Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta

9.4.2010

Seta ry
Helsinki

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto

Seta ry:n lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevan toimikunnan mietinnöstä

Seta kiittää mahdollisuudesta lausua yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta ja yhdenvertaisuustoimikunnan mietinnöstä.

I Yleistä

Seta on pitänyt toimikunnan toimeksiannon lähtökohtia oikean suuntaisina. Tavoitteena on ollut, ettei nykyisen lainsäädännön mukaista suojan tasoa heikennetä eikä lakeihin kirjattuja seuranta-, valvonta- ja edistämisvelvoitteita ja niihin liittyviä toimivaltuuksia kavenneta, vaan niitä pyritään edelleen vahvistamaan. Tavoitteena on ollut myös, että uusi lainsäädäntö vahvistaisi yhdenvertaisuuden suojaa kattamalla entistä selkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltumalla yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin ja asettamalla eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin.

Toimikunnan laatima ehdotus on merkittävä edistysaskel Suomen yhdenvertaisuuslainsäädännön kehityksessä. Seta tukee lämpimästi esitystä siitä, että yhdenvertaisuuslain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan jatkossa kaikkien syrjintäperusteiden osalta kaikkea yksityistä ja julkista toimintaa. Samassa yhteydessä on kuitenkin varmistettava, että tämän lakiesityksen ulkopuolelle jäänyt, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvä syrjintäsuoja saadaan pikaisesti ja kattavasti tasa-arvolain piiriin.

Seta pitää tärkeänä, että syrjinnän kielto laajenisi kattamaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteet, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn. Samalla järjestö muistuttaa, että on keskeistä, että kaikki syrjintäperusteet saatettaan samanlaisten oikeussuojakeinojen piiriin, jos eriävälle säätelylle ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta.

Tasa-arvolain ja perustuslain muuttaminen

Seta korostaa, että seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun heikko asema nykyisessä yhdenvertaisuuslainsäädännössä, useisiin muihin syrjintäperusteisiin verrattuna, on yleisesti perusteetonta ja se on jätetty useasti perustelematta (esim. perustuslaissa tarkoitetun hyväksyttävän syyn nojalla).

Lisäksi Seta esittää, että tulevissa perustuslain uudistamishankkeissa kiinnitetään huomiota perustuslain yhdenvertaisuuspykälään (6§) erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Setan mukaan sukupuolen käsite tulee määritellä laajasti siten, että se kattaa sukupuolen moninaisuuden, ja seksuaalinen suuntautuminen tulee lisätä perustuslain yhdenvertaisuuspykälään sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan ja vammaisuuden rinnalle.

Seta muistuttaa, että sukupuolivähemmistöt eivät tällä hetkellä kuulu selkeästi minkään syrjintää rajoittavan lainsäädännön piiriin. Seta on ilahtunut siitä, että toimikunta ehdottaa tasa-arvolain muuttamista siten, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu otettaisiin selkeästi huomioon syrjintäperusteena. Seta haluaa, että nyt käsillä olevaan hallituksen esitykseen kirjataan kolme tasa-arvolain uudistamista ohjaavaa linjausta:

1) Sukupuolivähemmistöjen moninaisuus tulee selkeästi kirjata lakiin ja syrjintäsuojan tulee koskea laajasti sukupuolen kokemista ja ilmaisua (ks. liite 1).

2) Uudistuksen yhteydessä tasa-arvolain soveltuvuutta vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjintään puuttumiseen on tarkasteltava huolellisesti ja lainmuutokset on tehtävä riittävässä laajuudessaan.

3) Sosiaali- ja terveysministeriön tulee valmistella tarvittavat lainmuutokset välittömästi, jotta ne ehditään käsitellä eduskunnassa tämän vaalikauden aikana. Seta pitää erittäin tärkeänä, että myös transihmisten syrjintäsuoja saatetaan vihdoinkin asianmukaiselle tasolle yhdenvertaisuuslain uudistamisen rinnalla.

