Setan lausunto luonnoksesta laiksi sukupuolten tasa-arvosta

21.5.2013
Seta ry

Sosiaali- ja terveysministeriö / tasa-arvoyksikkö

Setan lausunto luonnoksesta laiksi sukupuolten tasa-arvosta

Seta kiittää tasa-arvoyksikköä tasa-arvolain uudistuksen ansiokkaasta valmistelusta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Yleistä

Valmistelussa oleva lakiuudistus on erittäin tarpeellinen ja se on syytä toteuttaa viipymättä. Uudistus suojaisi syrjinnältä erityisesti sukupuolivähemmistöjä, jotka ovat monilla elämänalueilla erityisen haavoittuva ja syrjinnälle altis ryhmä. EU:n Perusoikeusviraston 17.5.2013 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan transihmiset kokevat Suomessa huomattavasti syrjintää eri elämänalueilla. Syrjintäkokemusten aliraportointi on myös suuri ongelma. Tämä lakiuudistus vahvistaisi sukupuoleltaan moninaisten henkilöiden oikeussuojaa ja parantaisi tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Seta kannattaa ehdotettuja lakipykäliä.

Seta kannattaa tasa-arvoyksikön 13.5.2013 pidetyn kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta ehdottamia muutoksia perusteluihin (merkitty ko. kokouksen pöytäkirjaan).

Seta pitää esitettyä kokonaisuutta pääosin tarkoituksenmukaisena ja asiasisällöltään hyvänä. Seta ehdottaa yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin lisäksi joitakin tarkennuksia. Näiden tarkennusten tarkoitus on

– varmistaa, että lakitekstissä perusteluineen käytetään mahdollisimman ajantasaista ja ihmisoikeuslähtöistä kieltä
– varmistaa, että lakitekstissä koulutuksen järjestäjälle määritellyt velvoitteet edistää sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa tulkitaan riittävän velvoittavasti niin, että ne auttavat käytännössä parantamaan sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten hyvinvointia.

Setan ehdottamat tarkennukset on merkitty tekstiin lihavoinnein.

Yksityiskohtaiset ehdotukset

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asema

S. 4 ”sukupuolen esiin tuominen” => muutetaan muotoon ”sukupuolen ilmaisu

Perustelu: Jotta käytetty terminologia on johdonmukainen ehdotettujen lakipykälien ja perustelutekstien muiden kohtien kanssa.

S. 4 intersukupuolisuuden määritelmä on tässä kohtaa ongelmallinen: se muistuttaa enemmän hermadrodiittia. Intersukupuolisuus on määritelty paremmin yksityiskohtaisissa perusteluissa. On hyvä käyttää johdonmukaisesti samoja määritelmiä kautta linjan. Ks. muotoiluehdotus alla.

Lisäksi sukupuolivähemmistöön kuuluvina pidetään henkilöitä, joilla on synnynnäisesti sekä miehen että naisen fyysisiä ominaisuuksia (käytetään käsitettä intersukupuolisuus) => muutetaan muotoon Lisäksi sukupuolivähemmistöön kuuluvina pidetään henkilöitä, joiden kehon synnynnäiset sukupuolipiirteet eivät vastaa yksiselitteisesti vain naisen tai miehen kehoa (käytetään käsitettä intersukupuolisuus).

Seta ehdottaa, että yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin otettaisiin mainintana mukaan termi muunsukupuolisuus. Ks. lisäysehdotukset alla.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvina pidetään yleensä transsukupuolisia henkilöitä, transgendereitä ja transvestiitteja, eli henkilöitä joiden kokemus omasta sukupuolestaan tai sukupuolen esiin tuominen ei ole tai ei ole aina ollut sama kuin hänelle syntymässä määritelty sukupuoli. => lisäys Sukupuolivähemmistöön kuuluvina pidetään yleensä transsukupuolisia henkilöitä, transgendereitä, muunsukupuolisia ja transvestiitteja, eli henkilöitä joiden kokemus omasta sukupuolestaan tai sukupuolen esiin tuominen ei ole tai ei ole aina ollut sama kuin hänelle syntymässä määritelty sukupuoli.

