Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä

Keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBT) asemasta työelämässä on noussut entistä suurempaan rooliin. Useampien ihmisten kaappien ovet ovat avautuneet ja HLBT-vähemmistö on tullut näkyvämmäksi myös työpaikoilla.

Työ luo hyvän pohjan tasapainoiselle elämälle. Viimeaikainen talouden taantuma on tuonut monelle ihmiselle eteen tilanteen, jossa työ loppuu tai sitä ei ole tarjolla riittävästi. Ihmiset, joille työtä vielä riittää, joutuvat tekemään sitä entistä enemmän. Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet, mutta toisaalta moninaisuuden arvostuksesta puhutaan entistä enemmän. Samalla keskustelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBT) asemasta työelämässä on noussut esiin entistä suurempaan rooliin. Useampien ihmisten kaappien ovet ovat avautuneet ja näin ollen HLBT-vähemmistö on tullut näkyvämmäksi myös työpaikoilla.

Oman seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautuneisuuden esilletuominen on jokaisen henkilökohtainen valinta. Mitä laajemmin vähemmistöt näkyvät yhteiskunnassa ja työyhteisössä, sitä enemmän ihmiset oppivat moninaisuudesta ja vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten kanssa. Itse olen ollut julkihomo yli kymmenen vuotta. Aloittaessani ensimmäisessä työpaikassa kouluavustajana en seksuaalista suuntautuneisuuttani suuremmin korostanut. Myöhemmin kuitenkin huomasin, että ollessani neutraali asian suhteen, tunsin pettäväni itseni ja peittäväni suuren osan identtiteetistäni. Tein tuolloin päätöksen, etten tietoisesti piilottele homouttani vaan hyväksyin sen osaksi työminääni.

Toimiessani pitkään HLBT-politiikan parissa, olen monesti joutunut miettimään suhdettani siihen suhtaudutaanko minuun erityisen varovaisesti homouteni vuoksi? Jalona periaatteena olen aina ajatellut nousevani kapinaan, jos työyhteisössä nousisi pieniäkään merkkejä homofobiasta. Onneksi näin ei ole omalla kohdallani kertaakaan tapahtunut. Kaikilla asiat eivät ole näin hyvin. Viime aikoina on julkiseen keskusteluun noussut parikin tapausta, jossa henkilöä on syrjitty suuntautumisensa vuoksi tai hän on kokenut yhteisönsä paineen liian suureksi ja jättänyt työpaikkansa. Miksi näin edelleen tapahtuu Suomessa?

Ihmisten ja yhteiskunnan asenteet eivät muutu pelkästään lainsäädäntöä muuttamalla. Tärkeässä roolissa on niin median kuin muunkin yhteiskunnan muuttuminen moninaisuutta kunnioittavammaksi. Suora tapa vaikuttaa asioihin on olla rohkeasti oma itsensä. Ketään ei tule painostaa tulemaan ”ulos kaapista”, ellei hän koe olemansa siihen valmis.

Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Peittämällä osan siitä voi aiheuttaa tarpeetonta painolastia itselleen. Työssä jaksamisen kannalta avoimuus onkin yhtä tärkeää kuin työyhteisön hyvä henki tai inhimilliset työolot. Työnantajan tulisi nähdä työntekijät voimavarana, jonka hyvinvointiin tulee satsata. Myös suurempiin rakenteellisiin kysymyksiin tulee kiinnittää huomiota.

Ammattiyhdistysliike on omalta osaltaan lähtenyt vaikuttamaan HLBT-vähemmistöjen oikeuksien edistämiseen. Jo vuosia työehtosopimuksiin on tehty muutoksia, joissa HLBT-vähemmistöt on huomioitu tasa-arvoisessa asemassa heteroiden kanssa. Monissa TES:ssa rekisteröidyt parisuhteet on rinnastettu samaan asemaan avioliiton kanssa ja vanhempainvapaita on laajennettu koskemaan myös samaa sukupuolta oleviin vanhempiin. Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK nosti viime vuoden Helsinki Pride -viikolla ensimmäisenä ammatillisena keskusjärjestönä HLBT-vähemmistöjen oikeudet ja aseman työmarkkinoilla julkiseen keskusteluun. Samalla SAK haastoi muut keskusjärjestöt tekemään saman omissa ammattiliitoissaan. Työ seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta työelämässä on vasta alkanut ja paljon on vielä tehtävää. Jokainen voi aloittaa muutoksen omassa lähiyhteisössään olemalla oma itsensä. Muutos lähtee itsestä, mutta ei ilman yhteiskunnan virallisten tahojen tukea.

Jani Ryhänen

jani.ryhanen (a) demarinuoret.fi

Kirjoittaja on SETA:n hallituksen jäsen 2010-2011.

Setan puheenvuoro -palstaa päivittävät Setan työntekijät ja luottamushenkilöt. Sisällöllinen vastuu on heillä itsellään, eikä puheenvuoro välttämättä vastaa aina täysin Setan kantaa.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design