Seta ja sen osana toimiva Transtukipiste ovat käytettävissä lakimuutosta valmisteltaessa.

II Yhdenvertaisuuden edistäminen

Seta kannattaa toimikunnan esitystä, että yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet laajenisivat koskemaan kaikkia syrjintäperusteita ja että velvoitetuksi tulisivat valtion ja kuntien viranomaiset, oppilaitokset ja työnantajat.

Seta pitää erittäin tärkeänä sitä, että koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen on huolehdittava yhdenvertaisuuden edistämisestä koulutukseen otettaessa ja koulutuksessa, ehkäistävä syrjintää ja toimittava siten, että opetus, tutkimus ja käytettävä oppiaineisto tukevat lain tarkoituksen toteutumista. Opettaja – lehden selvitys vuodelta 2010 kertoo, että yli 70 prosenttia opettajista pitää opettajien ja oppilaiden seksuaalista suuntautumista koulumaailman tabuna. Syrjinnän vastainen työ ja asennekasvatus tulee aloittaa mahdollisimman varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Setan mielestä myös tasa-arvolakia tulisi uudistaa siten, että peruskoulut velvoitettaisiin tasa-arvosuunnittelun piiriin 6 b§ osalta.

Seta pitää hyvänä esitystä, että oppilaitoksen on täytettävä edistämisvelvoitteensa vähintään joka kolmas vuosi laadittavan suunnitelman mukaisesti. Suunnitellut toimenpiteet voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan, tasa-arvosuunnitelmaan, muuhun oppilaitoksessa laadittavaan suunnitelmaan tai erilliseen yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Myös ehdotus työnantajan velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta työpaikalla on kannatettava. Kuten perusteluissa todetaan, kiinnittämällä huomiota työpaikan yleisiin käyttäytymissääntöihin voidaan parantaa yleistä työilmapiiriä ja kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia. Vaikka lakiehdotuksen mukaan työpaikan tarpeet voidaan ottaa huomioon yhdenvertaisuussuunnitelman laajuutta suunniteltaessa, tulisi niissä Setan mielestä kuitenkin käsitellä kaikkia syrjintäperusteita riittävän kattavasti. Esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen tulee ottaa aina mukaan suunnitelmiin, vaikkei työnantajan tiedossa olisikaan tähän ryhmään kuuluvia työntekijöitä. Työntekijöiden osallistaminen tai tiedon kerääminen heidän kokemuksistaan on myös tehtävä tavalla, joka takaa jokaisen työntekijän yksityisyyden suojan.

Setan mielestä velvollisuus yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen tulisi koskea myös evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa sekä julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä.

III Syrjinnän kielto

Seta on tyytyväinen siitä, että syrjinnän kielto laajenisi kattamaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteet, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn.

Seta kannattaa, että syrjinnän kielto kattaisi, kuten voimassa olevassa laissakin, välittömän ja välillisen syrjinnän sekä häirinnän. Seta katsoo, että moniperusteisen syrjinnän, läheissyrjinnän ja oletettuun syyhyn perustuvan syrjinnän kieltojen ottaminen mukaan on merkittävä parannus yhdenvertaisuuslakiin.

Seta pitää järkevänä terminologian selkiyttämistä ja uudistamista niin, että ”sukupuolinen suuntautuminen” korvataan nykyisin vakiintuneella käsitteellä ”seksuaalinen suuntautuminen”. Vastaava terminologinen muutos on toteutettava johdonmukaisesti koko laissa ja myös muualla lainsäädännössä.

Seta on tyytyväinen, että huomiota on kiinnitetty myös moniperusteiseen syrjintään. Esityksen mukaan syrjintä on kielletty siitä riippumatta liittyykö siihen yksi tai useampia syrjintäperusteita. Toimikunnan ehdotus tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun välisen yhteistyön kehittämisestä moniperusteisen syrjinnän ehkäisyssä jättää vielä avoimeksi, miten tehokkaasti kahta eri lainsäädäntöä on mahdollista käyttää syrjintätapauksissa.

