Lausunto tasa-arvolain toimivuudesta

Seta ry
15.4.2010

Eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunta

Seta ry:n lausunto STM:n selvitykseen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain toimivuudesta

Setan kanta on, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu tulee kirjata kiellettyinä syrjintäperusteina tasa-arvolakiin.

Seta muistuttaa, että sukupuolivähemmistöt eivät tällä hetkellä kuulu selkeästi minkään syrjintää rajoittavan lainsäädännön piiriin. Nykyinen, pelkästään tasa-arvovaltuutetun ratkaisukäytäntöön perustuva suoja ei ole sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta riittävä.

Seta toteaa valiokunnalle tasa-arvolain uudistamiseen liittyen:

1) Sukupuolivähemmistöjen moninaisuus tulee selkeästi kirjata lakiin ja syrjintäsuojan tulee koskea laajasti sukupuolen kokemista ja ilmaisua. Syrjintäperusteina termit ”sukupuoli-identiteetti” ja ”sukupuolen ilmaisu” kattaisivat kaikki sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt sekä kaikki muut ihmiset, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei vastaa yksiselitteisesti nainen-mies -sukupuolijakoa.

2) Uudistuksen yhteydessä tasa-arvolain soveltuvuutta vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjintään puuttumiseen on tarkasteltava huolellisesti ja lainmuutokset on tehtävä riittävässä laajuudessaan. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän moninaisuuden takia lain uudistamisessa on huomioitava laajasti syrjinnän kiellot ja yhdenvertaisuuden edistämiskeinot ja toimenpiteet, mm. olettamaan perustuvan syrjinnän kielto, läheissyrjinnän kielto ja häirintä, viimemainittu erityisesti ihmisryhmää kohtaan.

3) Sosiaali- ja terveysministeriön tulee valmistella tarvittavat lainmuutokset välittömästi, jotta ne ehditään käsitellä eduskunnassa tämän vaalikauden aikana.

Vuoden 2005 tasa-arvolain uudistuksen yhteydessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi, että tasa-arvolain säännöksiä tulee tulkita niin, että ne kattavat myös sellaisen syrjinnän, joka perustuu sukupuolen korjaukseen. Valiokunta totesi myös, että jatkossa on tärkeää selkiyttää transihmisten syrjintäsuojaa.

Setan tulkinnan mukaan kaikki, mitä tasa-arvolaissa säädetään sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, koskee nykyisellään sukupuolen korjausprosessissa olevia tai sen läpikäyneitä ihmisiä. Tämä on myös EY-oikeuden tulkinta EY:n tasa-arvodirektiivistä, joka velvoittaa Suomea.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat siis jo nyt selkeästi osa sukupuolen tasa-arvokeskustelua, vaikkei sitä riittävästi ole huomioitu. Syrjinnän poistamisen turvaamiseksi olisikin tärkeää saada sääntely sukupuolivähemmistöjen oikeusasemasta ja syrjintäsuojasta nykyistä selkeämmäksi.

Sukupuolen moninaisuus ei ole ainoastaan sukupuolivähemmistöjen suoraa tai välillistä syrjintää koskeva vähemmistökysymys, vaan merkittävä periaatteellinen näkökulma sukupuolen käsitteeseen. Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, vaan kaikkien ihmisten tasa-arvoa riippumatta (juridisesta) sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä (=mihin sukupuoleen tai sukupuoliin itse kokee tai ei koe kuuluvansa, juridisesta sukupuolesta riippumatta) tai sukupuolen ilmaisusta. Transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt kohtaavat arkielämässään monenlaisia vaikeuksia ja esteitä niin työnantajien, viranomaisten kuin yksityisten palveluntarjoajien taholta. Kaikkien sukupuolivähemmistöjen ottaminen tasa-arvolain piiriin tekisi yksiselitteiseksi sen, että kaikki syrjintä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella on kiellettyä, ja että sukupuoli on käsitettävä laajemmin kuin kahtiajakona naisiin ja miehiin.

Nykyisen tasa-arvolain kattamien aihealueiden osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi, että niin viranomaisten ja työnantajien velvoitteen edistää tasa-arvoa, kuin työnantajien ja oppilaitosten velvoitteen laatia tasa-arvosuunnitelma, tulee Setan mielestä kattaa sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Tavaroiden ja palvelujen saatavuuden osalta kiellettynä syrjintänä tulee pitää sitä, että sukupuolivähemmistöön kuuluvalta henkilöltä evätään jokin palvelu (esimerkiksi naistenvaateliikkeen myyjä kieltäytyy myymästä vaatteita transvestiitille, hieroja kieltäytyy hieromasta sukupuolenkorjausprosessissa olevaa henkilöä, transsukupuoliselta naiselta evätään pääsy uimahallin naisten puolelle tai jäseneksi naisjärjestöön tms.). Viranomaistoiminnassa transihmiset joutuvat usein sattumanvaraisen kohtelun armoille riippuen viranomaisen asenteista. Nykytilanteessa heidän on esimerkiksi vaikea hakea muutosta Kelan päätöksiin oikeusprosessin kautta, koska lainsäädäntö on epäselvää, eikä ennakkotapauksia juurikaan ole.

Tasa-arvovaltuutettu on ohjeistuksessaan ja valvontatyössään lähtenyt muun muassa perustuslain sisältämän yhdenvertaisuusperiaatteen ja laaja-alaisen syrjintäkiellon perusteella siitä, että tasa-arvolakia tulee jo nykyisin soveltaa laajemminkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemaan syrjintään eikä rajoittaa lain ulottuvuutta vain sukupuolen korjausleikkauksen läpikäyneisiin henkilöihin. Seta katsoo, että sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu pitää myös säätää eksplisiittisesti tasa-arvovaltuutetun toimiston toimivallan piiriin kuuluviksi sukupuoleen liittyviksi ominaisuuksiksi.

