Poliittinen strategia

Setan edustajakokous on hyväksynyt Seta ry:lle poliittisen strategian aikavälille 2014-2017. Tekstiin voi tulla korjattuja muotoiluja vuoden 2014 alussa.

Pdf-versio poliittisesta stategiasta >>
Rtf-versio poliittisesta strategiasta >>

Saate

Käsissäsi on Setan poliittinen strategia.

Edellisen, vuosia 2009-2013 koskevan poliittisen strategiamme hyväksymisen jälkeen on tapahtunut paljon. Monet Setan tavoitteista ovat liikahtaneet eteenpäin yllättävänkin paljon. Toiset taas näyttävät lähes yhtä kaukaisilta kuin viisi vuotta sitten.

Keskustelu transihmisten ja vähitellen myös intersukupuolisten henkilöiden ihmisoikeuksista on saanut paljon tukijoita, ja translain uudistamiseksi on perustettu työryhmä, joka esittänee lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen ja naimattomuusvaatimuksen poistamista. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on tulossa eduskuntaan noin 167 000 allekirjoituksen voimin. Avioliiton ja adoption avaaminen nais- ja miespareille lähivuosina näyttää mahdolliselta. Perheen sisäinen adoptio on helpottanut lukuisten sateenkaariperheiden arkea. Poliisin viharikosten seurantajärjestelmään on lisätty seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti, ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä motiivi on lisätty koventamisperusteena rikoslakiin.

Toimintansa on aloittanut jo toinen ministeriöiden välinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasioiden työryhmä. Yhä useammat ministeriöt ja viranomaiset ovat tilanneet koulutusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa sateenkaariteemat ovat esillä ja uutta tietoa hlbtiq-nuorten hyvinvoinnista tuotetaan useissa projekteissa. Seta on saanut tuen myös Yhdenvertainen vanhuus -projektille. Tasa-arvolakiin ollaan kirjaamassa syrjinnän kielto sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun osalta, ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävää ollaan perustamassa.

Hlbtiq-järjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien näkyvyys ja vaikutusmahdollisuudet ovat kasvaneet. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti on otettu mukaan EU-lainsäädäntöön ja Euroopan neuvosto on antanut jäsenmailleen suosituksen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvän syrjinnän vastaisista toimista. YK:n korkean tason foorumit ovat ottaneet voimakkaasti kantaa hlbtiq-kysymysten puolesta.

Suomessakin keskustellaan yhä enemmän esimerkiksi lähialueidemme ihmisoikeustilanteesta. Ulkoministeriön ihmisoikeustoimintaohjelmassa linjataan monipuolisesta toiminnasta hlbtiq-ihmisten syrjimättömyyden puolesta.

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus ovat yhä luontevammin esillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Poliittinen ja muu julkinen keskustelu aiheesta on vilkastunut selvästi viime vuosina. Keskustelussa näkyy usein vastakkainasettelua, mutta näkökulmiin on tullut yhä enemmän sävyjä. Tämä näkyy esimerkiksi eri ikäryhmien esiin tuomisena: mediassa näkyvät niin harmaantuvat hlbtiq-ihmiset kuin tarve ottaa sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuus huomioon päiväkodissa, koulussa ja nuorisotyössä.

Samaan aikaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja perhemuotoihin liittyvä tahaton ja tahallinen syrjintä sekä vahvat normit ovat yhä arkipäivää monelle niin politiikassa, viranomaistoiminnassa, työ- ja opiskelupaikoilla, yhteiskunnan tiedontuotannossa kuin julkisissa ja yksityisissä palveluissakin.

Nyt on aika päivittää Setan yhteiskunnallinen visio ja tavoitteet. Paljon on vielä tehtävää ennen kuin jokaisella niin Suomessa kuin maailmalla toteutuu oikeus elää yhdenvertaisesti ja turvassa omana itsenään, osallistua yhteiskuntaan ja etsiä onneaan haluamallaan tavalla, vailla syrjintää. Muutoksia ei tapahdu itsestään, vaan ne edellyttävät aktiivista ja strategista toimintaa.

1.12.2013

Aija Salo, pääsihteeri

 

 

POLIITTINEN STRATEGIA 2014-2017

SISÄLLYSLUETTELO

1 IHMISOIKEUDET TODEKSI YHTEISTYÖN VOIMALLA

Seta on ihmisoikeusjärjestö. Sen tavoitteena on yhteiskunnan kokonaisvaltainen muutos, jotta ihmisoikeudet ja hyvinvointi toteutuvat Suomessa ja kansainvälisesti riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Homot, lesbot, bit, inter-, trans- ja muunsukupuoliset henkilöt, transvestiitit ja muut hlbtiq-ihmiset kohtaavat eriarvoisuutta lainsäädännössä ja arjessaan. Haluamme yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuvan.

Haluamme, että jokaisen ihmisoikeudet toteutuvat kaikilla elämänalueilla. Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai muut ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa rajoittaa esimerkiksi väkivallan uhrin avunsaantia, ikäihmisten tai perheiden palveluja, pääsyä työelämään tai nuoren mahdollisuutta harrastaa haluamaansa urheilulajia.

Toimintamme perustuu solidaarisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Ihmisten koko kirjo on osa hlbtiq-liikettä. Sateenkaari-Suomeen kuuluu ihmisiä eri etnisistä taustoista, toimintakyvyltään erilaisia ihmisiä, monia äidinkieliä, uskontoja ja vakaumuksia sekä ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Seta on keskeinen toimija tämän kirjon esiin tuomisessa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokaiselle on tilaa ja mahdollisuuksia osallistua toimintaan sekä tuntea kuuluvansa joukkoon. Tämä tarkoittaa niin fyysisten kuin asenteisiin liittyvien esteiden poistamista. Seta myös vahvistaa ihmisten taitoja ja tietoja niin, että yhä useampi pystyy vaikuttamaan yhdenvertaisuuden puolesta omassa elinympäristössään ja Setan kautta.

Seta hyödyntää vaikuttamistyössään kansainvälisiä ja kotimaisia ihmisoikeusmekanismeja. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden ihmisoikeusjärjestöjen ja -elinten kanssa ja seuraamme ihmisoikeusnormien kehitystä. Nostamme seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä asioita ihmisoikeuskeskusteluun ja ajankohtaiseen politiikkaan. Vaikutamme vaalikampanjoilla ja asettamalla hallitusohjelmatavoitteita. Yhtä tärkeää on pitkäjänteinen asiantuntijatyö ja verkostoissa toimiminen niin paikallis- kuin kansallisella tasolla. Seta kehittää oman toimintansa avoimuutta ja saavutettavuutta kaikille ihmisille.

