Nuortenryhmien vetäjille

Tälle sivulle on koottu jäsenjärjestöjen nuorten vertaisryhmien vetäjille hyödyllisiä perusasioita sekä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi. Näitä voi käyttää kuka tahansa ryhmää vetävä, mutta lista on koottu erityisesti nuorten ryhmiä ajatellen. Voit käydä kysymyksiä läpi esimerkiksi halutessasi kehittää ryhmää tai muuten vain pohtiessasi omaa rooliasi vetäjänä. Toivottavasti löydät näistä apua!

 

Ryhmien perusperiaatteet

  • Setan kaikissa ryhmissä tulee noudattaa syrjimättömyyden periaatetta. Millään perusteella tapahtuva syrjintä ei ole hyväksyttävää.
  • Nuorten ryhmien ovat päihteetöntä toimintaa.
  • Ryhmät perustuvat luottamuksellisuuteen eli ryhmässä puhuttuja asioita koskee vaitiolovelvollisuus: niitä ei puhuta tai niistä ei kirjoiteta ryhmän ulkopuolisille.
  • Ei myöskään paljasteta ryhmän ulkopuolella, missä ollaan tavattu, ellei tästä ole yhdessä toisin sovittu.
  • Ryhmissä kunnioitetaan jokaisen oikeutta määritellä tai olla määrittelemättä itsensä. Tämä koskee niin seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä kuin kaikkea muutakin. Jokaisella on myös oikeus valita nimi, jolla haluaa tulla kutsutuksi.
  • Ryhmät ovat vertaistuellista vapaaehtoistoimintaa, eivät terapiaryhmiä. Vetäjän on hyvä tiedostaa tämä ja myös tuoda se esiin osallistujille. Ammattiapua tarvitsevat nuoret on hyvä ohjata palveluiden piiriin.
  • Kokoontumistilojen esteettömyyteen on hyvä kiinnittää huomiota ja tiedottaa siitä. Mahdollisuuksien mukaan tulee pyrkiä löytämään esteettömät tilat toiminnalle.

Turvallinen tila

  • Onko kaikilla hyvä olla ryhmässä?
  • Onko ryhmälle tehty yhteiset säännöt, jotka käydään yhdessä läpi säännöllisesti ja aina silloin, kun on uusia mukana? Säännöt on hyvä olla auki kirjoitettuna siksi, että niihin voidaan vedota mahdollisissa ongelmatilanteissa.
  • Mahdollistavatko ryhmän fyysiset puitteet turvallisuuden: onko paikalla esimerkiksi ulkopuolisia tai voiko ryhmään tulla kiinnittämättä ulkopuolisten huomiota?
  • Onko ryhmässä tapahtuva keskustelu sellaista, joka kunnioittaa kaikkien rajoja? Ollaanko sensitiivisiä ja huomioidaan moninaisuus?
  • Ryhmän tavoitteena on olla mahdollisimman vapaa oletuksista ja edistää kaikkien yhdenvertaista kohtelua.
  • Turvallisuutta luo se, kun voi luottaa ryhmänvetäjän olevan osallistujien tukena.
  • Olettaminen luo turvattomuuden tunnetta – ei oleteta tai yleistetä omaa kokemusta!
  • Turvallisen olon edistämiseksi kannattaa sanoa ääneen, että syrjintää tai häiritsevää käytöstä ei hyväksytä ja niihin puututaan aina.
  • Lisäksi on hyvä olla nimettynä ryhmän ulkopuolinen häirintäyhteyshenkilö (tai muu vastaava), johon voi olla yhteydessä, jos kokee ryhmässä epäasiallista käytöstä tai kohtelua.

Ryhmän ilmapiiri

  • On hyvä pyrkiä keskusteluilmapiiriin, joka on rakentava, ymmärtävä ja kunnioittava. Ei ole tyhmiä kysymyksiä, mutta jokainen saa itse päättää, mistä asioista haluaa puhua, eli kaikkeen ei tarvitse vastata.
  • Onko ryhmä yhtenäinen vai jääkö joku toistuvasti keskustelujen ulkopuolelle?
  • Ryhmän yhtenäisyyttä on mahdollista edistää vetäjän aktiivisella toiminnalla ja esimerkiksi tekemällä yhdessä asioita, kuten laittamalla ruokaa tai pelaamalla pelejä tai muilla toiminnallisilla aktiviteeteillä. Myös pienemmissä ryhmissä käytävät keskustelut voivat auttaa esimerkiksi tutustuttamaan ihmisiä toisiinsa.
  • Onko ryhmäläisille annettu tilaisuuksia vaikuttaa ryhmän ohjelmaan? Osallistamalla ryhmäläisiä suunnitteluun saadaan ryhmästä enemmän yhteinen juttu ja osallistujien näköistä toimintaa.

