Kirje Suomen YK:n yleismaailmallisessa määraikaistarkastelussa (UPR) saamien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeviin suosituksiin liittyen

Hyvä pääministeri Sipilä,
hyvä ulkoministeri Soini,
hyvä perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko,

Jakelussa myös: Ulkoasiainministeriön Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö

Suomi oli 3.5.2017 tarkasteltavana YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) kolmannella kierroksella. Suomen saamat suositukset ovat nyt kansallisessa käsittelyssä, jonka pohjalta Suomi tulee ilmoittamaan kirjallisen kantansa ihmisoikeusneuvostolle.

YK:n jäsenvaltioiden erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevien suositusten hyväksyminen ja toimeen paneminen on äärimmäisen tärkeää kyseisten väestöryhmien perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi. Osa suositelluista toimenpiteistä puuttuisi selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Seta haluaa tällä kirjeellä nostaa esiin keskeisiä teemoja annettuihin suosituksiin liittyen.

Translain uudistaminen

Seta ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Trasek toimittivat syyskuussa 2016 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle lausunnon[1], jossa järjestöt toivat esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteeseen Suomessa liittyviä muutostarpeita. Näistä keskeisin muutostarve liittyy sukupuolen juridista vahvistamista säätelevän niin sanotun translain uudistamiseen.

Sterilisaatio- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä suosittelivat Alankomaat, Australia, Espanja, Irlanti, Kanada, Meksiko, Portugali ja Ruotsi (suositukset 93.46–93.53). Suomen lain mukaan henkilön on oltava steriloitu tai muuten lisääntymiskyvytön saadakseen korjata juridisen sukupuolensa. Useat kansainväliset ihmisoikeusmekanismit ovat kerta toisensa jälkeen todenneet tämän vaatimuksen olevan ihmisoikeuksien vastainen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi keväällä 2016 tuomiossa A.P., Garçon ja Nicot vs Ranska, että todistuksen vaatiminen lisääntymiskyvyttömyydestä transihmisten sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa Euroopan ihmisoikeusjulistuksen kahdeksatta artiklaa, oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.

Osa jäsenvaltioista suositteli lisäksi Suomelle translain kokonaisvaltaisempaa uudistusta niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuisi itsemäärittelyoikeuteen (Irlanti: suositus 93.53) eikä edellyttäisi lääketieteellistä diagnoosia tai hoitoa (Meksiko: suositus 93.46 ja Ruotsi: suositus 93.50). Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopuminen ei annettujen suositusten valossa riitä, vaan Suomen tulee poistaa translaista kaikki ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmalliset ehdot. Myös YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä CEDAW-komitea[2] on aiemmin suositellut Suomelle paitsi sterilisaatiovaatimuksen poistamista, myös sukupuolen juridista tunnustamista ilman, että henkilöä vaaditaan noudattamaan stereotyyppisiä käsityksiä maskuliinisesta tai feminiinisestä ulkonäöstä tai käyttäytymisestä.

Sukupuolen juridista tunnustamista Pohjoismaissa käsitelleessä tilaisuudessa 28.6.2017 silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula – joka oli myös tilaisuuden suojelija – nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä useat paikalla olleet kansanedustajat eri puolueista toivat esille, että Suomen translaki tulee uudistaa. Seta pitää erittäin huolestuttavana, että Suomen kannan luonnoksen mukaan[3] translakiin liittyviä suosituksia ei nyt esiin tuodusta myönteisestä tahtotilasta huolimatta hyväksyttäisi eikä asiaa esitettäisi eduskunnalle.