Henkilöihin, jotka eivät koe olevansa naisia tai miehiä vaan jotka kokevat olevansa esimerkiksi sukupuolettomia tai osittain naisia ja osittain miehiä viitataan toisinaan käsitteellä transgender tai muunsukupuolinen.

”Kansainvälisesti transgender saattaa viitata kaikkiin sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin” => lisäys ”kansainvälisesti transgender saattaa viitata kaikkiin sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin tai transsukupuolisiin henkilöihin”.

”Sukupuolen korjauksella tarkoitetaan prosessia, jonka lopputuloksena henkilö merkitään kuuluvaksi eri sukupuoleen” => muutetaan muotoon ”Sukupuolen korjauksella tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö korjaa juridista sukupuoltaan ja/tai kehoaan kokonaan tai osittain vastaamaan paremmin sukupuoli-identiteettiään.”

Seta ehdottaa, että s. 6 translakia kuvailevan kohdan loppuun (ennen STM:n työryhmää koskevaa viimeistä virkettä) lisätään viittaukset Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun ja YK:n kidutuksen vastaisen raportoijan suosituksiin. Ehdotus muotoiluksi ks. alla.

”Viime vuosina useat ihmisoikeustoimijat, kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija ja tasa-arvovaltuutettu, ovat antaneet suosituksia muun muassa lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseksi sukupuolen vahvistamisen edellytyksistä.”

2.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö

Seta ehdottaa, että perusteluiden kv-osioon lisätään Suomen YK:n ihmisoikeusneuvostolta saama UPR-suositus (mm.) sukupuolivähemmistöjen yksityisyyden, perhe-elämän ja kehollisen koskemattomuuden suojan vahvistamisesta lainsäädäntö- ja hallinnollisin toimin (2012) ja kerrottaisiin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun antamista suosituksista myös koulutukseen, työelämään, translakiin ym. liittyen (ei vain syrjintäkielto).

Setan tietojen mukaan Norja on parhaillaan uudistamassa syrjinnän vastaista lainsäädäntöään niin, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu otetaan mukaan kiellettyinä syrjintäperusteina. Mikäli Norjan uudistus on jo pitkällä, sen voisi mainita esimerkkinä.

S. 10 Skotlannin voisi mukaan hyvänä esimerkkinä transinklusiivisesta lainsäädännöstä (viharikoslainsäädäntö ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö?).

S. 10 oikea palsta, keskellä: sukupuolensa virallisesti muuttaneiden => sukupuolensa virallisesti korjanneiden.

2.3 Nykytilan arviointi

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien asemasta Suomessa on vain vähän tietoa => ”Sukupuolivähemmistöön kuuluvien asemasta Suomessa on vain vähän tutkimustietoa. Kansalaisjärjestöjen saamien yhteydenottojen perusteella sukupuolivähemmistöön kuuluminen altistaa syrjinnälle esimerkiksi työelämässä, koulussa ja palveluiden saannissa.”

Tässä kohdassa olisi hyvä viitata myös EU:n Perusoikeusviraston 17.5.2013 julkistetun hlbt-kyselytutkimuksen (http://fra.europa.eu/en/theme/lgbt) tuloksiin transihmisten osalta. Sen mukaan transihmisten syrjintä on Suomessa(kin) hyvin yleistä ja yksi ongelma on, että harva ilmoittaa kokemastaan syrjinnästä viranomaisille. Erityisen korkeat lukemat on koulussa tai oppilaitoksessa koetusta kiusaamisesta ja häirinnästä.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1 Tavoitteet

”Sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvon edistämistä koskevien säännösten tavoitteena on kannustaa etsimään toimivia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin arjen tasolla ja lisätä tietoisuutta sukupuolivähemmistöön kuuluvien oikeuksista. ” => Sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvon edistämistä koskevien säännösten tavoitteena on edistää sukupuolen moninaisuuden tunnustamista ja myönteistä näkyvyyttä työelämässä, viranomaistoiminnassa ja koulutuksessa, kannustaa etsimään toimivia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin arjen tasolla ja lisätä tietoisuutta sukupuolivähemmistöön kuuluvien oikeuksista.