Seta ei ole etujärjestö tai yhden asian liike. Emme perustele ihmisoikeuksilla ennakkoluulojen lietsomista muita ihmisiä kohtaan. Ihmisoikeuksien edistäminen jokaiselle on kaikkien etu.

Edistämme sellaista yhteiskunnallista keskustelua, jota käydään toisia kunnioittaen. Varsinkin jokaisen valtaa pitävän on tunnettava vastuunsa ja tiedostettava, ettei syrjivää puhetta voi hyväksyä näennäiseen suvaitsevaisuuteen vedoten: erilaisten mielipiteiden suvaitseminen on tavoiteltavaa vain niin kauan kuin se ei loukkaa muiden ihmisarvoa ja -oikeuksia.

Seta vahvistaa kansainvälistä vaikuttamistyötään ja tekee yhteistyötä ihmisoikeuspuolustajien kanssa kaikkialla maailmassa, erityisesti Suomen lähialueilla ja muualla Euroopassa. Opimme muiden kokemuksista ja kun suuntaamme vaikuttamistyötä yli rajojen, pohjaamme toimintamme paikallisten toimijoiden kuuntelemiseen ja yhteistyöhön.

Seta perustaa vaikuttamistyössä tarvitsemansa asiantuntemuksen omaan ja jäsenjärjestöjensä palvelu-, koulutus- ja kehittämistoimintaan, jäsentensä kokemuksiin, ihmisiltä saamaansa tietoon ja palautteeseen, uuteen tutkimustietoon sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa kertyvään osaamiseen.

Seuraamme ja ennakoimme poliittisen ilmapiirin kehitystä ja muokkaamme toimintaamme näiden arvioiden pohjalta. Esteenä muutoksille voivat olla poliittisen tahdon puute, asenteet ja poliittiset virtaukset, voimavarojen niukkuus, tiedon ja taitojen puutteet ja muiden asioiden priorisointi ihmisoikeuskysymyksiä tärkeämmiksi. Perusoletus vaikuttamistyössämme on kuitenkin se, että Suomi on oikeusvaltio, jossa lainsäädännön ja yhteiskunnan rakenteiden muutoksilla voidaan vaikuttaa viranomaisten, työnantajien ja muiden toimijoiden toimintaan ja vahvistaa ihmisten oikeuksien toteutumista.

Verrattuna edelliseen strategiakauteen Setan yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemat ovat monipuolistuneet ja erilaisia yhteistyö- ja vaikuttamiskanavia on aiempaa enemmän. Sukupuolen moninaisuuteen liittyvä vaikuttamistyö on syventynyt ja tarkentunut. Kansainvälinen vaikuttamistyö ja kuntakysymykset ovat vahvistuneet. Teemoista muun muassa ikääntyminen ja turvapaikkakysymykset saavat enemmän huomiota. Hlbtiq-ihmisten keskinäisen moninaisuuden huomioon ottaminen ja normikriittisyys korostuvat Setan näkökulmissa aiempaa enemmän.

Setan vaikuttamistyötä ja muuta toimintaa ohjaavat tämän poliittisen strategian lisäksi järjestöstrategia ja viestintäsuunnitelma, vuotuiset toimintasuunnitelmat sekä muut edustajakokouksen tai hallituksen päättämät asiakirjat. Poliittisissa linjauksissa tukeudumme tähän strategiaan. Strategia ei kuitenkaan ole tyhjentävä, ja vaikuttamistyössään Setan hallitus käyttää linjauksissa myös harkintaansa. Konkreettista toimintaa, vaikuttamiskeinojen valintaa ja strategian toimeenpanoa ohjaavat toimintasuunnitelmat, joista päättää edustajakokous.

2 HLBTIQ-KYSYMYKSET POLITIIKAN AGENDALLE

Setan tavoite on, että kenenkään ei tarvitse piilottaa seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli-identiteettiään eikä sukupuolen ilmaisuaan syrjinnän pelossa. Haluamme, että sateenkaari-ihmiset ovat yhteiskunnassa arvostettuja yhtäläisin perustein muiden ihmisten kanssa. Jokaisen ihmisen ihmisarvo on luovuttamaton.

Monessa maassa seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on jo vuosia edistetty joko erillisillä toimenpideohjelmilla tai yhdistettynä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja/tai muuhun yhdenvertaisuus- tai ihmisoikeuspolitiikkaan. Suomesta tällainen koordinoitu hlbtiq-politiikka puuttuu toistaiseksi.

Hlbtiq-teemat ovat usein poikkihallinnollisia ja siten aiheet on syytä nivoa johdonmukaisiksi osiksi kaikkia poliittisia ohjelmia ja ohjeistuksia. Erityisesti kaikessa sukupuolten tasa-arvoon tähtäävässä toiminnassa on huomioitava sukupuolen moninaisuus ja sukupuolten sisäiset erot, kuten seksuaalisen suuntautumisen ja perhemuotojen moninaisuus. Sukupuolten epätasa-arvon taustalla on sama heteronormatiivinen sukupuolijärjestelmä kuin hlbtiq-ihmisten kokeman epätasa-arvon taustalla.

Asennemuutosta ja ihmisoikeustietoa tarvitaan eri kohderyhmille. Asenteet muuttuvat parhaiten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Viranomaisten on omalla toiminnallaan vahvistettava ihmisten luottamusta ja tietoa oikeuksistaan, jotta pääsy oikeuksiin toteutuisi.

Myönteinen yhteisöllisyys luo ja vahvistaa kaikkien hyvinvointia. Haluamme, että yhteiskunta on entistä avoimempi tunnustamaan ihmisten moninaisuuden ja antamaan jokaiselle mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua omaan elinympäristöönsä ja yhteiskuntaan. Kaikille avoin yhteiskunta on vahvempi.

Vain osa syrjinnästä on yhteiskunnassa avointa tai tarkoituksellista. Rakenteellinen syrjintä perustuu normeihin. Yhteiskunnan normit ovat sääntöjä ja oletuksia siitä, minkälainen tyypillinen ihminen on. Normit vaikuttavat etuoikeuksiin, eli siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa yhteiskunnassa on edetä haluamaansa asemaan. Ne heijastavat epätasa-arvoista yhteiskuntaa ja ovat muotoutuneet historiallisesti sen valtasuhteiden mukaan.

Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ovat kunnossa. Yhdenvertaisuutta vahvistaa osaltaan se, että kansalaisjärjestöjen voimavarat vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajana ovat riittävän vahvat. Kansalaisjärjestöjen tekemä työ täydentää julkisen sektorin työtä, mutta ei voi korvata viranomaisten vastuuta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Tavoitteet:

– Hallitus laatii toimintaohjelman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osoittaa sen toimeenpanoon riittävän rahoituksen.

– Tasa-arvolaki ehkäisee sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolipiirteisiin perustuvaa syrjintää ja mahdollistaa syrjintään puuttumisen. Lain tarjoamat oikeusturvakeinot ja valvonta ovat tehokkaat ja riittävät. Tasa-arvovaltuutetulle osoitetaan tätä varten riittävät resurssit.

– Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintäsuojaa vahvistetaan ja perustetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä. Valtuutetun toimivaltaan ja asiantuntemukseen kuuluu seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaan syrjintään puuttuminen, myös työelämässä. Yhdenvertaisuuslain toimeenpanoon ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaan osoitetaan riittävät lisäresurssit.

– Hlbtiq-ihmisten asemasta eri elämänalueilla tehdään tutkimuksia ja selvityksiä. Viranomaiset keräävät ja julkaisevat toimintansa tueksi tutkimustietoa lesbojen, homojen, biseksuaalisten henkilöiden, transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden elämästä ja asemasta, jotta heidän kokemuksensa ja tarpeensa eivät jäisi huomiotta.

– Viranomaiset lisäävät tiedotusta perus- ja ihmisoikeuksista ja oikeussuojasta omalla hallinnonalallaan. Erityisesti tavoite koskee poliisia, laillisuusvalvojia, työsuojeluviranomaisia, maahanmuuttoviranomaisia, peruskoulua ja oppilaitoksia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

– Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset turvataan.

– Myös kolmannen sektorin tuottamissa palveluissa otetaan huomioon yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen.

3 YHDENVERTAISUUS TOTEUTUMAAN JOKAISEN KOTIKUNNASSA

Yhdenvertaisuudessa on usein kyse arkisista palveluista ja oman lähiympäristön asenteista. Avainasemassa yhdenvertaisuuden toteutumisessa ovatkin kunnat ja muut palveluntuottajat. Jokaisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja yhdenvertaiset oikeudet käyttää palveluja omana itsenään on taattava riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja perhemuodosta. Hyviä malleja ja vakiintuneita käytäntöjä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamiseksi kuitenkin puuttuu useimmissa kunnissa.

Kouluissa ja nuorisotoimessa tarvitaan konkreettisia toimia esimerkiksi turvallisten tilojen luomiseksi. Yhdenvertaisessa kunnassa päiväkotiin on mukava tulla. Satukirjassa prinssi voi löytää myös prinssin. Niin prinsessapukuja rakastava poika kuin muutkin lapset saavat valita, ovatko keijuja vai menninkäisiä kevätjuhlassa.

Sateenkaarikunnan hoitokodissa lesbomummot ja homovaarit tietävät, että työntekijät on koulutettu kohtaamaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Enää ei tarvitse pelätä joutuvansa kaappiin niin kuin nuoruudessa tai peittelemään suhdetta omaan rakkaaseen puolisoon. Jokainen saa asiallista kohtelua, kun tarvitsee hoivaa ja tukea.

Tavoitteet:

– Kunnallisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tietämys hlbtiq-ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ja keinoista yhdenvertaisuuden edistämiseksi lisääntyy.

– Kunnissa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan toimenpiteitä hlbtiq-ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Lakisääteisissä dokumenteissa, kuten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa, vanhusstrategioissa ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on useissa kunnissa mukana seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus.

– Peruspalveluissa otetaan kattavasti huomioon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Moninaisuuden valtavirtaistaminen tulee läpäisyperiaatteella näkyviin niin viranomaisten kuin yksityistenkin palveluntarjoajien materiaaleissa, lomakkeissa ja käsitteistössä.

– Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon kuntien palveluissa eri kohderyhmille, kuten ikääntyville ja maahanmuuttajille.

– Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on riittävä osaaminen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja hlbtiq-ihmisten tukemisesta.

– Lastensuojelussa ja perheiden palveluissa on riittävä osaaminen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja hlbtiq-ihmisten tukemisesta. Neuvolat, synnytyssairaalat, päiväkodit ja koulut osaavat tukevat sateenkaariperheiden vanhempien vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia. Neuvoloissa osataan kohdata intersukupuolisuutta ja tukea intersukupuolisen lapsen vanhempia. Kaikilla lasten kanssa työskentelevillä on riittävästi asiallista tietoa ja valmiuksia kohdata sekä tukea sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevia lapsia.

– Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokevia ihmisiä auttavat viranomaiset ja järjestöt ottavat huomioon hlbtiq-ihmisten lähisuhteet.

4 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSITYISYYDEN SUOJA TURVATAAN

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviin normeihin vedoten aiheutetaan ihmisille joskus hyvin konkreettista haittaa. Kehollisen koskemattomuuden loukkaukset voivat vahingoittaa sekä kehoa että mieltä pysyvästi. Seta vaatii jokaiselle itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa ja identiteettiinsä. Viranomaisten on myös turvattava yksityisyyden suoja.

Lapset ovat alttiina ei-lääketieteellisin perustein tehtäville toimenpiteille, joihin he eivät itse voi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi intersukupuolisuuden korjausyritykset. Terveydenhoidon on perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja mahdollisimman hyvään hoitoon, jossa ei tehdä ilman henkilön omaa suostumusta sellaisia toimia, joille ei ole lääketieteellistä perustetta.

Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen korjaus ovat syvästi henkilökohtaisia asioita. Ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan ei saa ohittaa. Tällä hetkellä sukupuolen korjausprosessissa on kytketty tarpeettomalla tavalla juridinen sukupuolen korjaus ja hoitojärjestelmä toisiinsa. Hoitoon pääsyssä on myös mielivaltaisuutta, jolloin jokaisen oikeus hyvään hoitoon ei toteudu. Nämä asiat tulee korjata muuttamalla sukupuolen vahvistamista koskevaa lakia ja päivittämällä hoitosuositukset. Ihmisen seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin manipulointiyritykset ulkoapäin ovat pahimmillaan henkistä väkivaltaa, joka jättää jälkensä ihmiseen koko elämäksi. Erityisen vahingollista tämä voi olla nuorten ihmisten kohdalla, joihin vanhemmilla ja muilla aikuisilla on vahva auktoriteetti. Hengellisyys on monelle ihmiselle tärkeä voimavara. Uskonnon perusteella ei voi oikeuttaa syrjintää tai henkistä väkivaltaa ketään kohtaan.

Tavoitteet:

– Intersukupuolisten lasten hoidot arvioidaan ja niistä annetaan yhtenäinen, ihmisoikeuslähtöinen ohjeistus, joka perustuu uusimpaan tutkimus- ja kokemustietoon. Lasten ruumiillinen koskemattomuus turvataan ja tarpeeton sukuelinkirurgia lopetetaan.

– Translaki uudistetaan ihmisoikeusperustaisesti. Juridinen ja lääketieteellinen sukupuolen korjaus erotetaan toisistaan ja juridisen sukupuolen perustaksi otetaan henkilön oma ilmoitus ja itsemäärittely. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus, naimattomuusvaatimus, lääketieteelliset ehdot ja vaatimus pysyvästä sukupuoliroolissa elämisestä poistetaan sukupuolen vahvistamisen ehdoista.

– Sukupuoliristiriitaa kokevien henkilöiden pääsy transtutkimuksiin ja -hoitoihin turvataan diagnoosista riippumatta.

– Sukupuoli-identiteetin tutkimus- ja hoitoyksiköille osoitetaan riittävät resurssit. Yksiköiden toiminnan painopisteenä on asiakkaiden tuen ja hoidon tarpeisiin vastaaminen ja ammattilaisten konsultointi.

– Sukupuoliristiriitaan liittyviin hoitoihin pääsyssä noudatetaan asiakaslähtöistä mallia, joka vastaa kansainvälisiä suosituksia.

– Sukupuolenkorjaushoitoa toivovat nuoret saavat Suomessa ajantasaisten kansainvälisten hoitosuositusten mukaista apua. Lapsen mahdollinen sukupuoliristiriita osataan tunnistaa varhain.

– Transdiagnoosit siirretään pois psykiatrisesta sairausluokituksesta.

– Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ja sukupuolen korjaushoitoihin pääsy on sujuvaa ja oikea-aikaista sekä alueellisesti tasa-arvoista. Hoidot ovat maksuttomia.

– Nimilaki tukee ihmisten itsemääräämisoikeutta etunimiinsä.

– Tietosuoja turvataan lainsäädännössä ja viranomaisten käytännöissä. Tietoa sukupuolen korjauksesta, sukupuoli-identiteetistä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai siviilisäädystä ei säilytetä eikä luovuteta tarpeettomasti. Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja arkaluonteinen tietojen yhdistelmä määritellään arkaluonteisiksi tiedoiksi.

– Silloin kuin sukupuolimerkintä on lomakkeissa ja virallisissa asiakirjoissa tarpeellinen, nainen/mies -vaihtoehtojen rinnalle otetaan avoin vaihtoehto sukupuolen määrittelylle.

– Siviilisäätyä kysyvissä lomakkeissa ja vastaavissa otetaan huomioon rekisteröity parisuhde avioliittoon rinnastettuna, mutta ei erotella parisuhdemuotoja niin, että henkilö joutuisi tahtomattaan kertomaan seksuaalisesta suuntautumisestaan.

– Biseksuaalisuus tunnustetaan entistä laajemmin identiteettinä. Biseksuaalisuudesta on saatavilla asiallista tietoa ja siihen liittyvät ennakkoluulot vähenevät.

– Niin kutsuttu eheyttäminen kielletään myös vaihtoehto- ja uskomushoitoina.

5 VÄKIVALTAAN PUUTUTAAN JA UHREJA SUOJATAAN

Poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaa ja asiantuntemusta viharikosten ja sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi on syytä vahvistaa. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää suojaa lainsäädännössä on selvennettävä. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden hlbti-sensitiivisyyttä on vahvistettava. Palveluihin tarvitaan lisää resursseja sekä riittävä asiantuntemus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat väkivaltaa lähisuhteissaan. Nais- ja miesparien suhteissa tapahtuva väkivalta on yhtä yleistä kuin eri sukupuolta olevien parien kohdalla, mutta väkivaltaisiin suhteisiin voi liittyä erityispiirteitä, jotka voivat estää väkivallan esiin tuomisen. Näitä ovat esimerkiksi uhka seksuaalisen suuntautumisen julkitulosta tai kiristäminen lasten menetyksellä, jos juridista vanhemmuutta ei ole vahvistettu. Samantyyppiset uhat koskevat myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lähisuhteita. Osa väkivallasta on seksuaalista väkivaltaa.

Väkivallan uhka voi erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tulla myös lapsuudenperheen jäseniltä, kuten omilta vanhemmilta tai sisaruksilta. Väkivallan tai sen uhan taustalla vaikuttava syy voi olla lapsen seksuaalisuuteen tai sukupuolen kokemiseen tai ilmaisuun kohdistuva torjunta. Tällaisessa tilanteessa lapsi on äärimmäisen haavoittuva ja tarvitsee asiantuntevaa tukea perheen ulkopuolelta.

Tavoitteet:

– Viranomaiset puuttuvat tehokkaasti seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuvaan syrjintä- ja viharikoksiin ja vihapuheeseen.

– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville väkivallan uhreille on saatavilla sekä kohdennettuja palveluja että näiden ryhmien nykyistä asiantuntevampaa ja aktiivisempaa huomioon ottamista kaikissa väkivallan uhreille tarjolla olevissa tuki- ja neuvontapalveluissa ja viranomaistoiminnassa.

– Perheväkivallan uhreille suunnattuja palveluja toteutettaessa otetaan huomioon perhemuotojen moninaisuus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan lapsen ja nuoren avun ja tuen saantiin, kun hän on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa.

– Seksuaalista väkivaltaa tai kaltoinkohtelua kokeneille eri-ikäisille hlbtiq-ihmisille on saatavilla sensitiivisiä tukipalveluja.

– Haavoittuvien ryhmien tarpeisiin vastaavien palvelujen järjestämiseen ja asiantuntemuksen varmistamiseen suunnataan resursseja.

