Setan lausunto VANUPOsta 2017-2019

Johdanto

Seta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnokseen valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi vuosille 2017-2019. Seta pitää hyvänä sitä, että ohjelma on valmisteltu ja toteutetaan ja pitää tärkeänä sitä, että sille myös osoitetaan tarvittavat resurssit ja vaikuttavuuden seurannan mittarit.

Johdannossa mainitaan, että ohjelman vaikutus kansalaistoimintaan on välillinen, ja että ohjelman tavoitteet toimivat valtion tukeman nuorisoalan kansalaistoiminnan avustamisen ohjenuorina ja painopisteinä. Nuorisoalan kansalaistoimintaa valtion tukemana toteuttavana järjestönä Setaa suosittelee, että ohjelmassa käytäisiin läpi yksityiskohtaisemmin, mitä edellä oleva lause tulee tarkoittamaan, johtuen sen potentiaalisesti suurista vaikutuksista Setan ja muiden järjestöjen toimintaan.

Seta näkee järjestöjen ja valtion välisessä yhteistyössä tärkeänä kaksisuuntaisuuden: sen lisäksi, että valtio voi lainsäädännöllä ja ohjelmilla ohjata järjestökenttää, on järjestöjen asiantuntemuksen ja osaamisen näyttävä valtion valmistelutyössä. Tähän liittyen Seta pitää hyvänä käytäntönä esimerkiksi edellisen LANUKE-ohjelman valmistelua, jossa järjestöjen ja nuorten rooli oli merkittävä. Tällä kertaa valmisteluprosessi oli valtiokeskeisempi, minkä Seta näkee kehityksenä huonompaan. Seta toivoo, että tästä ei tule pysyvämpi käytäntö.

 

Tavoitteet ja toimenpiteet

Seta kokee VANUPO-luonnoksen olevan nykymuodossaan epäyhtenäinen ja suppea ja pohjautuvan liian ohuelti tutkittuun tietoon nuorten hyvinvoinnista, sen kehitystrendeistä ja toimintaympäristön muutoksista. Kokonaisuudessaan ohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat hyvin ongelmakeskeisiä eivätkä tulevaisuuteen katsovia. Ohjelmasta puuttuu isommista nuorten kannalta relevanteista kokonaisuuksista ainakin koulun ja opiskelun huomiointi sekä syrjintä ja kiusaaminen. Lisäksi Seta on huolissaan ohjelman toteuttamiseen käytettävissä olevista resursseista, joiden tulisi olla riittävät tavoitteiden laajuuteen nähden. Lausuttavana ollut versio ei myöskään sisällä tietoa käytettävissä olevista resursseista, ja Seta kannustaa lisäämään kappaleen resursseista lopulliseen versioon.

Seta toivoo, että ohjelman seurannan mittareihin ja indikaattoreihin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi on määriteltävä tarkasti, millä keinoin indikaattoreita seurataan ja arvioidaan ja kenen vastuulla tämä on. Seta toivoo myös, että järjestöille annettaisiin mahdollisuus lausua myös niistä ennen ohjelman hyväksymistä.

Lisäksi nuoria koskevia ja ohjelman tavoitteiden kanssa yhteneviä toimenpiteitä löytyy esimerkiksi hallituksen Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta (PIO). Jos VANUPOssa ei viitata ollenkaan noihin tavoitteisiin, on olemassa riski, että hallinto toteuttaa pirstaleisia ja koordinoimattomia toimenpiteitä samoilla sektoreilla. Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa on esimerkiksi mainittu ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus. VANUPOn toimenpide 3.3. sisältää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamisen, mutta ei sisällä tietoa sitä, kuinka demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta tullaan käytännössä vahvistamaan, ja myöskään yhteyttä PIOn perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus -painopistealueeseen.

Nuorten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävässä ohjelmassa koulu- ja oppilaitosympäristön jättäminen näin vähälle huomiolle on Setan mielestä huono lähtökohta. Koulun on tutkitusti todettu vaikuttavan paljon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuorten hyvinvointiin. Seta toivoo ohjelmaan esimerkiksi kirjausta siitä, miten opetussuunnitelman sisältöä sukupuolen moninaisuuden huomioinnista opetuksessa jalkautetaan kouluihin ja esimerkiksi opettajankoulutukseen. VANUPO tarjoaisi myös hyvän mahdollisuuden oppilaistosten tasa- arvo- ja yhdenvertaiuussuunnittelun vahvistamiselle ja seurannalle.