Perustelu: Alkuperäinen muotoilu antaa edistämisvelvoitteille sukupuolivähemmistöön kuuluvien osalta aivan liian laimean tulkinnan. Edistämisvelvoitteiden keskeisenä tavoitteena tulee olla kaksijakoiseen sukupuolikäsitykseen perustuvien sukupuolittuneiden rakenteiden purkaminen niin, että sukupuolen moninaisuudesta tulee luonteva osa kaikkea sukupuoleen liittyvää niin viranomaisten, työnantajien kuin koulutuksen järjestäjienkin toiminnassa.

s. 14 toinen palsta ylhäällä: ”Tasa-arvosuunnittelu on onnistuessaan prosessi, joka tukee lasten oikeuksien toteutumista ja tyttöjen ja poikien hyvinvoinnin lisäämistä.” => ”Tasa-arvosuunnittelu on onnistuessaan prosessi, joka tukee lasten oikeuksien toteutumista ja heidän hyvinvointinsa lisäämistä.”

Perustelut: On hyvin ristiriitaista, että lakiesityksessä jätetään keskeisistä kohdista ulos ne ihmiset, jotka eivät identifioidu sukupuolen mukaan, vaikka samalla lakiesityksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän poistaminen ja ehkäisy. Sukupuolen moninaisuus ei koske vain aikuisia, vaan yhtä lailla lapsia ja nuoria. Tyttöjen ja poikien mainitseminen erikseen tässä kohtaa on ulossulkevaa, jos kohtaan ei lisätä ”ja muiden lasten” tai ”ja muunsukupuolisten lasten”. Siksi olisi kätevintä viitata vain lapsiin, ei erikseen tyttöihin ja poikiin.

3.2 Toteuttamisvaihtoehdot

”Sukupuolenkorjaus, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu kytkeytyvät hyvin läheisesti henkilön sukupuoleen” => Sukupuolenkorjaus, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu kuuluvat henkilön sukupuoleen (tai: ovat osa henkilön sukupuolta).

Perustelu: On keinotekoista ja epätarkoituksenmukaista erottaa sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu sukupuolesta.

”Uudet kielletyt syrjintäperusteet eivät suojaa vain sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä, vaan syrjintä olisi uusien säännösten nojalla kielletty myös silloin, kun se johtuu tavanomaisesta, odotuksia vastaavasta sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta…” => muutetaan muotoon Uudet kielletyt syrjintäperusteet eivät suojaa vain sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä, vaan kaikkia ihmisiä. Syrjintä olisi uusien säännösten nojalla kielletty myös silloin, kun se johtuu tavanomaisesta, odotuksia vastaavasta sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta, ja silloin, kun henkilön sukupuolen ilmaisu poikkeaa sukupuoliodotuksista/normeista, vaikka syrjinnän kohteena oleva ei identifioituisi sukupuolivähemmistöön kuuluvaksi.

Perustelu: Ehdotetun lakitekstin mukaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä on aina kiellettyä, mikä on hyvä. Perusteluissa on hyvä todeta, että sekä tavanomainen että tavanomaisesta poikkeava sukupuolen ilmaisu on suojattua myös silloin, kun henkilö ei identiteetiltään kuulu sukupuolivähemmistöön (ei vain niin, että ”myös tavanomainen sukupuolen ilmaisu”, kuten ehdotuksessa).

s. 16 ”Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset pysyisivät pääosin muuttumattomina” => Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset pysyisivät pääosin muuttumattomina lukuun ottamatta sitä, että tasa-arvosuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistäminen.

Perustelu: Väite, että vaatimukset pysyvät muuttumattomina, vie pohjan siltä, että 6b§:ssä asetetaan velvoite ottaa huomioon sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistäminen. Seta toivoo, että tässä kohtaa voidaan viitata 6b§:än muutoksen vaikutukseen tasa-arvosuunnitelmiin.

4.3 Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon: ”väliseen” pois otsikosta

Seta toivoo, että tässä alaluvussa mainitaan myös sukupuoleltaan moninaiset lapset ja nuoret. Esimerkiksi näin:

”Sukupuoleltaan moninaiset lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita sukupuoleen perustuvalle suoralle ja epäsuoralle syrjinnälle. Sukupuolittuneiden rakenteiden aiheuttama ulossulkeminen on tavallista lasten ja nuorten elinympäristöissä, kuten koulussa. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuvan syrjinnän kielto ja velvoite edistää sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa parantavat tehokkaasti toimeenpantuina sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten elinympäristöjen ilmapiiriä ja siten näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisen kasvun edellytyksiä.”

