Sukupuolivähemmistöjen järjestöt: Nimilakiesitys vahvistaa normeja niiden purkamisen sijaan

Sukupuolivähemmistöjen järjestöt: Nimilakiesitys vahvistaa normeja niiden purkamisen sijaan

Seta, Trasek, Dreamwear Club ja Translasten ja -nuorten perheet ovat huolissaan hallituksen 19.9. antaman nimilakiesityksen vaikutuksista sukupuolivähemmistöihin. Esityksessä etunimeä koskevat säädökset eivät ota huomioon sukupuolivähemmistöjen tarpeita voimassa olevan tasa-arvolain mukaisesti.

Järjestöjen mukaan lakiesitykseen sisältyvä etunimen tiukka sukupuolittaminen on selvässä ristiriidassa muun yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen kanssa. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu huomioidaan muussa lainsäädäntövalmistelussa ja viranomaistyössä pääsääntöisesti koko ajan entistä paremmin, mutta esitys nimilaiksi on valitettava poikkeus. Järjestöt lähestyivät tänään lakivaliokuntaa, jonka käsittelyyn lakiesitys on siirtynyt.

Hallituksen esityksen mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä etunimi, joka on vakiintunut samalle juridiselle sukupuolelle. Nimen vakiintuneisuutta arvioidaan sillä perusteella, onko nimi jo käytössä nimensaajan kanssa viidellä samaa juridista sukupuolta olevalla elossa olevalla henkilöllä. Sukupuolisäännöstä poikkeaminen olisi mahdollista hakijan sukupuoli-identiteetin perusteella, jos hakija esittää siitä luotettavan selvityksen.

”Poikkeustapaus perustuisi siis aina viranomaisharkintaan eikä olisi henkilön itsensä päätettävissä oleva asia. Nimestä päättävät viranomaiset pannaan arvioimaan sukupuoli-identiteetin aitoutta, mikä ei pitäisi olla heidän tehtävänsä”, kritisoi transsukupuolisten potilasjärjestö Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson.

Erikssonin mukaan on suuri riski sille, että päätökset vaihtelisivat siten, että syntyisi tasa-arvolaissa kiellettyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää.

”Jos esitetty harkinta jää lakiin, olisi tärkeää, että laista laaditaan riittävän selkeät soveltamisohjeet, joilla varmistetaan yhdenmukainen viranomaiskäytäntö.”

Aikuisten ja lasten tarpeet jätetään huomiotta

Transvestiittien* ja transfeminiinien* etujärjestön Dreamwear Club ry:n puheenjohtaja Tuija von Konow nostaa esiin lain rajoitukset sekä naiselle että miehelle sukupuolitettujen nimien yhtäaikaisen käytön kiellon.

”Suomessa on suuri joukko transvestiitteja ja muunsukupuolisia, joiden sukupuoli-identiteetti on sekä miehen että naisen. Ruotsin nimilaissa tämä on ollut mahdolista jo vuosia eikä käytäntö ole aiheuttanut ongelmia.”

Translasten ja -nuorten perheet ry:n puheenjohtaja Riikka Aapalahti toteaa myös, että laki on ongelmallinen myös translasten kohdalla. Tutkimuksissa on osoitettu, että alle kouluikäinen voi pysyvästi ilmaista kuuluvansa eri sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä määritelty.

”Tällaiselle lapselle omaa sukupuoli-identiteettiä vastaava etunimi tukee kehitystä ja on tärkeää, että tuo nimen muutos tapahtuu riittävän varhain, käytännössä ennen koulun aloittamista.”

Norminpurku vai normin vahvistus?

Etunimien sukupuolisidonnaisuutta perustellaan henkilön tunnistamisella ja kansallisella nimiperinteellä. Suomen kielen apulaisprofessori Unni Leino toteaa nimilain perustelujen olevan kaikuja menneisyydestä.

”1960-luvun lopulla käyttöön otettua henkilötunnuksen sukupuolimerkintää harkitaan poistettavaksi henkilötunnuksesta, mikä vähentää myös nimen ja henkilötunnistuksen ja kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän yhteyttä toisiinsa. Toisaalta nykyinen nimilaki säädettiin vuonna 1945 ja sitä ennen laissa ei säädetty nimen sukupuolen mukaisuudesta mitään”, Leino sanoo.

Valtakunnallisen ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo muistuttaa myös lainsäädännössä edellytettävistä yksilön oikeuksia koskevista reunaehdoista.

”Sukupuoli-identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla on lain takaama oikeutus. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu on huomioitu muussa lainsäädäntövalmistelussa ja viranomaistyössä pääsääntöisesti koko ajan entistä paremmin. Nimilakiesitykseen sisältyvä etunimen tiukka sukupuolittaminen on selvässä ristiriidassa kaiken tämän kanssa”, Tarjamo sanoo.

Järjestöjen mielestä nimilaki on osa hallituksen normitalkoita. Hallituksen esityksen mukainen järjestely ei vähennä tai pura normeja.

”Paras tapa purkaa turhia normeja olisi säätää nimilaki, joka vahvistaisi ihmisten itsemäärittelyoikeutta ja mahdollistaisi etunimen muuttamisen pääsääntöisesti yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä”, Tarjamo jatkaa.

Lisätietoa nimilain ongelmista:

Kampanjasivu: http://www.dreamwearclub.net/nimilaki/kampanja.html

Panda Eriksson
puheenjohtaja, puheenjohtaja@trasek.fi
Trasek ry

Kerttu Tarjamo
pääsihteeri
+358 50 309 8108 / paasihteeri@seta.fi
Seta ry

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design