On tärkeää, että yhdenvertaisuuslaki koskee myös uskonnollisia yhteisöjä. Setan mielestä vaatimukset joiden mukaan työntekijöiltä voidaan edellyttää tiettyä uskonnollista vakaumusta tulee pitää rajattuina ja tehtävän suorittamiseen liittyvinä. Rajauksen tulee koskea vain uskonnollista vakaumusta, ei muita syrjintäperusteita.

IV Valvonta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta

Seta kannattaa yhdenvertaisuusvaltuutetun viran ja toimiston perustamista laajentamalla vähemmistövaltuutetun toimivaltuuksia ja resursseja ja muuttamalla valtuutetun nimeä. Valtuutetun toimialan merkittävä laajeneminen tulee lisäämään työtehtäviä ja yhteydenottoja siinä määrin, että ehdotettu 10–12 lisävirkaa ovat välttämättömiä. On myös ehdottoman tärkeää, että uudistuksen yhteydessä osoitetaan valtuutetun toimistolle riittävät resurssit koskien kaikkia sen toimialaan kuuluvia syrjintäperusteita.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluu paitsi valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista, myös seurata syrjinnän vaarassa olevien ryhmien oloja ja asemaa, sekä edistää näiden ryhmien oikeuksien toteutumista. Syrjinnän vaarassa olevien ryhmien yhdenvertaisen suojelun periaatteen mukaisesti Seta vaatii, että laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta mainitsee (§3) eksplisiittisesti kaikki yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäperusteet, ei pelkästään ulkomaalaisia, etnisiä vähemmistöjä ja vammaisia ihmisiä, kuten lakiehdotus tekee.

Seta pitää välttämättömänä, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston henkilökunnan tulisi olla monipuolisesti valtuutetun tehtäväalaan perehtyneitä.

Seta pitää perusteettomana toimikunnan ehdotuksen muotoilua jonka mukaan ”erityisesti olisi turvattava vammaisasioiden, ulkomaalaisasioiden ja ihmiskaupan tuntemus. Myös muiden syrjintäperusteiden, kuten seksuaalinen suuntautuminen, osalta asiantuntemuksen riittävyydestä olisi huolehdittava.” Seta vaatii, että seksuaalinen suuntautuminen lisätään vammaisuuden, ulkomaalaisasioiden ja ihmiskaupan tuntemuksen rinnalle esityksen kohtaan, jossa määritellään erityisesti turvattavaa asiantuntemusta.

Seta muistuttaa, että uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa syrjintäsuoja kaikkien yhdenvertaisuuslain mukaisten syrjintäperusteiden osalta. Tällöin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asiantuntemus ja perehtyneisyys on varmistettava kaikkien syrjintäperusteiden osalta asettamatta eri syrjintäperusteita keskenään eri asemaan asiantuntijuusvaatimuksen osalta.

Seta muistuttaa, että valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon laatimisen (erityisesti kansallinen osuus) yhteydessä kävi ilmi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva asiantuntemus on ohutta ja jopa olematonta valtionhallinnon piirissä. Lisäksi työministeriön koordinoiman syrjinnän seurantaa arvioivan hankkeen loppupäätelmissä (2007) todetaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnästä ei kerry riittävästi tietoa Suomessa.[1] Tätäkin taustaa vasten, esitetty resurssikohdennus on epäoikeudenmukainen. Yhdenvertaisuuden edistämisen ja syrjintään puuttumisen edellytys on asiallisen ja ajanmukaisen syrjintää koskevan tiedon ja asiantuntemuksen karttuminen. Erityisen keskeistä tämä on vasta viime aikoina näkyväksi tulleiden ja aiemmin vähemmälle viranomaishuomiolle jätettyjen perusteiden kohdalla (kuten seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu). Seta ehdottaakin pohdittavaksi erityisesti seksuaalivähemmistöihin keskittyvän viran perustamista valtuutetun toimistoon.