Intersukupuoliset lapset

Ruotsin antaman suosituksen mukaan (93.50) hoitotoimenpiteet intersukupuolisille lapsille tulisi tehdä lapsen etu huomioon ottaen. Seta pitää tämän suosituksen hyväksymistä ensiarvoisen tärkeänä, jotta intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeus omaan kehoon toteutuu ja että heidän sukupuoli-identiteettiään ja toiveitaan kunnioitetaan lääketieteellisessä hoidossa.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE suositteli 2016 julkaistussa kannanotossaan[4], ettei intersukupuolisten lasten ulkoisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavia toimenpiteitä toteuteta ennen kuin lapsi itse voi määritellä sekä sukupuolensa että ottaa kantaa omaan seksuaalisuuteensa. ETENEn suositus ei koske lapsen terveyteen vaikuttavia anatomisia rakennepoikkeavuuksia, jotka on korjattava ajallaan.

Intersukupuolisia lapsia koskeviin hoitokäytänteisiin ovat kiinnittäneet huomiota myös Euroopan perusoikeusvirasto, Euroopan neuvosto, useat YK:n ihmisoikeusmekanismit ja toimielimet[5] sekä Suomessa lapsiasiainvaltuutettu. Seta pitää myönteisenä, että luonnoksessa Suomen kannasta[6] suositus hyväksyttäisiin osittain, mutta kannustaa hallitusta hyväksymään suosituksen kokonaisuudessaan ja sitoutumaan myös konkreettisiin toimenpiteisiin hoitokäytäntöjen muuttamiseksi. Vastausluonnokseen toimenpiteenä sisällytetty keskustelu intersukupuolisia ihmisiä hoitavien henkilöiden kanssa ei sellaisenaan riitä intersukupuolisten lasten kehollisen itsemääräämisoikeuden takaamiseksi.

Lopuksi

Seta kannustaa hallitusta hyväksymään Suomen YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa saamat sukupuolivähemmistöjä koskevat suositukset 93.46–93.53. Suositukset hyväksymällä hallitus voi osoittaa, että Suomi sitoutunut ihmisoikeusperiaatteisiin myös transihmisten ja intersukupuolisten lasten kohdalla, ja että näiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien perus- ja ihmisoikeuksia suojellaan ja edistetään. Suositusten hyväksyminen on askel, jonka ottaminen parantaa Suomen mainetta kansainvälisesti ja vie paikallaan polkeneet perus- ja ihmisoikeudet tasolle, jolle ne itsenäisen Suomen satavuotisessa historiassa kuuluisivat. Selän kääntäminen kahdeksan YK:n jäsenvaltion suosituksille olisi synkkä viesti sekä kansainväliselle yhteisölle että sukupuolivähemmistöille.

Lopuksi Seta haluaa vielä kannustaa Suomea jatkamaan työtä erityisesti seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvän syrjinnän kitkemiseksi ja varmistamaan, että lainsäädäntö ja sen täytäntöön pano takaavat suojelun kaikkiin syrjintäperusteisiin liittyen, kuten Montenegro (93.44) ja Albania (93.45) suosittelivat. Seta kannustaa hallitusta hyväksymään myös kyseiset suositukset Suomen kannan luonnoksen[7] mukaisesti.

Kunnioittavasti Seta ry:n puolesta,

Viima Lampinen, puheenjohtaja
Terhi Aaltonen, pääsihteeri

[1] http://seta.fi/setan-ja-trasekin-lausunto-ykn-upr-prosessista/
[2] United Nations. Committee on the Elimination of Discrimination against Women. 2014.  CEDAW/C/FIN/CO/7.
[3] Finland. Addendum. Views on conclusions and/or recommendations, voluntary commitments and replies presented by the State under review. 25 August 2017. Luonnos.
[4] Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. KANNANOTTO.22.3.2016. STM105:00/2014
[5] Zillén et al. 2017. The Rights of Children in Biomedicine: Challenges posed by scientific advances and uncertainties. Study commissioned by the Council of Europe.
[6] Finland. Addendum. Views on conclusions and/or recommendations, voluntary commitments and replies presented by the State under review. 25 August 2017. Luonnos.
[7] Ibid.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblrFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedintumblr
Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design