Tietoa ammattilaisille

hyvinvoivasateenkaarinuori_tutkimusraportti_kansi
Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimusraportti [pdf]

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki

Suomessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuulaki velvoittaa viranomaisia toimimaan yhdenvertaisesti kaikki ihmisiä kohtaan. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Uusi yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. Suoja syrjinnältä on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettu

Suomessa toimii tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, joka valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Lisää tasa-arvovaltuutetusta: https://www.tasa-arvo.fi/fi/etusivu

Sen lisäksi meillä Suomessa toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.

Lisää yhdenvertaisuusvaltuutetusta: http://www.syrjinta.fi/etusivu

 

Perusopetuksen yhteiskunnallinen tehtävä

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

 

Muista ammatillisuus

Ihmisten kanssa työtä tekevän ammatillisuuteen kuuluu valmius kohdata kaikkia asiakkaita yhdenvertaisesti. Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset herättävät usein keskustelua ja saattavat jakaa mielipiteitä. Aihepiiri helposti ymmärretään vain seksuaalisuuden kautta ja siksi intiimiksi tai jopa tabuluonteiseksi, vaikka puhetavat ovatkin yhteiskunnassamme muuttuneet. Kyse on asioista, jotka ovat hyvin arkisia ja julkisia, esimerkiksi millä nimellä toivoo itseään kutsuttavan ja voiko osallistua samoin ehdoin kaveripiirin tai sukujuhlatilanteen keskusteluihin. Ihmisen kokemus omasta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta ei kuitenkaan ole mielipide, vaan ominaisuus ja monelle nuorelle keskeinen osa omaa identiteettiä. Yhdenvertainen kohtelu on ihmisoikeuskysymys ja yhdenvertaisuuden edistäminen laissa viranomaistehtävässä toimiville asetettu velvoite.

Se, että kaikkia kohdellaan täsmälleen samalla tavalla, ei takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Se edellyttää sitä, että jokainen saa omalla identiteetillään ja tarpeillaan olla totta. Sateenkaarinuorilla on samanlaisia tarpeita kuin muillakin nuorilla, mutta heidän kohdallaan on asioita, joita ammattilaisen on hyvä pitää mielessä.

 

Oleta moninaisuus

Kaikki kouluissa, nuorisotiloissa tai vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat lhbti-nuoria. Oletuksia siitä, kuka on mitäkin, kannattaa kuitenkin varoa. Vaikka on olemassa stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miltä näyttää lesbo tai transvestiitti – ne ovat loppupeleissä juuri stereotyyppejä – joihin osa vastaa, osa ei. Kysymättä asiasta ei voida myöskään päätellä, miten kukin identiteettinsä määrittelee tai jättää määrittelemättä tai miltä kunkin elämäntilanne ja haaveet näyttävät. Siihen vaikuttaa moni muukin seikka. Ainoa mikä oikeastaan voidaan olettaa, on moninaisuus.

Antamalla moninaisten sukupuolen ilmaisujen ja perhemuotojen näkyä esitteiden kuvamateriaaleissa tai opetuksen esimerkeissä, useampi nuori voi löytää samastumisen kohteen ja kokemuksen, että hänenkin kaltaisia halutaan huomioida. Kiinnittämällä huomiota omaan kielenkäyttöön ja kysymällä avoimia kysymyksiä, sukupuolittavia käsitteitä välttäen, voi lieventää painetta sopeutua sukupuolirooliodotuksiin ja madaltaa kynnystä kertoa vaikkapa samaa sukupuolta olevasta kumppanista.

 

Normit vaikuttavat hyvinvointiin

Älä oleta -oppikirjan kansikuva.
Normikriittinen opetusmateriaali Älä oleta [pdf]
Setan ja Nuorisotutkimusseuran tekemän tutkimuksen mukaan (2013), sateenkaarinuorten keskuudessa on useammin kuin muiden nuorten keskuudessa erilaisia hyvinvointiin liittyviä huolia (esimerkiksi terveystottumusten, mielenterveyden tai sosiaalisen tuen löytämisen suhteen). Tämä ei tarkoita, että kaikilla lhbti-nuorilla näitä huolia olisi, tai että heidän kohdallaan huolet liittyisivät aina jollakin tapaa identiteettiin lhbti-ihmisenä. Tietty sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään näitä huolia aiheuta, vaan pikemmin yhteiskunnan turhan tiukat vaatimukset olla juuri tietyllä tavalla joko tyttö tai poika – ja niistä johtuva epävarmuus siitä, kelpaako omana itsenään. Tutkimuksessa sateenkaarinuoret kertoivat muita nuoria useammin kiusaamiskokemuksista ja moni oli pelännyt välirikkoa vanhempiensa kanssa, mikäli oma sukupuolikokemus tai seksuaalinen suuntautuminen käy ilmi. Valtaosa asiasta kertoneista nuorista kertoi tutkimuksessa saaneensa niin ystäviltään kuin vanhemmilta neutraalia tai kannustavaa vastaanottoa – avoimuuden esteenä ovat ennakko-oletukset, puhumattomuus tai ilmapiiri, jossa moninaisuutta ei arvosteta.