Nuorisolain toisen pykälän tavoitteista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen näkyy ohjelmassa johdannon jälkeen hyvin vähän. Yhdenvertaisuusnäkökulma ja erityisesti vähemmistöihin kuuluvien nuorten erityistarpeet eivät ole läheskään riittävissä määrin näkyvissä minkään tavoitteen ilmiökuvauksessa, tavoitetilassa tai toimenpiteissä. Seta haluaa korostaa, että tällä hetkellä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kuuluvat ohjelmaan valittujen tavoitteiden osalta riskiryhmään ja sen vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää kohdistaa toimenpiteitä nimenomaan näiden moninaisten nuorten tavoittamiseksi. Seta painottaa, että yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ei riitä, että samat toimenpiteet kohdistetaan kaikille nuorille, vaan se vaatii ymmärrystä vähemmistöihin kuuluvien nuorten erityistarpeista ja toimenpiteiden kohdentamista nämä tarpeet silmällä pitäen. Edellisen LANUKE-kauden aikana jaetuista hankerahoista toteutettu hyvinvoiva sateenkaarinuori -hanke on tuottanut paljon uutta tietoa suomalaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista ja erityisistä haasteista sekä esteistä hyvinvoinnin toteutumiselle. Seta tuokin tässä lausunnossa tuon tiedon pohjalta selkeitä toimenpide-ehdotuksia tälle VANUPO-kaudelle. Setan näkemys on, että lisäämällä toimenpiteitä kohdennetusti niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuin muihinkin tai useampiin vähemmistöihin kuuluville nuorille voidaan ohjelman tosiasiallista vaikuttavuutta lisätä merkittävästi. Alla tavoitekohtaisesti ehdotukset perusteluineen.

Tavoite 1: Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen

Seta pitää hyvänä tavoitteen muotoilua, jossa korostuu että harrastuksen tulee olla nuorelle itselleen mieluisa. Tähän liittyen haluamme nostaa esiin sen ohjelmasta puuttuvan näkökulman, että nuorten harrastamattomuus voi perheen pienituloisuuden lisäksi johtua ns. sosiaalisesta esteellisyydestä. Tällä viittaamme siihen, että harrastusyhteisöjen ilmapiirissä, käytännöissä ja kulttuurissa on tekijöitä, jotka jo lähtökohtaisesti sulkevat ulos tietynlaisia nuoria. Suoranaista syrjintääkin esiintyy. On olemassa paljon hyviä käytänteitä harrastusten yhdenvertaisuuden parantamiseksi, ja hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa onkin nostettu esiin liikuntayhteisöjen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen.

Seta esittää, että myös VANUPO asettaisi tavoitetilaksi kaikenlaisten harrastusten osalta sen, että niihin pääsisi tosiasiallisesti esteettä osallistumaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria sekä esimerkiksi kielivähemmistöihin kuuluvia ja vammaisia nuoria ja että näille vähemmistöihin kuuluville nuorille olisi tarjolla enemmän ja monipuolisemmin mieluisia harrastuksia. Pelkkä harrastusten keskeyttämiseen fokusointi jättää huomiotta sen, että monesti jo harrastuksen aloittamiseen valikoituu vain tietynlaisia nuoria.

Toimenpide 1.1: Seta esittää, että toteutettavan kyselyn tuloksia hyödynnetään laajemminkin ja että niiden pohjalta tehdään mahdollisuuksien mukaan myös päätelmiä vähemmistönuorten harrastustoiveista ja esteistä heidän harrastamiselleen.

Toimenpide 1.2: Seta korostaa, että matalan kynnyksen liikuntatoiminnassa tulee huomioida myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuoret ja muutoin moninaiset nuoret ja heidän tarpeensa sekä ne fyysiset ja henkiset kynnykset, jotka heidän harrastamisensa tiellä nykyisin ovat. Tämä on erityisen tärkeää sen takia, että vähemmistöihin kuuluvat nuoret kuuluvat keskimääräistä enemmän syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja heidän tavoittamisensa tällaisilla ehkäisevillä toimenpiteillä olisi ensiarvoisen tärkeää.

Tavoite 2: Nuorten työllistymistaidot ovat vahvistuneet

Seta suhtautuu kriittisesti siihen ohjelman lähtökohtana vaikuttavaan oletukseen, että nuorten haasteet työllistymisessä johtuisivat pääosin nuorista itsestään. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten kohdalla on tutkimustiedon valossa selvää, että työllistymiseen liittyvät haasteet johtuvat suurelta osin rakenteellisesta, usein moniperustaisesta syrjinnästä. Puhuttaessa nuorten osallistumisesta työelämään olisi myös toivottavaa, että nuoren rooli ei näyttäytyisi vain olemassa oleviin rakenteisiin ja markkinoille sopeutumisena, vaan nuorella nähtäisiin olevan aktiivinen rooli tulevaisuuden työelämän pelisääntöjen muovaamisessa. Nuorista puhuminen pelkkinä toimenpiteiden kohteina ja passiivisina sopeutujina ei edistä heidän aktiivista kansalaisuuttaan ja toimii vastoin sosiaalisen vahvistamisen ja osallistumiseen voimauttamisen tavoitteita.

Seta esittää, että toimenpiteisiin lisätään maininta rakenteelliseen työmarkkinasyrjintään puuttumisesta. (Vrt. Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimenpide 2.1.4.)

Tavoite 3: Nuorten osallistumismahdollisuuksia lisätään – pitkän aikavälin tavoitteena maailman osallistuvin nuoriso

Seta suosittelee, että tässäkin kappaleessa otettaisiin huomioon, etteivät nuoret ole homogeeninen ryhmä, vaan tulee varmistaa, että etenkin eri vähemmistöihin kuuluvien nuorten ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa.