Yksityiskohtaiset perustelut

1 Lakiehdotuksen perustelut

Seta toivoo, että termi muunsukupuoliset otettaisiin mukaan myös yksityiskohtaisiin perusteluihin, ks. alla.

Henkilö voi myös kokea olevansa esimerkiksi sukupuoleton tai osittain nainen ja osittain mies. Tällaista sukupuolten välillä olemista tai sukupuolten kahtiajaosta poikkeavaa sukupuoli-identiteettiä kuvataan toisinaan Suomessa ilmaisulla transgender tai muunsukupuolinen.

s. 21 ”Jos henkilölle syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaa hänen sukupuoli-identiteettiään…” => Jos henkilölle syntymässä määritelty sukupuoli tai hänen kehonsa ei vastaa hänen sukupuoli-identiteettiään…

Perustelu: Sukupuolen moninaisuuteen liittyy usein myös kokemus kehon yhteensopimattomuudesta.

”Useimpien ihmisten sukupuolen ilmaisu vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta” => Useimpien ihmisten sukupuolen ilmaisu vastaa heille syntymässä määriteltyyn sukupuoleen yleisesti liitettyjä odotuksia sukupuolen ilmaisusta

Perustelu: Ei ole syytä vahvistaa ajatusta, että tiettyyn sukupuoleen liittyy automaattisesti tietynlainen sukupuolen ilmaisu. On parempi viitata sukupuoleen liitettyihin kulttuurisiin odotuksiin tai normeihin.

5§, 5a§ ja 6B§ perustelut

Setan huolena on, että sukupuoleltaan moninaiset lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, mutta laki perusteluineen ei ehdotetussa muodossa huomioi heitä riittävästi. Konkreettisena esimerkkinä sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämisestä on mainittu vain tasa-arvosuunnittelu, mutta jos tasa-arvosuunnittelua tekevässä organisaatiossa on huono ilmapiiri, sukupuolivähemmistöön kuuluvat pysyvät piilossa eivätkä siten pääse osallistumaan tasa-arvosuunnitteluun. Syrjivässä ilmapiirissä haavoittuviin ryhmiin kuuluvat nuoret pitävät tyypillisesti matalaa profiilia tai uhriutuvat. Vaatii organisaatiolta jo olemassa olevaa hyvää ilmapiiriä, että on avoimesti trans ja pääsee tällaiseksi luotto-opiskelijaksi (edustamaan koko opiskelijaryhmää). Eli jos oppilaiden tai opiskelijoiden osallistaminen tasa-arvosuunnitteluun määritellään hyvin kapeasti, sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten ääni ei ehkä kuulu suunnitteluprosessissa riittävästi.

Seta toivookin, että pykälän 5 perusteluihin lisätään, että pykäläteksti ”koulutusta ja opetusta annettaessa on huolehdittava, että opetus, tutkimus, ja oppiaineisto edistävät sukupuolten tasa-arvoa  ja ennalta ehkäisevät osaltaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää” tarkoittaa myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon huomioon ottamista opetuksessa, tutkimuksessa ja oppiaineistossa.

Seta ehdottaa, että 5a§ perusteluihin lisätään laajemmin tekstiä sukupuolinormien merkityksestä koulussa/oppilaitoksissa ja siitä, millaisia keinoja tasa-arvosuunnittelussa voi käyttää sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämiseen. Jos tämän pykälän perusteluista sen sijaan jätetään sukupuolen moninaisuus kokonaan pois, vesitetään 6b§:ssä asetettavaa velvoitetta sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon huomioon ottamisesta koulutuksessa. Tekstiehdotus alla.

