Eduskunnan hlbti-verkoston kyselytunnilla keskusteltiin lhbti-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan ja sen parantamiseen liittyvistä aiheista. Kysymyksissä esille nostettiin muun muassa äitiyslaki, nimilaki, lhbti-turvapaikanhakijat, intersukupuoliset lapset ja translaki.
Keskustelemassa olivat kansanedustajat Jyrki Kasvi (vihr), Mikko Kärnä (kesk), Silvia Modig (vas), Sari Multala (kok), Pilvi Torsti (sdp), Stefan Wallin (rkp). Keskustelua veti eduskunnan hlbti-verkoston verkoston varapuheenjohtaja kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas). Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus eivät lähettäneet edustajaa tilaisuuteen. Kristillisdemokraatit ilmoittivat, etteivät osallistu Pride-tapahtumiin.
Eduskunta odottaa lakivaliokunnan mietintöä äitiyslaista
Erityisen huolissaan kansanedustajat olivat äitiyslain etenemisestä eduskunnassa. Kansalaisaloite äitiyslaista luovutettiin eduskunnan puhemiehelle jo 9.9.2016. Kansalaisaloite on tällä hetkellä käsittelyssä lakivaliokunnassa, jonka on määrä tehdä sitä mietintö. Tämän jälkeen laki saadaan koko eduskunnan keskusteluun.
Panelistien mukaan on erittäin tärkeää paitsi äitiyslain edistämisen myös kansalaisaloitejärjestelmän kannalta, että aloite saadaan eduskunnan käsittelyyn viipymättä. Aino-Kaisa Pekosen mukaan mietintö on tehtävä syksyn aikana tai se menettää merkityksensä.
“Kansalaisaloite rupeaa vesittymään ellei mietintöä tehdä”, huomautti myös Pilvi Torsti.
Panelistit uskoivat, että äitiyslain läpimenolle on hyvät edellytykset.
“Äitiyslaki on luonteeltaan sellainen, että yleinen mielipide on toiminut asian puolesta. Vaikka lain valmisteluporras ei olisi pysynyt kärryillä, asia etenee kansalaisaloitteen voimalla”, Stefan Wallin sanoi.
“Eduskunnassa on uusi tilanne, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jakaantunut kahtia. Tämä saattaa helpottaa tilannetta ja aloitteella on paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi. Kannattaa odottaa hetken aikaa, jotta saadaan rivit suoriksi ja saadaan positiivinen tulos”, Sari Multala arvioi.
Äitiyslaki-kansalaisaloitteen tavoitteena on turvata naisparin lapselle kaksi vanhempaa ja oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamisiin suhteessa molempiin vanhempiinsa heti syntymästä lähtien. Nykyisin naisparin lapsi voi saada kaksi vanhempaa perheen sisäisen adoption kautta.
Kaikki kannattivat translain uudistamista
Yleisökysymyksissä translaki nousi vahvasti esiin. Setan tavoitteena on itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, joka ei vaadi lääketieteellistä prosessia, steriiliyden todistamista eli lisääntymiskyvyttömyyttä ja 18 vuoden ikää juridisen sukupuolen korjaamisen ehtoina.
Translain kokonaisuudistus on tällä hetkellä jäissä, koska perussuomalaiset katsoi sen olevan este hallitusyhteistyölle. Mikään puolue ei toisaalta ole tehnyt kynnyskysymystä siitä, että translakiuudistusta pitäisi edistää. Silvia Modigin tekemä lakialoite sterilisaatiopakon poistamisesta taas on hautautunut valiokunnassa.
“Eduskunnassa on oltava enemmistö, jolle tämä on toiseen suuntaan kynnyskysymys”, ehdotti Jyrki Kasvi.
“Pirstaloituneella puoluerakenteella saadaan hankalia tilanteita. Yksittäiset kysymykset on vaikeita, jos kaikilla on paljon kynnyskysymyksiä. Translaki kynnyskysymyksenä ei ole realistinen”, vastasi Pilvi Torsti.
Translaissa oleva 18 vuoden ikäraja sukupuolen juridiselle korjaamiselle aiheutti paljon myös keskustelua.
“Ihminen pystyy parhaiten itse määrittelemään sukupuolensa itselleen ja viranomaisille. Tälle on vaikea määritellä tiettyä ikää”, kommentoi Stefan Wallin.
“Ikäraja on vaikea. On jo olemassa erilaisia ikärajoja eri tilanteisiin liittyen, luultavasti jostain jo olemassa olevasta rajasta keskustelu lähtee liikkeelle”, Sari Multala pohti.
“Translaki ei uhkaa ketään eikä ole keneltäkään pois. Mutta laki on elämän ja kuoleman kysymys niille, joita se koskee. Lainsäätäjien pitäisi muistaa se”, Wallin sanoi.
Huoli nimilaista ja intersukupuolisten lasten hoitosuosituksista
Tilaisuudessa nousi huoli nimilakiluonnoksen sisällöstä ja erityisesti siitä, miten vahvasti uusi laki sukupuolittaisi etunimet jopa aiempaa tiukemmin. Panelistit olivat sitä mieltä, että kun nimilaki tulee eduskunnan käsittelyyn, sukupuolivähemmistöjen tarpeet on otettava huomioon.
”On vaikea ymmärtää, miksi tällaisia asioita tulisi säädellä lailla”, Pilvi Torsti kommentoi etunimien tiukempaa sukupuolittamista.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on lausunnossaan esittänyt, että intersukupuolisiin lapsiin ei tulisi kohdistaa kirurgisia toimenpiteitä ennen kuin lapsi osaa itse määritellä sukupuolensa. Panelistit näkivät hlbti-verkoston väylänä viedä lausunnon suosituksia eteenpäin.
“Käytetään parlamentaarisia keinoja, täräytetään tästä kirjallinen kysymys hallitukselle, että milloin nämä suositukset astuvat voimaan”, Mikko Kärnä ehdotti.
Lhbtiq-turvapaikanhakijat tarvitsevat erityistä tukea
Lhbtiq-turvapaikanhakijoiden tilanteesta keskusteltiin useamman kysymyksen ajan. Esiin nostettiin muun muassa lhbtiq-turvapaikanhakijoiden olot vastaanottokeskuksissa ja Migrin haastattelut, joissa turvapaikanhakijoiden on vaikea yhtäkkiä puhua uskottavasti kokemuksistaan, jos on koko aiemman elämänsä joutunut salailemaan identiteettiään.
“Suomen prioriteetin pitäisi olla palvella vähemmistöjen oikeuksia. Lhbtiq-turvapaikanhakijat ovat erityisryhmä, ja he ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Migri sanoo, että turvapaikanhakijoita pitää kohdella tasapuolisesti, mutta tasapuolinen kohtelu ei huomioi erityistarpeita”, sanoi HeSetan toiminnanjohtaja Aaro Horsma.
Paneelin osallistujat rohkaisevat kansalaisia olemaan yhteydessä lhbti-verkostoon aiheeseen liittyvissä asioissa.
“Kyselytunnit verkoston toimintamuotona ovat erinomainen paikka oppia uutta lhbtiq-teemoista myös yleisöltä. Kansanedustajien kuulemat tarinat ja esimerkit välittyvät myös lakivalmisteluun ja puheenvuoroihin, mikä on hienoa”, verkoston pääsihteerinä toimiva Setan vs. pääsihteeri Terhi Aaltonen sanoo.
Lue myös Ranneliikkeen juttu kyselytunnista!