Minkälaiseksi Seta on oikein kasvanut?

Minkälaiseksi Seta on oikein kasvanut?

Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Setan Transtukipiste 15 vuotta. On hienoa nähdä teidät kaikki täällä tänään sitä juhlistamassa.

Minkälaista on olla kolmivitonen? Minkälaiseksi Seta on oikein kasvanut? Onko hän tyypillinen ikäpolvensa edustaja? Moni kolmivitonen sanoo tuntevansa itsensä jo aikuiseksi, mutta nuorekkaaksi aikuiseksi. Ikätovereihinsa verrattuna Seta on jo saavuttanut varsin arvostetun aseman yhteiskunnassa. Häntä haastatellaan lehtiin ja telkkariin, eduskunta kutsuu kuultavaksi. Onpa hänet nähty presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän vastaanotollakin jo useampaan otteeseen.

Mutta Setalla koskettaa ihmisiä myös yksilötasolla. Monet ovat oppineet luottamaan Setaan ja sen antamaan tietoon ja tukeen sukupuolen moninaisuutta ja seksuaalista suuntautumista koskevissa kysymyksissä. Kun Seta syntyi 35 vuotta sitten, ei ollut itsestään selvää, että näin kävisi.

Vuonna 1974 Seta syntyi yhteiskunnallisesti vähän arveluttavaan porukan jälkeläiseksi. Vanhempia oli pitkään pidetty täysinä rikollisina – homoseksuaaliset teothan poistettiin rikoslaista vain 3 vuotta ennen pienokaisen syntymää. Koko lapsuutensa Seta vietti epävakaisina ja sairaina pidettyjen vanhempiensa hoivassa. Kouluniän kynnyksellä Seta sai todistaa vanhempiensa tervehtymisen tai paremminkin muun yhteiskunnan muutoksen, kun homoseksuaalisuus poistettiin virallisista sairausluokituksista. Homoseksuaalisuus ei ollut enää rikos eikä sairaus.

Nuorenakaan Setan elämä ei ollut pelkkää ruusuilla tanssimista: yhteiskunnan asenteet olivat vielä varsin kielteisiä, mikä näkyi muun muassa siinä, miten mediassa kirjoitettiin – ja vaiettiin – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Onneksi Setalla oli ympärillään hyviä ihmisiä, jotka tukivat nuoren kasvua.

Parikymppisenä Seta sai myös rinnalleen pitkäaikaisen ystävän, Transtukipisteen – tai TTP:n, kuten hänet kaveripiirissä tunnetaan.

Paljon tapahtui näinä Setan nuoruusvuosina, mutta moni tärkeä asia antoi kuitenkin odottaa itseään. Vasta vuosituhannen lopulla, kun Seta täytti 25, alkoi suoranainen tapahtumien vyöry. Niin sanottu kehotuspykälä kumottiin vihdoinkin – seksuaalisesta suuntautumisesta oli nyt lupa puhua myös julkisesti ilman rangaistuksen pelkoa, ja Setan ja muidenkin sananvapaus vahvistui merkittävästi. Myös syrjintään alettiin kiinnittää vakavasti huomiota. Setan ja hänen kavereidensa suojaksi säädettiin useita erilaisia syrjinnän kieltäviä lakeja, ja uutukainen translaki helpotti kaikkien elämää merkittävästi.

Myös se Suuri Rakkaus astui Setan elämään rytinällä vuosituhannen vaihteessa. Liitto virallistettiin rekisteröidyksi parisuhteeksi Setan ollessa 28-vuotias. Lapsia alkoi syntyä, hedelmöityshoitojen ja muumimukien avulla, aluksi tosin vähän epämääräiseen juridiseen tilanteeseen mutta nyt, täyttäessään 35 vuotta, Seta voi vihdoinkin tunnustaa lapsensa myös virallisesti.

Aikuiseen ikään ehtinyt Seta elelee nykyisin TTP:n ja muiden kavereidensa kanssa kollektiivissa, pikkuhuopalahtelaisessa kerrostaloasunnossa, jonka viidennen kerroksen ikkunoista näkee yli kauniin kotikaupungin. Tosin autoa, koiraa tai osakesijoituksia ei vieläkään ole, ja kämppäkin on vuokrattu, mutta eipä ole velkaakaan. Mikäs siinä on elellessä. Ratikka tuo ihan kotiovelle, eikä Seta ole luonteeltaan mikään materialisti.

Kolmivitosena Setalla menee siis ihan mukavasti. Vaiherikkaan nuoruuden jälkeen elämä on asettunut omaan uomaansa, ehkä vähän tylsään mutta vakaaseen ja vaikuttavaan uomaansa, ystävien ympäröimänä oman alansa asiantuntijana.

Mitä sitten on edessäpäin? Toivottavasti paljon uusia avauksia ja uusia haasteita, kun Suomi hiljalleen alkaa siirtyä lainsäädännön yhdenvertaisuudesta kohti todellista, arkielämässä toteutuvaa yhdenvertaisuutta. Muutaman vuoden sisään Suomi saa kenties yleisen adoptio-oikeuden, sukupuolineutraalin avioliiton ja myös avoliiton, toimivan viharikosten ilmoittamiskäytännön, rutkasti rahaa queer-tutkimukseen ja erilaisiin selvityksiin, transihmisiä syrjivien käytäntöjen purkamisen, ja jos hyvin käy myös Suomen ensimmäisen hlb-asioihin keskittyvän virkamiehen, seksuaalivähemmistövaltuutetun. Setaa tarvitaan ja sillä on paljon annettavaa.

Ennen kuin nostamme maljan Setalle, haluaisin vielä kiittää niitä ihmisiä, jotka omalla panoksellaan ovat auttaneet Setaa näiden ensimmäisten 35 vuoden aikana. Monet teistä ovat antaneet aikaanne ja energiaanne Setan hallituksessa ja muissa luottamustoimissa, nykyisinä tai entisinä työntekijöinä toimistolla, julkaisseet lehtiä, järjestäneet tilaisuuksia, antaneet neuvonta- ja vertaistukea, organisoineet mielenosoituksia, vaikuttaneet lainsäädäntöön. Setalla on ollut myös paljon sisaruksia, nuorempia kollegoja ympäri maan paikallisina Setoina sekä muita, valtakunnallisia työtovereita, transpuolen ystävistä ja lapsiperheistä mummoihin ja nahkavaareihin. Suurkiitos kaikille vuosien saatossa mukana olleille. Ilman teitä ei olisi Setaa.

Mutta kaiken tämän järjestöelämän ulkopuolella toimii myös suuri joukko muita ihmisiä, jotka eri tavoin vievät omassa elämässään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa eteenpäin. Opettajina, tutkijoina, taiteilijoina, juristeina, kätilöinä, toimittajina ja poliitikkoina. Valtion viroissa, kirkon palveluksessa, naapureina ja työkavereina. Ilman tätä suurta suomalaisten joukkoa Seta olisi ihan erilainen kolmivitonen kuin mikä se on nyt. Lämpimät kiitokset meille ihan kaikille.

Setan pj. Outi Hannula

Setan puheenvuoro päivittävät Setan työntekijät ja luottamushenkilöt. Sisällöllinen vastuu on heillä itsellään, eikä puheenvuoro välttämättä vastaa aina täysin Setan kantaa.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design