Suuri osa sukupuoleltaan moninaisista lapsista ja -nuorista kokee pitkäkestoista koulukiusaamista, joka traumatisoi heitä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvan nuoren voi olla vaikea pukea kokemuksensa sanoiksi jos hänelle tarjotaan sukupuolista vain sellaista kuvaa, jossa kaikki ihmiset syntyvät miehiksi ja naisiksi, joilla on tietynlaiset ja pysyvät kehot, identiteetit ja sosiaaliset roolit. Toimimalla ennaltaehkäisevästi muun muassa tasa-arvosuunnittelun keinoin koulu voi puuttua muun muassa sukupuoliperustaiseen väkivaltaan, joka kohdistuu erilaiseen sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Sukupuoleltaan moninaiset lapset ja nuoret hyötyvät koulussa jaettavasta sukupuolen moninaisuutta ja sukupuoleltaan moninaisen nuoren kehitystä koskevasta asiallisesta tiedosta. Sukupuolivähemmistönuorella ja hänen lähipiirillään on oikeus saada tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Lähipiiriin kuuluvat huoltajien lisäksi mm. koulutoverit, ystävät ja koulun henkilökunta. Läheisten on saatava tietoa, jotta he voisivat tukea nuorta ja ymmärtää hänen kokemuksiaan. Oikea-aikaisen tiedon tarjoaminen lapselle ja hänen lähipiirilleen poistaa turhaa ahdistuneisuutta ja auttaa nuorta kasvamaan omaksi itsekseen. Koulun ja oppilaitosten tulee tarjota perustieto sukupuolen moninaisuudesta kaikille oppilaille, ei vain niille, jotka itse tai heidän vanhempansa ovat sukupuoleltaan moninaisia.

Lapsen oikeuksiin kuuluu, että lapsen mielipidettä kuullaan häntä koskevissa asioissa. Sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen itsemääräämisoikeutta siihen, mitä nimeä lapsesta käytetään koulussa, mihin liikuntaryhmiin hän osallistuu ja missä vessassa hän voi käydä. Hyvät käytännöt sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten kuulemisessa voidaan kirjata tasa-arvosuunnitelmaan.

Lasten oikeuksiin kuuluu vähemmistöryhmän oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien kohdalla tämä voi koulussa tarkoittaa mahdollisuutta oppia sanoja ja käsitteitä, joita sateenkaariyhteisö käyttää ja tuntee ja kuulla sukupuolivähemmistönuorille suunnatusta toiminnasta ja yhteisöllisestä tuesta.

S. 24 vakioitu verkkokysely on potentiaalisesti ongelmallinen transihmisten osalta. Seta ehdottaa tekstiin lisäystä ”lomakkeissa on syytä huomioida sukupuolen moninaisuus”.

S. 25 Sukupuolinäkökulman on perusteltua olla mukana tilanteen kartoituksesta alkaen ja toimenpiteitä suunnitellessa ja arvioitaessa on hyvä pohtia sukupuolierityisten, vain tytöille tai pojille suunnattujen toimenpiteiden tarvetta. => Sukupuolinäkökulman on perusteltua olla mukana tilanteen kartoituksesta alkaen ja toimenpiteitä suunnitellessa ja arvioitaessa on hyvä pohtia sukupuolierityisten, vain tytöille tai pojille tai vain sukupuolivähemmistöihin kuuluville suunnattujen toimenpiteiden tarvetta.

Perustelu: Sukupuoleltaan moninaiset lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuva ryhmä.

S. 27 työnantajan tilastoissa tulee voida käyttää myös koettua sukupuolta (jo ennen juridisen sukupuolen korjaamista), jos työntekijä itse niin toivoo. Tämä mahdollisuus on hyvä kirjata selvemmin, esimerkiksi näin:

Myöskään esimerkiksi tilastoja ei välttämättä voitaisi tehdä niin, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat olisi eroteltu omaksi ryhmäkseen. Myös palkkakartoitukset voisi jatkossakin laatia perustuen työnantajan tiedossa olevaan henkilön sukupuoleen.

Lopuksi

Uudistuksen myötä viranomaisille, mukaan lukien tasa-arvovaltuutettu, on osoitettava lisärahoitusta lakiuudistukseen perehtymiseksi ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämiseksi.

Seta kommentoi mielellään lakiesityksen ruotsinkielisen käännöksen terminologiaa ennen kuin käännös hyväksytään lopullisesti.

Seta kiittää tasa-arvoyksikköä lämpimästi hyvästä yhteistyöstä ja kansalaisjärjestöjen kuulemisesta lakiuudistuksen valmistelussa.

Helsingissä 21.5.2013

Aija Salo
Pääsihteeri
Seta ry
p. 050 309 8108
paasihteeri[at]seta.fi

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design