Valtaosa sateenkaarinuorista pärjää tästä huolimatta hyvin, mutta osa saattaa jäädä yksin kaveripiirin tai jopa perheyhteisön ulkopuolelle. Kenenkään ei ole hyvää tottua ajattelemaan itseään aina poikkeuksena säännöstä. Siksi ammattilaisena nuoren kanssa toimiva aikuinen on tärkeässä roolissa asiallisen tiedon ja tuen tarjoajana. Jos nuorella on hankaluuksia käsitellä identiteettiin liittyviä asioita kahdestaan oman huoltajan kanssa, voi ammattilainen olla mukana keskustelussa ikään kuin nuoren ja huoltajan välisenä siltana.

Yhdenvertainen kohtaaminen ei yleensä vaadi suuria rakenteiden tai omien työtapojen muuttamista. Pienillä asioilla kohtaamisessa, kuten moninaisuutta tunnustavalla sivulauseella tai kysymyksen muotoilulla voi olla suuri merkitys.

 

Ota selvää

Kukaan ei voi tietää kaikkea. Kokemus ja ymmärrys sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen. Puheeksi ottaminen ja avoimet kysymykset ovat siksi tärkeitä. Tiedon puutteita voi myöntää ja asioista voi ottaa selvää yhdessä nuoren kanssa. On kuitenkin tärkeää, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta olisi jokaisella ammattilaisella perustietoja välineenä väärinkäsitysten välttämiseksi ja puheeksi ottamisen työkaluiksi. On myös tärkeää, ettei palvelun mahdollistamiseksi vähemmistöön kuuluva asiakas joudu aina toimimaan ensin opettajana.

Seta ja Transtukipiste sekä muut tahot tarjoavat moninaisuudesta asiallista tietoa. Meiltä voit myös tilata koulutuksia.

 

Ole tukena

oppilashuoltoopas
Opas oppilashuollolle sateenkaarevan oppilaan tukemisesta [pdf] (2016)
Jokainen nuori tarvitsee oman identiteetin rakentumisessa ja tiedostamisessa tukea. Vaikka lhbti-ihmisten näkyvyys on yhteiskunnassamme lisääntynyt, on sateenkaarinuorten monipuoliset ja myönteiset samastumisen kohteet edelleen vähäisempiä. Nuori ei voi aina olla varma läheisten ja kohtaamansa ammattilaisten suhtautumisesta asiaan – vaikka ympäristö olisikin kannustava, voi nuorella olla sisäistyneitä, itsesyrjiviä ajatuksia omista mahdollisuuksistaan.

Itsemäärittelyoikeuden kunnioittaminen tarkoittaa, että nuorten kokemusta ja käsitystä itsestään ei torjuta eikä vähätellä. Sukupuoli-identiteetti tai seksuaalinen suuntautuminen voi elämän aikana muuntua, vaikka sitä ei voida ulkopuolisesti muuttaa. Siksi kenenkään ensi-ihastumista ei tule selittää ”ohimenevänä vaiheena”. Ammattilaisena saatat olla ensimmäinen, jolle nuori ajatuksistaan kertoo – ole ylpeä tästä luottamuksen osoituksesta!

Nuorta pitää kuunnella ja kunnioittaa siinä identiteetissä, missä hän haluaa tulla kohdatuksi. Nuorelta voi puuttua sanoja kuvaamaan tunteitaan tai luottamusta siihen, että asioita voi ottaa puheeksi. Aikuinen voi siinä tilanteessa osoittaa huomioivansa, että ihmisten moninaisuus on arvostettava asia, jolla on lupa näkyä ja kuulua. Luottamuksellisessa keskustelussa voidaan kysellä sukupuolen kokemuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Nuorta ei kuitenkaan pidä painostaa mihinkään suuntaan. Itsemäärittelyoikeuteen kuuluu myös antaa aikaa ja tilaa oman identiteetin muodostamiseen ja määrittelyyn, mutta kaikilla pitää olla myös oikeus olla määrittelemättä itseään millään erityisellä tavalla.

Vaikka identiteetin salaaminen läheisiltä on monelle kuormittavaa, kaapissa voi myös olla turvallista olla. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tavallisin syy nuorilla olla kertomatta lhbti-identiteetistä perheenjäsenilleen on kotiympäristön halveksuva tapa puhua sateenkaari-ihmisistä. Vastaako kielenkäyttö oikeasti sitä, mitä läheiset ajattelevat? Samalla on muistettava, että on perheitä, joissa kunniaan liittyvät normit ovat niin vahvoja, että sateenkaari-identiteetin paljastuminen altistaisi heidät erittäin vaaralliseen tilanteeseen. Silloin on erityisen tärkeää muistuttaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ongelma ei ole nuoressa ja hänen identiteetissään itsessään, vaan nimenomaan ympäristön ahtaissa normeissa. Kannattaa varoa nuoren kokemusten suhteellistamista ja normalisoimista sen mukaan, millaisia käsityksiä on hänen uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustastaan.

 

 Lisämateriaali

Opettajan tukimateriaali Moninaisuus on meissä -videon käsittelemiseen koulussa:

>> Keskusteluvinkkejä [pdf]
>> Keskusteluvinkkejä [docx]
>> 4 nurkkaa harjoitus [pdf]
>> 4 nurkkaa harjoitus [docx]
>> Roolileikki-harjoitus [pdf]
>> Roolileikki-harjoitus [docx]

Tutustu myös

Hyvinvoiva sateenkaarinuori tutkimus (2013)

>> Tiivistelmä suomeksi
>> Raportti ruotsiksi [pdf]

Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design