STM toteaa lausunnossaan, että sukupuolivähemmistöjen suojan valvonta vaatii lainvalvontaviranomaiselta erityisasiantuntemusta. Seta yhtyy tähän kantaan ja ehdottaa, että tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulisi perustaa erityinen sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun syrjintäperusteina keskittynyt, riittävän korkea virka, jotta valtuutetun työssä varmistettaisiin toisaalta riittävä asiantuntemus sukupuolen moninaisuudesta ja toisaalta riittävät resurssit keskittyä sukupuolivähemmistöjen kohtaaman syrjinnän valvontaan ja heidän yhdenvertaisuutensa aktiiviseen edistämiseen.

Seta ehdottaa, että tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtäviä tarkennetaan niin, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät tasa-arvokysymykset tulevat eksplisiittisesti ja kattavasti osaksi neuvottelukunnan tehtäviä.

Sukupuolivähemmistöjen asemasta Suomessa on olemassa riittämättömästi tietoa. Seta toivoo, että samalla kun tasa-arvolain perustana olevaa sukupuolen käsitettä tarkennetaan kattamaan sukupuolen moninaisuus, todetaan myös tarve seuranta- ja tutkimustiedon kartuttamiseen ja osoitetaan tasa-arvopolitiikan kentällä resursseja sukupuolivähemmistöjen asemaa ja sukupuolen moninaisuutta koskevien tutkimusten ja selvitysten toteuttamiseen.

Tasa-arvoon liittyvässä viranomaisorganisaatiossa ylipäätään on hyvin tärkeää lisätä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää erityisasiantuntemusta, esimerkiksi perustamalla myös tasa-arvoyksikköön sukupuolen moninaisuuteen keskittynyt virka tai osoittamalla sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät kysymykset osaksi jonkun tasa-arvoyksikön riittävän korkean virkamiehen toimenkuvaa.

Seta vaatii, että sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoon liittyvät asiat on otettava kaikilla hallinnonaloilla mukaan tasa-arvopoliittisiin toimenpiteisiin ja toimintaohjelmiin. Tasa-arvotyölle ja tasa-arvon valvonnalle on myös osoitettava riittävät resurssit.

Tasa-arvolain valvonnan tehostamiseksi Seta kannattaa selvityksessä esille tuotua ehdotusta, jonka mukaan myös järjestöillä tulisi olla vireillepano-oikeus tasa-arvolautakunnassa.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää moniperusteiseen syrjintään. Tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun välistä yhteistyötä tulee kehittää moniperusteiseen syrjintään liittyvissä kysymyksissä.

Korjauksia sukupuolivähemmistöihin liittyviin termeihin selvityksen s. 40. Sukupuolivähemmistöjä ovat transihmiset (transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit) sekä intersukupuoliset henkilöt.

Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Länsimaissa heidät on yleensä muokattu plastiikkakirurgian avulla jo vauvana jommankumman sukupuolen mukaiseksi. Seta on kritisoinut intersukupuolisten lasten hoitokäytäntöjä, joissa pienille lapsille saa tehdä sukupuolielinten kirurgisia operaatioita.

Sukupuolivähemmistöistä ja heitä koskevasta terminologiasta saa lisätietoa Transtukipisteen sivuilta (www.transtukipiste.fi).

Lopuksi

Seta toivoo, että hallituksen tasa-arvopolitiikan toteuttamisessa ja Suomen lainsäädännössä käytettäisiin kautta linjan kaksijakoisen sukupuolikäsitteen sijasta hyväksi tietoa, jota on kertynyt sukupuolen moninaisuudesta. Jäykästi ”mies”- ja ”nainen”- kategorioita ja niiden vastakkainasettelua lähtökohtana käyttävä lähestymistapa jättää huomiotta intersukupuoliset henkilöt sekä monet transihmisiä koskettavat kysymykset. Suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa ja viranomaistoiminnassa niin valtakunnallisella kuin kuntatasolla sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat tähän mennessä usein unohtuneet kokonaan tai heitä on käsitelty hyvin suppeasti. Suppea tasa-arvon käsite voi itsessään johtaa sukupuolivähemmistöjä syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen ylläpitämiseen.

STM jättää auki selvityksensä johtopäätöksissä miten hyvin tasa-arvolaki sopisi takaamaan sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojaa. Seta on vakuuttunut, että huolellisella valmistelulla tämä on mahdollista. Esimerkiksi tasa-arvolain vaatimus laatia miesten ja naisten palkkoja koskeva kartoitus voidaan jatkossakin toimittaa totuttuun tapaan ihmisten juridisen sukupuolen perusteella. Seta yhtyy kuitenkin STM:n ajatukseen siitä, että pelkät terminologiset muutokset eivät takaa kattavalla tavalla syrjintäsuojaa.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on Suomessa kymmeniä tuhansia. Seta pitää erittäin tärkeänä, että myös transihmisten ja intersukupuolisten syrjintäsuoja saatetaan vihdoinkin asianmukaiselle tasolle yhdenvertaisuuslain uudistamisen rinnalla.

Seta ja sen osana toimiva Transtukipiste ovat käytettävissä lakimuutosta valmisteltaessa.

Helsingissä 15.4.2010

Tanja Lehtoranta
vs. pääsihteeri

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design