Myös esim. oppilaitosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluvelvoitteet olisi hyvä ottaa esiin tässä kappaleessa. Seta näkee VANUPOn tilaisuutena kehittää näiden velvoitteiden toteutuksen ja laadun tukemista ja seurantaa erityisillä toimenpiteillä. Tärkeää olisi varmistaa, että suunnittelussa huomioidaan eri vähemmistöryhmät yhtäläisesti, mukaan lukien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Nuorten osallistumisen lisäämistä ei tulisi nähdä vain viranomaisvelvoitteen täyttämisenä, vaan nuorten osallistuminen tulisi nähdä tärkeänä voimavarana yhteiskunnan kehittämisessä (esim. otsikon pitkän aikavälin tavoitteen voisi muotoilla uudelleen niin, että nuorten aktiivinen rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana tulisi esille).

Tavoite 4: Yhä harvemmalla nuorella on mielenterveysongelmia ehkäisevän toiminnan ansiosta

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kuuluminen riskiryhmään päihde- ja mielentervesongelmien osalta on todettu tuoreessa tutkimuksessa (Alanko 2014). Lisäksi vuonna 2017 julkaistu selvitys osoittaa, että päihde- ja mielenterveyspalveluissa on paljon tekemistä seksuaaliselta suuntautumiseltaan tai sukupuoleltaan moninaisten nuorten yhdenvertaisen palvelun takaamiseksi (Hästbacka & Sirén 2017). Lisäksi päihde- ja mielenterveysongelmista puhuttaessa on otettava huomioon näiden kytkeytyminen kiusaamiseen ja syrjintään. Näiden laajojen ilmiöiden ehkäisy ja niihin puuttuminen olisi ensiarvoisen tärkeää mielenterveyden edistämisen kannalta.

Seta toivoo edellä mainittujen seikkojen tunnustamista kuvailtaessa ilmiötä ja muotoiltaessa tavoitetilaa ja toimenpiteitä. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on tärkeää kohdentaa toimenpiteitä riskiryhmään kuuluville vähemmistönuorille. Seta esittää, että ohjelman tavoitetilaan lisätään, että vähemmistöihin kuuluvien nuorien korostunut osuus mielenterveys- ja päihdeongelmaisten joukossa on pienentynyt. Toimenpiteisiin Seta esittää lisättäväksi kohdennettuja ehkäiseviä toimenpiteitä liittyen erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, mutta myös muiden nuorten kohtaamaan kiusaamiseen, syrjintään ja vihapuheeseen esimerkiksi kouluympäristössä. Lisäksi esitämme päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen kohdistettuja toimenpiteitä yhdenvertaisuuden toteutumiseksi palveluissa (esimerkiksi jatkokoulutusta henkilökunnalle).

Tavoite 5: Nuori saa riittävää neuvontaa ja muuta tukea itsenäiseen asumiseensa

Seta haluaa nostaa esiin, että myös asunnottomuutta torjuttaessa on tärkeää huomioida riskiryhmät ja kohdentaa toimenpiteitä erityisesti niille nuorille, joilla riski joutua asunnottomaksi on syystä tai toisesta kasvanut. Yksi tällainen riskiryhmä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, jotka saattavat alaikäisinäkin joutua muuttamaan äkisti vanhempiensa luota näiden torjuessa lapsensa identiteetin tai suuntautumisen. Tällaisessa tilanteessa nuori on erityisen haavoittuvaisessa asemassa niin henkisesti kuin fyysisesti ja kaipaa kohdennettua tukea tilanteeseensa.

Lähteet:

Alanko, Katarina 2014: Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 72 Seta, Seta-julkaisuja 23. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf

Hästbacka, Noora & Inka Sirén 2017: ”Ehkä ne on senkin takia ollu hiljaa” – Ammattilaisten valmiudet kohdata sateenkaarinuoria ja huomioida moninaisuutta päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Nuorisotutkimusseura, Helsinki. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/sateenkaarinuoret_raportti_verkko.pdf

Taavetti, Riikka 2015: ”Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä…” Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 81. Hybridit & Seta, Seta-julkaisuja 24 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/hyvinvoiva_sateenkaarinuori.pdf

Taavetti, Riikka; Alanko, Katarina & Heikkinen, Lotte 2015: Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushanke Tulosten tiivistelmä. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 82 Seta-julkaisuja 26.

 

Kansainväliset tavoitteet

Kohta 3.3: Nuorisoalan tiedon tuottaminen

Setan mielestä on suositeltavaa sisällyttää tähän osioon tietoa myös siitä, millainen rooli ja millaiset intressit Suomella tulee olemaan tiedontuotannossa. Mistä nimenomaan Suomessa tullaan keräämään tietoa ja mikä on Suomen panos ja tavoitteet tuotannon suhteen. Lisäksi on tärkeää sisällyttää ohjelmaan kirjaus siitä, miten tuotettua tietoa hyödynnetään Suomessa päätöksenteossa.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design