– Viharikosten ilmoituskynnys madaltuu. Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuneiden viharikosten seurantaa kehitetään.

– Poliisilla on määritellyt toimintatavat seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolen moninaisuuteen kohdistuvien viharikosten kirjaamiseen ja tutkimiseen ja hlbtiq-ihmisten kohtaamiseen. Hlbtiq-ihmiset saavat poliisilta asiantuntevaa ja asiallista palvelua.

– Oikeuslaitoksessa on riittävä asiantuntemus hlbtiq-ihmisten oikeuksista. Syrjintä- tai viharikoksen uhriksi joutunut saa oikeutta ja tulee kohdelluksi hyvin ja sensitiivisesti oikeuslaitoksessa.

– Rikoslakiin lisätään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva vaikutin koventamisperusteiden luetteloon. Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltoon rikoslaissa lisätään sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ryhmän määritelmään.

– Seksuaalirikoslainsäädäntö tulee laatia niin, että siihen ei sisälly tarpeettomia oletuksia henkilöiden sukupuolesta tai sukupuoli-identiteetistä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai kehosta. Sukupuolittavia ja heteronormatiivisia termejä tulee välttää kaikessa lainsäädännössä.

– Syrjinnän ehkäisyssä, syrjintään puuttumisessa ja laillisuusvalvonnassa on määritelty toimivalta ja menettelytavat moniperustaisen syrjinnän tapauksissa. Moniperustaisen syrjinnän kohteeksi joutuneet ihmiset saavat asiantuntevaa tukea eikä heitä pallotella luukulta toiselle.

– Uhritutkimuksissa ja vastaavissa otetaan huomioon väkivallan uhrien moninaisuus.

 

6 HYVÄ TYÖELÄMÄ JOKAISEN ULOTTUVILLE

Suuri osa ihmisistä viettää valtaosan elämästään töissä. Jokaisen pitää saada osallistua työelämään yhdenvertaisin perustein vailla seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai kehollisuuteen perustuvaa syrjintää. Syrjintä on kuitenkin yleistä.

Syrjinnän riski korostuu muun muassa työhönotossa, etenemismahdollisuuksissa sekä irtisanomistilanteissa. Työsuojeluviranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien on luotava turvallinen, syrjinnästä vapaa ilmapiiri.

Kun tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki uudistuvat, viranomaisten ja työnantajien on varmistettava riittävä perehtyminen syrjintäkieltoihin ja uusiin velvoitteisiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Koulutuksella työpaikoilla ja edunvalvontaorganisaatioiden sisällä voidaan saada aikaan luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja esihenkilöille työkaluja, joilla voidaan ratkaista kiistatilanteita ja luoda tasavertaisia työolosuhteita.

Moni ihminen jää elämänsä aikana lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa tahtomattaan työelämän ulkopuolelle. Yhtenä syynä tähän voi olla seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuva syrjintä, syrjinnän pelko tai syrjintäkokemusten aiheuttamat ongelmat.

Tavoitteet:

– Työelämän syrjinnän valvonta on tehokasta.

– Työelämän syrjintään liittyvät sanktiot ovat tehokkaat.

– Työnantajat tuntevat yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuvat velvoitteensa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä ja toteuttavat niitä aktiivisesti.

– Työmarkkinaosapuolet tiedottavat edistämisvelvoitteista aktiivisesti ja asiallisesti.

– Työsuojeluviranomaisilla on riittävä tietämys seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta työelämän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksinä.

– Työsuojeluviranomaiset tiedottavat aktiivisesti syrjintäkiellosta ja mahdollisuudesta kääntyä työsuojeluviranomaisten puoleen.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimivaltaa ja resurssit edistää työelämän yhdenvertaisuutta, puuttua syrjintään työelämässä ja auttaa työsyrjintää kokeneita.

– Järjestöt voivat ajaa kanteluita ja kanteita syrjintää kokeneiden henkilöiden puolesta.

– Nuorisotakuun edistämisessä ja muissa työttömyyden ja syrjäytymisen vastaisissa toimissa otetaan huomioon ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus.

– Työttömyyden ja syrjäytymisen syitä koskevassa tutkimuksessa huomioidaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus ja syrjinnän vaikutukset.

– Työvoimaviranomaisilla, kuten työvoimatoimistojen henkilökunnalla, on riittävät valmiudet kohdata ja palvella hlbtiq-ihmisiä.

– Työnantajat antavat työ- ja harjoittelutodistukset pyydettäessä taannehtivasti uusilla henkilötiedoilla.

– Viranomaiset ja muut instituutiot, kuten poliisi, puolustusvoimat ja työnantajina toimivat uskonnolliset yhteisöt kehittävät työyhteisöinä yhdenvertaisuutta, syrjinnän ennaltaehkäisyä ja syrjintään puuttumista sekä lisäävät hlbtiq-ihmisten työssä jaksamista ja työhyvinvointia tukevia käytäntöjä.

7 KOULUTUS KASVATTAMAAN TOINEN TOISENSA KUNNIOITTAMISEEN

Koulutusjärjestelmän sisällä varhaiskasvatuksesta alkaen vallitsee vahva sukupuoli- ja heteronormi. Vahvat stereotyyppiset sukupuolinormit vaikuttavat kielteisesti kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuksiin kasvaa ja kehittyä tasa-arvoisiksi ja yhdenvertaisiksi kansalaisiksi, mutta muodostuvat usein haasteiksi erityisesti hlbtiq-lapsille ja nuorille. He ovat myös alttiita syrjinnälle ja kiusaamiselle. Normikriittinen pedagogiikka ja sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tunnistaminen on otettava osaksi kaikkia koulutusjärjestelmän ja -politiikan osia.

Koulun ja oppilaitoksen on oltava kaikille oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle turvallinen ympäristö. Koulujen sukupuolitetut tilat ylläpitävät osaltaan normeja ja ovat ongelma erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille. Tarvitaan ohjeistuksia ja suosituksia siitä, miten koulut ja oppilaitokset voivat käytännössä toteuttaa ja edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ammatillisessa koulutuksessa valmistuu ihmisiä, jotka asiakaspalvelu- ja muissa palveluammateissa ovat keskeisiä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtaamisen toteuttajia. On tärkeää, että myös ammatillisen koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään enemmän huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemaan sekä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen.