Uusien ottaminen mukaan

  • On hyvä kiinnittää erityistä huomiota ensi kertaa ryhmään tuleviin ja auttaa heitä tutustumaan ryhmään.
  • Uusia kannattaa tukea ja rohkaista ensimmäisillä kerroilla tulemaan mukaan keskusteluihin ja tarkkailla, että eivät jää yksin ja ulkopuolisiksi.

Oma rooli ohjaajana

  • Pyritkö aina huomioimaan ryhmäläisten erilaiset tarpeet ja toiveet ryhmän suhteen?
  • Uskallatko puuttua keskusteluun, jos huomaat asiatonta tai ei-sensitiivistä kielenkäyttöä tai vitsailua? Myöskään heteroille / cis-ihmisille naureskelu ei ole ok, kaikkien pitää olla tervetulleita mukaan.
  • Muistatko suojata myös omat rajasi ja ylläpitää omaa jaksamistasi? Kaikkeen ei tarvitse pystyä ja apua saa pyytää.
  • Osaatko jättää omat asiasi ryhmän ajaksi sivuun ja keskittyä ryhmän parhaaseen?
  • Tiedostathan oman auktoriteettiasemasi! Sinulla voi olla enemmän valtaa osallistujiin kuin uskotkaan – ota tämä huomioon käytöksessäsi ja puheessasi, näytä muille hyvää esimerkkiä.

Ryhmästä tiedottaminen

  • Missä kaikkialla ryhmästä tiedotetaan? Voitaisiinko tiedottaa vielä jossakin?
  • Mitä kautta ryhmässä mukana olevat ovat kuulleet toiminnasta, eli millainen tiedotus tuntuu toimivan parhaiten?
  • Miten saataisiin tieto ryhmästä leviämään mahdollisimman monelle? Onko jotain tiettyjä kohderyhmiä (esim. ikäryhmiä) joita ei nyt ollenkaan tavoiteta?
  • Onko tiedottamisessa kerrottu selkeästi, mikä on ryhmän tarkoitus, mitä siellä tehdään ja ketkä sinne ovat tervetulleita?
  • Kannattaa tehdä hyvä ja erottuva juliste tai flyeri, jota voi jakaa kouluihin, oppilaitoksiin, nuorisotiloihin ja kirjastoihin sekä muualle, missä nuoret saattavat hengailla.
  • Oman facebook-sivun tai ryhmän tekeminen on myös toiminut hyvin. Kannattaa miettiä, miten tiedotus tavoittaa myös uudet kävijät (jos fb-ryhmä on esim. salainen). Mistä löytyy ajantasainen tieto?
  • Tiedotuksessa kannattaa pyrkiä tuomaan esiin, että uudet ovat ryhmään tervetulleita. Kynnys tulla uutena porukkaan voi olla korkea, miettikää, miten tätä voisi madaltaa! Esimerkiksi mahdollisuus tavata joku vetäjistä jossain etukäteen ja siirtyä ryhmään yhdessä on joskus toiminut hyvin.
  • Tiedottamisessa suurena apuna ovat hyvät verkostot esimerkiksi koulujen ja nuorisotyön työntekijöihin. Resurssien mukaan kannattaa miettiä mahdollisuutta ottaa heihin yhteyttä ja pyytää kertomaan ryhmästä kohtaamilleen (erityisesti sateenkaari-)nuorille!

Mahdollisten ongelmatilanteiden varalta

  • Jos jonkun ryhmäläisen käytös vaikuttaa liian vahvasti negatiivisella tavalla ryhmään, kannattaa aina ensin yrittää ratkaista tilanne juttelemalla hänen kanssaan kahden kesken ja pyytää miettimään asiaa toisten näkökulmasta. Jos tämä ei auta, voidaan harkita esimerkiksi jäähyä ryhmästä.
  • Yhdistyksellä on oikeus kieltää ihmiseltä oikeus osallistua toimintaan, jos kyseinen henkilö ei pysty noudattamaan toiminnan sääntöjä ja periaatteita. Ketään ei kuitenkaan pitäisi jättää yksin ja tällaisissa tilanteissa voi mahdollisuuksien mukaan henkilön ohjata muunlaisen avun tai tuen piiriin.
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design