Seta pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi ehdotettua laajempi, työsuojelupiirien kanssa rinnakkainen toimivalta puuttua myös yksittäisiin työsyrjintäkysymyksiin. Vaikka työsuojelupiirit ovat tehneet hyvääkin työtä syrjintätapausten selvittämisessä, ei niillä ole riittävää erityisasiantuntemusta eri syrjintäperusteista tai riittäviä valtuuksia avustaa syrjinnän uhreja. Erityisesti seksuaalivähemmistöjen voi olla vaikeaa lähteä syrjintätapauksissa hakemaan tilanteeseen korjausta, jos se edellyttää oman (todellisen tai oletetun) seksuaalisen suuntautumisen esiin ottamista työsuojeluviranomaisten kanssa. Syrjinnän kohteeksi joutuneella tulisi olla mahdollisuus itse valita, ottako hän yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun vai työsuojelupiiriin. Valtuutetun rinnakkainen toimivalta toisi kaivatun lisäresurssin työsyrjintätapausten käsittelyyn.

Seta on mielellään käytettävissä, kun eri tahoilta pyydetään edustajia toimikunnan ehdottamaan, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä toimivaan yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukuntaan. On erittäin tärkeää, että neuvottelukunnassa on edustettuna kaikkiin syrjintäperusteisiin liittyvä asiantuntemus.

Yhdenvertaisuuslautakunta

Seta kannattaa yhdenvertaisuuslautakunnan perustamista joko kaikki yhdenvertaisuuslain mainitsemat syrjintäperusteet kattavana tai niiden lisäksi tasa-arvolautakunnan tehtävät kattavana elimenä. Seta on mielellään käytettäessä haettaessa asiantuntijoita tai järjestöjen edustajia yhdenvertaisuuslautakuntaan. On erittäin tärkeää, että lautakunnassa on edustettuna kaikkiin syrjintäperusteisiin liittyvä asiantuntemus. Setan mielestä syrjintä- ja tasa-arvolautakuntien yhdistämistä tulee vielä tarkoin harkita, sillä se saattaa olla epätarkoituksenmukaista lautakuntien erilaisista tehtävistä ja toimivaltuuksista johtuen.

Seta kannattaa järjestöille esitettyä mahdollisuutta pyytää lausunto yhdenvertaisuuslautakunnalta ja saattaa asia yhdenvertaisuuslautakunnan käsiteltäväksi. Setan mielestä on tärkeää, että myös yhteisöillä on vireillepano-oikeus ja siten mahdollisuus aloittaa oikeudellinen menettely syrjintää koskevissa asioissa kantajan puolesta tai häntä tukeakseen.

Lainsäädäntö antaa yhdistyksille nykyisin vain vähän mahdollisuuksia käyttää hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä syrjintätilanteissa. Seta on pettynyt siihen, että järjestöjen kanneoikeus syrjintää koskevissa asioissa ei ole mukana esityksessä ja toivoo, että kanneoikeuden laajentamista selvitettäisiin lähitulevaisuudessa erikseen.

V Lopuksi

Seta pitää erittäin kannatettavana toimikunnan ehdotusta, että lakien toimivuudesta tehdään uudistuksen jälkeen kattava seurantatutkimus.

Seta on myös toimikunnan kannalla siinä, että uudistuksia olisi täydennettävä muunlaisilla toimenpiteillä kuten esimerkiksi asennekasvatuksella ja koulutuksella, sekä varaamalla uudistusten toteuttamiseen riittävät voimavarat.

Esityksessä ei oteta suoraan kantaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston sijoittamiseen. Setan näkemyksen mukaan perusteilla oleva kansallinen ihmisoikeusinstituutio voisi taata taloudellisesti ja hallinnollisesti riittävän riippumattoman toimintaympäristön valtuutetun toimistolle.