Oppilas- ja opiskelijahyvinvointipalveluiden saatavuus ja niiden parissa toimivien ammattilaisten osaaminen on keskeistä hlbtiq-lasten ja nuorten kannalta. Myös koulun ja kodin vuorovaikutuksessa on syytä ottaa huomioon toisaalta perhemuotojen moninaisuus ja toisaalta niiden lasten tukeminen, jotka eivät saa omalta perheeltään riittävää tukea hyvään kasvuun omana itsenään.

Varhaiskasvatuksen tulee tarjota kaikille lapsille samat oikeudet ja mahdollisuudet. Tutkimukset osoittavat, että työntekijät suhtautuvat lapsiin, usein tiedostamattaan, eri tavoin lapsen oletetun sukupuolen mukaan. Myös varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja materiaalit ovat usein sukupuoli- ja heteronormatiiviset. Jotta sukupuolistereotypiat voidaan haastaa tai rikkoa, ne tulisi ensin tehdä näkyviksi. Kasvattajien tulisi antaa lapsille mahdollisuus olla ja ilmaista omaa sukupuoltaan kukin omalla tavallaan. Normikriittinen työote on tärkeä väline myös kiusaamisen vähentämiseen.

Normikriittinen tasa-arvotyö on jatkuva prosessi, joka hyödyttää kaikkia lapsia. Tasa-arvokasvatusta on arvioitava, tutkittava ja kehitettävä säännöllisin väliajoin.

Saatuaan koulutuksen ihmiset toimivat ammatissa yleensä kymmeniä vuosia. Ei riitä, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta käsitellään perusasteella ja tutkintoon johtamissa koulutuksissa, vaan ajantasaista tietoa tarvitaan myös täydennyskoulutuksiin.

Tavoitteet:

– Opetussuunnitelmiin sisällytetään tietoa seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuudesta sekä ihmisoikeuskasvatusta.

– Koulut ja oppilaitokset ovat turvallisia ympäristöjä siellä opiskeleville ja työskenteleville sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

– Opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutukseen eri oppilaitoksissa sisällytetään asiallista ja ajantasaista tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta, normikriittisyydestä sekä eri-ikäisten hlbtiq-ihmisten kohtaamisesta ja tukemisesta.

– Varhaiskasvatus on tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä ja siinä otetaan huomioon sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen ja perhemuotojen moninaisuus.

– Eri ammattialojen, kuten sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan, nuorisotyön ja poliisin koulutusohjelmissa opetetaan sensitiivisyyteen seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudelle osana moninaista yhteiskuntaa.

– Oppimateriaaleissa tuodaan esille seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuutta.

– Opetuksen, varhaiskasvatuksen ja opiskelijahyvinvoinnin ammattilaiset osaavat tukea seksuaalista suuntautumistaan, sukupuoli-identiteettiään, sukupuolen ilmaisuaan tai perhettään pohtivaa henkilöä.

– Opettajille on tarjolla keinoja, joilla trans- ja homofobiseen kiusaamiseen ja häirintään ja niiden syihin voidaan puuttua tehokkaasti. Näitä keinoja käytetään kouluissa ja oppilaitoksissa.

– Kouluissa ja oppilaitoksissa luodaan hyviä käytäntöjä tilojen sukupuolittamisen vähentämiseksi.

– Koulut ja oppilaitokset antavat opinto- ja tutkintotodistukset pyydettäessä taannehtivasti uusilla henkilötiedoilla.

– Seksuaalikasvatus ei ole hetero- ja sukupuolinormatiivista, vaan eri toimijoiden toteuttamassa seksuaalikasvatuksessa käsitellään sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta yhdenvertaisesti ja ajantasaiseen tietoon perustuen.

– Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus huomioidaan sosiaali- ja terveysalan eri koulutuksissa. Opetussuunnitelmiin on kirjattu ja oppisisällöissä sekä opetusmateriaaleissa käsitellään ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä ja ikääntyvien erityistarpeita seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta.

– Väkivaltaa käsitteleviin ammattilaisten ja vapaaehtoisten koulutuksiin sisältyy tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

– Ihmisoikeuksien seurantaan ja edistämiseen sekä ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen osoitetaan riittävät resurssit kaikille koulutusasteille. Ihmisoikeuskasvatuksessa ja -koulutuksessa käsitellään kattavasti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta.

– Yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskasvatus otetaan osaksi varusmieskoulutusta.

– Viranhaltijoiden, kuten ministeriöiden, poliisien ja puolustusvoimien henkilökunnan täydennyskoulutukseen sisällytetään ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.

8 KOKO ELÄMÄNKAARI HALTUUN

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ovat koko elämänkaaren kattavia asioita. Kaikissa ikäryhmittäin kohdistetuissa palveluissa on tärkeää ottaa huomioon ihmisen moninaisuus, jotta jokaisella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut asiantuntevasti vailla syrjintää.

Lasten vanhemmat, nuorisotyöntekijät, urheiluvalmentajat, harrastusten opettajat ja muut nuorten kanssa heidän vapaa-ajallaan toimivat aikuiset tarvitsevat tietoa ja välineitä perustaakseen toimintansa lasten oikeuksille ja yhdenvertaisuudelle.

Ikääntyvien bi- ja homomiesten, lesbojen ja binaisten, samaa sukupuolta olevien parien ja transihmisten sekä muiden seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien erityistarpeet tulee tunnistaa. Syrjinnän poistamiseksi ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvitaan osaamista ja sensitiivisyyttä vanhustyöhön ja palvelujen tuottamiseen.

Kehoon liittyvät normit ovat usein sukupuolittuneita. Esimerkiksi karvoitus, rinnat, lihaksikkuus, paino tai kehon muokkaus nähdään hyvin eri tavoin riippuen henkilön oletetusta sukupuolesta. Omaan kehonkuvaan voi liittyä vuosien ajan vahvoja häpeän tunteita. Vartaloita on kuitenkin yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin.

Kaikenikäiset ihmiset tarvitsevat viestiä, että ovat kauniita sellaisena kuin ovat. Sukupuoli ei sanele kehoa eikä keho sukupuolta.

Tavoitteet:

– Seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perheiden moninaisuus otetaan huomioon kaikessa nuorten parissa tehtävässä työssä. Hlbtiq-nuoret voivat osallistua nuorisotoimintaan ja koulumaailmaan yhdenvertaisina ja omana itsenään ja saada siitä tukea itsenäiselle kehitykselle ja itsetunnon kehittymiselle.

– Seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja perheiden moninaisuus otetaan huomioon kaikessa ikääntyvien parissa tehtävässä työssä.

– Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset ja viranhaltijat tiedostavat ihmisen moninaisuuden läpi elämänkaaren, neuvolasta koulu- ja työterveyteen sekä erikoisterveydenhuollosta aina ikäihmisten ja vammaisten palveluihin sekä laitoshoitoon saakka.

– Seksuaalikasvatusta on saatavilla kaikenikäisille. Seksuaalikasvatuksen lähtökohtana on yhä useammilla toimijoilla ihmisen itsemäärittely ja itsen ja toisen kunnioitus. Yksilöllisiä seksuaalisuuden kokemisen tapoja kunnioitetaan. Seksuaalikasvatuksessa otetaan huomioon myös aseksuaaliset henkilöt.

– Kehoon liittyvvät sukupuolinormit väljentyvät. Yhä useampi ihminen voi hyvin omassa kehossaan.

– Hiv-valistus on laadukasta ja tavoittaa tehokkaasti eri kohderyhmiä hlbtiq-yhteisössä. Hivin kanssa elävien ihmisten hyvinvointia tuetaan. Hiviin liittyvä stigma vähenee. Hiv-työhön suunnataan riittävästi resursseja ja ne kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti.

– Verenluovutuksen ehdoissa ei erotella luovutuskelpoisuutta seksikumppanien sukupuolen perusteella, vaan luovutuskelpoisuuden arviointi perustuu henkilön ilmoittamaan seksikäyttäytymiseen.

– Puolustusvoimissa voi palvella turvallisesti ilman seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvaa syrjintää tai kiusaamista. Puolustusvoimissa toteutetaan homo-, bi- ja transfobista syrjintää ja kiusaamista ehkäiseviä toimia ja puututaan syrjintään ja kiusaamiseen tehokkaasti.

 

9 PERHEET SAMALLE VIIVALLE PERHEMUODOSTA RIIPPUMATTA

Ihmissuhde- ja perhemuodot ovat murroksessa suomalaisessa yhteiskunnassa ja Euroopassa laajemminkin. Kansainväliset suositukset seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista korostavat jokaisen yhdenvertaisia oikeuksia.

Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista perheitä, joissa lapsella on useampia häneen sitoutuneita tosiasiallisia vanhempia. Tilanteissa, joissa lapsi on esimerkiksi pariskunnan ja kolmannen henkilön yhteinen tai kahden pariskunnan yhdessä kasvattama on lapsen edun mukaista tunnistaa ja tunnustaa kaikki lapsen tosiasialliset vanhemmat. Mahdollisissa erotilanteissa tai vanhemman kuollessa vain juridinen vanhemmuus takaa lapselle riittävät oikeudet säilyttää siteensä kaikkiin vanhempiinsa.

Sisäisen adoption läpikäyminen on pitkä prosessi, joka vaarantaa lapsen aseman ja asettaa rekisteröidyt naisparit eriarvoiseen asemaan hedelmöityshoitoja saaneiden heteroavioparien kanssa. Parit ovat eriarvoisia myös asuinpaikan mukaan, koska prosessin kesto ja sisältö vaihtelee kunnittain.

Sijaissynnytysten mahdollistamisesta on käyty Suomessa keskustelua. Sijaissynnytyksiin liittyy eettisiä kysymyksiä lapsen edusta. Nämä kysymykset eivät liity olennaisesti biologiseen vanhemmuuteen tai vanhempien sukupuoleen. Jos sijaissynnytykset mahdollistetaan, ne on syytä toteuttaa yhdenvertaisesti. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on suositellut, että avusteisen lisääntymisen palvelujen tulisi olla saatavilla ilman seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjintää.

Tavoitteet:

– Samaa ja eri sukupuolta olevia pareja kohdellaan yhdenvertaisesti lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä. Tarpeetonta luokittelua perhemuodon perusteella vältetään. Lainsäädännössä, perheiden palveluissa ja muualla yhteiskunnassa tunnistetaan ja otetaan huomioon muutkin perhe- ja suhdemuodot kuin parisuhde ja ydinperhe.

– Avioliittolakia muutetaan niin, että siitä tulee kaikkia parisuhteita koskeva yleinen avioliittolaki. Muutoksen myötä samaa sukupuolta oleva pari voi hakea yhdessä adoptiovanhemmiksi. Adoptiopalveluilla on yhteistyökumppaneita, jotka luovuttavat lapsia sateenkaariperheisiin.

– Isyyslaki määrittelee juridisen vanhemmuuden kaikissa sateenkaariperheissä lasten oikeusturvan kannalta tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisella tavalla.

– Avoliittoa koskeva säätely kattaa yhdenvertaisesti eri sukupuolta ja samaa sukupuolta olevat avoparit.

– Lapselle on mahdollista vahvistaa enemmän kuin kaksi juridista vanhempaa sekä tapaamisoikeus myös muihin henkilöihin kuin juridisiin vanhempiin. Perheen sisäisessä adoptiossa tulee mahdollistaa, että kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan, jos kaikki vanhemmat ovat sopineet asiasta keskenään.

– Jos sijaissynnyttäminen tehdään mahdolliseksi, se toteutetaan ilman sukupuoleen tai perhemuotoon kohdistuvaa syrjintää. Tällöin sijaissynnytysjärjestelyt tulisi mahdollistaa myös osittain tai kokonaan luovutetuilla sukusoluilla.

– Hedelmöityshoitoihin pääsy ja hoitojen sairausvakuutuskorvaukset toteutuvat vailla seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai perhemuotoon kohdistuvaa syrjintää.

– Lapsiperheitä kohtaavat ammattilaiset eroavien perheiden palveluissa ovat tietoisia samaa sukupuolta olevien parien ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien vanhempien erityistilanteista ja antavat perheille oikeaa tietoa ja tukea.

– Naisparille avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa syntyviin lapsiin sovelletaan vanhemmuusolettamaa tai vanhemmuuden tunnustamismenettelyä perheen sisäisen adoption sijasta.

– Avoliitossa olevien naisparien kohdalla sosiaalisen äidin vanhemmuus voidaan vahvistaa tunnustamismenettelyllä jo raskauden aikana tai lapsen synnyttyä. Tunnustamismenettelyä sovelletaan samalla tavalla samaa ja eri sukupuolta olevien kohdalla.

