunnioittavaa ikääntymistä luomalla ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä.

Sosiaalisesti esteetön ympäristö ei vaadi suuria erikoisjärjestelyjä. Toisen kohtaaminen sellaisena kuin hän on, on osa geronomin työn ydintä, kunnioittavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Voimme pelkästään omalla olemuksellamme ja asenteellamme viestittää, että jokainen kohtaamamme ihminen on arvokas.  Sen sijaan että oletamme ja arvailemme ihmisen olevan jotain tai joku, voimme antaa hänelle itselleen tilaa kertoa tai olla kertomatta asiaa, mikäli siihen ei ole erityistä tarvetta. Kaappi voi olla turvallinen ja sieltä ei ehkä halutakaan pois, mutta ulostulolle on luotava suotuisat edellytykset. Tärkeintä ikääntyvien palveluissa ei ole kaiken tietäminen. Tärkeintä on  toimiva, yhdenvertainen ja turvallinen vuorovaikutus asiakkaan ja ammattilaisen välillä.

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottaminen vanhustyön ammattilaisten koulutuksessa edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Geronomin opintopolullakaan aihe ei vielä ole näkyvissä, mutta merkkejä oppilaitosten asiaan heräämiselle on ilmassa. Yhdenvertainen vanhuus II -projektin Sateenkaariseniori-tietoisku on tavoittanut jo lähes 700 vanhustyön ammattilaisia ja alan opiskelijaa tänä vuonna ja varmasti kirvoittanut ajatuksia ja suunnitelmia yhdenvertaisuuden edistämiseksi omassa organisaatiossa. Vaikka projekti nykyisessä muodossaan päättyy vuoden lopussa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että työ yhdenvertaisuuden edistämiseksi senioreiden näkökulmasta jatkuisi edelleen.

Arvokkaasta työstä ja yhteisistä oppimisen ja oivallusten hetkistä kiittäen

Saara Kallo

Kirjoittaja on geronomiopiskelija Metropolia ammattikorkeakoulusta. Hän oli Yhdenvertainen vanhuus II -projektissa harjoittelussa viisi viikkoa.

Seta / Yhdenvertainen vanhuus -projekti | Pasilanraitio 5 | 00240 Helsinki