Liitteenä lisätietoa sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojasta.

Helsingissä 9.4.2010

Seta ry on 20 kansalaisjärjestön kattojärjestö, jonka perustehtävä on edistää sitä, että ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi toteutuvat riippumatta ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolen ilmaisusta.

Liite: Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja

Seta ry:n kanta on, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu tulee kirjata kiellettyinä syrjintäperusteina tasa-arvolakiin.

Setan mielestä on ensiarvoisen tärkeää ottaa eksplisiittisesti tasa-arvolain piiriin kaikki sukupuolivähemmistöt, joihin kuuluvia ihmisiä on Suomessa kymmeniä tuhansia. Syrjintäperusteina termit ”sukupuoli-identiteetti” ja ”sukupuolen ilmaisu” kattaisivat kaikki sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt sekä kaikki muut ihmiset, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei vastaa yksiselitteisesti nainen-mies -sukupuolijakoa.

Vaikka sukupuolivähemmistöjä ei mainita nykyisen tasa-arvolain varsinaisessa tekstissä, tasa-arvolain perusteluihin on sisällytetty sukupuolen korjaukseen perustuvan syrjinnän kielto. Setan tulkinnan mukaan kaikki, mitä tasa-arvolaissa säädetään sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, koskee nykyisellään sukupuolen korjausprosessissa olevia tai sen läpikäyneitä ihmisiä. Tämä on myös EY-oikeuden tulkinta EY:n tasa-arvodirektiivistä, joka velvoittaa Suomea. Nykytulkinta ei kuitenkaan kata itsestään selvästi kaikkien sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojaa.

Sukupuolen moninaisuus ei ole ainoastaan sukupuolivähemmistöjen suoraa tai välillistä syrjintää koskeva vähemmistökysymys, vaan merkittävä periaatteellinen näkökulma sukupuolen käsitteeseen. Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, vaan kaikkien ihmisten tasa-arvoa riippumatta (juridisesta) sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä (=mihin sukupuoleen tai sukupuoliin itse kokee tai ei koe kuuluvansa, juridisesta sukupuolesta riippumatta) tai sukupuolen ilmaisusta. Transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt kohtaavat arkielämässään monenlaisia vaikeuksia ja esteitä niin työnantajien, viranomaisten kuin yksityisten palveluntarjoajien taholta. Kaikkien sukupuolivähemmistöjen ottaminen tasa-arvolain piiriin tekisi yksiselitteiseksi sen, että kaikki syrjintä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella on kiellettyä, ja että sukupuoli on käsitettävä laajemmin kuin kahtiajakona naisiin ja miehiin.

Nykyisen tasa-arvolain kattamien aihealueiden osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi, että niin viranomaisten ja työnantajien velvoitteen edistää tasa-arvoa, kuin työnantajien ja oppilaitosten velvoitteen laatia tasa-arvosuunnitelma, tulee Setan mielestä kattaa sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu, ja että tavaroiden ja palvelujen saatavuuden osalta kiellettynä syrjintänä tulee pitää sitä, että sukupuolivähemmistöön kuuluvalta henkilöltä evätään jokin palvelu (esimerkiksi naistenvaateliikkeen myyjä kieltäytyy myymästä vaatteita transvestiitille, hieroja kieltäytyy hieromasta sukupuolenkorjausprosessissa olevaa henkilöä, transsukupuoliselta naiselta evätään pääsy uimahallin naisten puolelle tai jäseneksi naisjärjestöön tms.). Viranomaistoiminnassa transihmiset joutuvat usein sattumanvaraisen kohtelun armoille riippuen viranomaisen asenteista. Nykytilanteessa heidän on esimerkiksi vaikea hakea muutosta Kelan päätöksiin oikeusprosessin kautta, koska lainsäädäntö on epäselvää, eikä ennakkotapauksia juurikaan ole.