– Transihmisten vanhemmuuteen liittyvät lainsäädännölliset ongelmat korjataan. Sukupuoltaan korjanneiden henkilöiden biologisen vanhemmuuden juridinen vahvistaminen turvataan vanhemman juridisesta sukupuolesta riippumatta.

– Vanhempainvapaajärjestelmässä otetaan huomioon perheiden moninaisuus. Isyysvapaa tehdään mahdolliseksi niille isille, jotka eivät asu lapsen äidin kanssa. Äitiysvapaata vastaava vapaa tehdään mahdolliseksi vauvan kanssa asuville miespareille. Sosiaalisen äidin oikeus isyysvapaata vastaavaan vapaaseen alkaa heti lapsen syntymästä. Vanhempainvapaita ei ole sidottu rekisteröityyn parisuhteeseen tai avioliittoon, vaan ovat myös samaa sukupuolta olevien avoparien käytettävissä.

10 IHMISOIKEUSTYÖ YLITTÄÄ VALTIOIDEN RAJAT

Hlbtiq-liikkeet kautta maailman taistelevat sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja kehollisuuteen liittyvien epätasa-arvoisten rakenteiden ja normien purkamiseksi. Näitä rakenteita on jokaisessa kulttuurissa ja yhteiskuntajärjestelmässä. Samalla jokaisessa maassa ja kulttuurissa on ihmisiä, jotka kamppailevat yhdenvertaisten oikeuksien puolesta omista lähtökohdistaan käsin. Hlbtiq-ihmiset ovat yhä yksi haavoittuvimmista ryhmistä maailmanlaajuisesti. Ihmisoikeustilanne ja ihmisoikeuspuolustajien asema ovat monissa maissa hyvin vaikeat, ja moni valtio on hyväksynyt tai ehdottanut ihmisoikeuksia loukkaavia uusia lakeja. Hlbtiq-järjestöt ja -liikkeet ovat takaiskuista huolimatta voimistuneet lukuisissa maissa.

Hlbtiq-ihmisten ihmisoikeudet on nostettava ulkopolitiikassa esiin poikkileikkaavasti osana Suomen kaikkea vaikuttamistyötä ja erityisesti ihmisoikeuspolitiikkaa, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, naisten oikeudet ja ihmisoikeuspuolustajien tukeminen.

Hlbtiq-politiikkaa on toteutettava sekä Suomessa että EU:ssa johdonmukaisesti niin, että sisä- ja ulkopolitiikan välillä on koherenssi. Kaikessa ihmisoikeus- ja ulkopolitiikassa kotimaisen tilanteen hoitaminen kunnialla ja kotimaisen asiantuntemuksen kasvattaminen edistävät kansainvälisen toiminnan uskottavuutta ja tuloksellisuutta.

Kansainvälinen vaikuttaminen ja vaikuttaminen Suomen ulkopolitiikkaan tukevat ihmisoikeuksien etenemistä myös Suomessa. Mitä vahvempia kansainväliset ihmisoikeusmekanismit ovat, sen paremmin niitä voidaan käyttää epäkohtien osoittamiseen ja korjaamiseen myös kotimaassa. Suomi on saanut viime vuosina useita huomautuksia ja suosituksia kansainvälisiltä elimiltä seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin kohdistuvasta syrjinnästä sekä transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden ihmisoikeuksien loukkaamisesta.

Tavoitteet:

– Suomi toimii aktiivisesti hlbtiq-ihmisten ihmisoikeuksien edistämiseksi kaikilla kansainvälisillä areenoilla ja kahdenvälisissä suhteissa.

– Hlbtiq-ihmisten ihmisoikeustilanteeseen Venäjällä ja muualla Suomen lähialueilla kiinnitetään huomiota. Ihmisoikeuksia loukkaavia lakeja ja käytäntöjä saadaan torjuttua ja kumottua.

– Hlbtiq-järjestöjä kuullaan kaikissa keskeisissä ihmisoikeuspolitiikkaan liittyvissä hankkeissa, kuten määräaikaisraportoinneissa, lainvalmistelussa sekä Suomen kantojen ja prioriteettien määrittelyssä eurooppalaisten instituutioiden ja monenkeskisten järjestöjen toimintaan liittyen.

– Euroopan unioni edistää hlbtiq-ihmisten ihmisoikeuksia ja parempaa lainsäädäntöä sekä Unionissa että jäsenmaissa. EU hyväksyy niin kutsutun hlbti-tiekartan eli periaatelinjauksen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä lähivuosina.

– Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu huomioidaan ja niihin suunnataan varoja Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toiminnassa.

– Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvaa vainoa tai vainon uhkaa kokeneet ihmiset saavat perustellusta hakemuksesta turvapaikan Suomesta. Suojelua myönnetään myös Suomen lähialueilta tuleville turvapaikanhakijoille.

– Maahanmuuttoviranomaisilla ja turvapaikka- ja ulkomaalaisasioita hoitavilla kansalaisjärjestöillä on ajantasaiset ohjeistukset ja hyvät käytännöt seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvan vainon perusteella suojelua hakevien turvapaikanhakijoiden asemasta ja tarpeista ja riittävät valmiudet tukea turvapaikanhakijoita ja tehdä oikeita päätöksiä.

– Perheenyhdistämisessä ja muissa oleskelulupa- ja viisumiasioissa kohdellaan ihmisiä yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta.

– Suomeen muuttavat ihmiset saavat kattavasti tietoa oikeuksistaan ja yhdenvertaisuudesta esimerkiksi osana maahanmuuttajille suunnattuja kotouttamistoimia.

11 LOPUKSI

Seta vaikuttaa sen puolesta, että jokainen saa elää ihmisarvoista elämää yhdenvertaisesti riippumatta sukupuoli-identiteetistään, seksuaalisesta suuntautumisestaan, kehostaan tai sukupuolen ilmaisustaan. Toimintamme perustuu ihmisoikeuksiin sekä itsemäärittelyn ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.

Tähän työhön tarvitaan jokaista. Seta tuo esiin erityisesti transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden, lesbojen, homojen ja biseksuaalien elämää ja hyvinvointia. Samalla näemme, että ihmisoikeuslähtöisyys, normikriittisyys ja laaja tasa-arvokäsitys hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja kaikkien hyvinvointia.

Ota haaste vastaan ja rakenna kanssamme Suomea, jossa kaikki voivat hyvin.

Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design