Tasa-arvovaltuutettu on ohjeistuksessaan ja valvontatyössään lähtenyt muun muassa perustuslain sisältämän yhdenvertaisuusperiaatteen ja laaja-alaisen syrjintäkiellon perusteella siitä, että tasa-arvolakia tulee jo nykyisin soveltaa laajemminkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemaan syrjintään eikä rajoittaa lain ulottuvuutta vain sukupuolen korjausleikkauksen läpikäyneisiin henkilöihin. Seta katsoo, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu pitää myös säätää eksplisiittisesti tasa-arvovaltuutetun toimiston toimivallan piiriin kuuluviksi sukupuoleen liittyviksi ominaisuuksiksi.

Tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulisi perustaa erityinen sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun syrjintäperusteina keskittynyt, riittävän korkea virka, jotta valtuutetun työssä varmistettaisiin toisaalta riittävä asiantuntemus sukupuolen moninaisuudesta ja toisaalta riittävät resurssit keskittyä sukupuolivähemmistöjen (eli transihmisten ja intersukupuolisten ihmisten) kohtaaman syrjinnän valvontaan ja heidän yhdenvertaisuutensa aktiiviseen edistämiseen.

Seta ehdottaa, että Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtäviä tarkennetaan niin, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät tasa-arvokysymykset tulevat eksplisiittisesti ja kattavasti osaksi neuvottelukunnan tehtäviä.

Sukupuolivähemmistöjen asemasta Suomessa on olemassa riittämättömästi tietoa. Seta toivoo, että samalla kun tasa-arvolain perustana olevaa sukupuolen käsitettä tarkennetaan kattamaan sukupuolen moninaisuus, todetaan myös tarve seuranta- ja tutkimustiedon kartuttamiseen ja osoitetaan tasa-arvopolitiikan kentällä resursseja sukupuolivähemmistöjen asemaa ja sukupuolen moninaisuutta koskevien tutkimusten ja selvitysten toteuttamiseen.

Tasa-arvoon liittyvässä viranomaisorganisaatiossa ylipäätään on hyvin tärkeää lisätä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää erityisasiantuntemusta, esimerkiksi perustamalla myös tasa-arvoyksikköön sukupuolen moninaisuuteen keskittynyt virka tai osoittamalla sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät kysymykset osaksi jonkun tasa-arvoyksikön riittävän korkean virkamiehen toimenkuvaa.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös moniperusteiseen syrjintään. Tässä mielessä on tärkeää ottaa huomioon yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamistoimikunnan mietinnössään tekemät huomiot tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun välisen yhteistyön kehittämisestä. On myös määriteltävä, mille viranomaiselle kuuluu vastuu ja valtuudet puuttua moniperusteiseen syrjintään ja edistää sen vähenemistä.

Seta toivoo, että hallituksen tasa-arvopolitiikan toteuttamisessa ja Suomen lainsäädännössä käytettäisiin kautta linjan kaksijakoisen sukupuolikäsitteen sijasta hyväksi tietoa, jota on kertynyt sukupuolen moninaisuudesta. Jäykästi ”mies”- ja ”nainen”- kategorioita ja niiden vastakkainasettelua lähtökohtana käyttävä lähestymistapa jättää huomiotta intersukupuoliset henkilöt sekä monet transihmisiä koskettavat kysymykset. Suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa ja viranomaistoiminnassa niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat tähän mennessä usein unohtuneet kokonaan tai heitä on käsitelty hyvin suppeasti. Suppea tasa-arvon käsite voi itsessään johtaa sukupuolivähemmistöjä syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen ylläpitämiseen.

Lisätietoa sukupuolen moninaisuuteen liittyvästä terminologiasta:
http://www.transtukipiste.fi/index.php?k=17270

[1] Raporttiin voi tutustua verkko-osoitteessa http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj374.pdf

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design