Ihmisoikeudet

Seta on ihmisoikeusjärjestö. Sen tavoitteena on yhteiskunnan kokonaisvaltainen muutos, jotta ihmisoikeudet ja hyvinvointi toteutuvat Suomessa ja kansainvälisesti riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Homot, lesbot, bit, inter-, trans- ja muunsukupuoliset henkilöt, transvestiitit ja muut hlbtiq-ihmiset kohtaavat eriarvoisuutta lainsäädännössä ja arjessaan. Haluamme yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuvan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus tarkoittaa, että ne kuuluvat jokaiselle. Haluamme, että jokaisen ihmisoikeudet toteutuvat kaikilla elämänalueilla. Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai muut ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa rajoittaa esimerkiksi väkivallan uhrin avunsaantia, ikäihmisten tai perheiden palveluja, pääsyä työelämään tai turvapaikanhakijan oikeutta kansainväliseen suojeluun.

Seta hyödyntää vaikuttamistyössään kansainvälisiä ja kotimaisia ihmisoikeusmekanismeja. Teemme yhteistyötä muiden ihmisoikeusjärjestöjen, -viranomaisten ja -elinten kanssa. Nostamme seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä asioita ihmisoikeuskeskusteluun ja ajankohtaiseen politiikkaan. Vaikutamme vaalikampanjoilla ja asettamalla hallitusohjelmatavoitteita. Yhtä tärkeää on pitkäjänteinen asiantuntijatyö ja verkostoissa toimiminen niin paikallis- kuin kansallisella tasolla. Seta kehittää oman toimintansa avoimuutta ja saavutettavuutta kaikille ihmisille.

Edistämme sellaista yhteiskunnallista keskustelua, jota käydään toisia kunnioittaen. Varsinkin jokaisen valtaa pitävän on tunnettava vastuunsa ja tiedostettava, ettei syrjivää puhetta voi hyväksyä näennäiseen suvaitsevaisuuteen vedoten: erilaisten mielipiteiden suvaitseminen on tavoiteltavaa vain niin kauan kuin se ei loukkaa muiden ihmisarvoa ja -oikeuksia.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä ihmisoikeuksia. Yhdenvertaisuudessa on usein kyse arkisista palveluista ja oman lähiympäristön asenteista. Avainasemassa yhdenvertaisuuden toteutumisessa ovatkin kunnat ja muut palveluntuottajat. Jokaisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja yhdenvertaiset oikeudet käyttää palveluja omana itsenään on taattava riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja perhemuodosta.

Setan kansainvälinen ihmisoikeustyö

Seta vahvistaa kansainvälistä vaikuttamistyötään yhteistyössä muun muassa ILGA-Euroopan ja Amnesty Internationalin kanssa ja tekee yhteistyötä ihmisoikeuspuolustajien kanssa kaikkialla maailmassa, erityisesti Suomen lähialueilla ja muualla Euroopassa. Opimme muiden kokemuksista ja kun suuntaamme vaikuttamistyötä yli rajojen, pohjaamme toimintamme paikallisten toimijoiden kuuntelemiseen ja yhteistyöhön.

Seta nostaa esille hlbtiq-ihmisten oikeuksien toteutumiseen kansainvälisesti vaikuttavia seikkoja mm. Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa (IONK). Seta vaikuttaa myös muilla tavoin Suomen ulkopolitiikkaan.

Perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä Setan tavoitteista voi lukea lisää Setan poliittisesta strategiasta. Alla poimintoja liittyen muutamiin oikeuksiin, joita loukataan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöjen kohdalla myös Suomessa.

Itsemääräämisoikeus, kehollinen koskemattomuus ja yksityisyyden suoja

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviin normeihin vedoten aiheutetaan ihmisille joskus hyvin konkreettista haittaa. Kehollisen koskemattomuuden loukkaukset voivat vahingoittaa sekä kehoa että mieltä pysyvästi. Seta vaatii jokaiselle itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa ja identiteettiinsä. Viranomaisten on myös turvattava yksityisyyden suoja.

Lapset ovat alttiina ei-lääketieteellisin perustein tehtäville toimenpiteille, joihin he eivät itse voi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi intersukupuolisuuden korjausyritykset. Terveydenhoidon on perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja mahdollisimman hyvään hoitoon, jossa ei tehdä ilman henkilön omaa suostumusta sellaisia toimia, joille ei ole lääketieteellistä perustetta.

Poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaa ja asiantuntemusta viharikosten ja sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi on syytä vahvistaa. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvää suojaa lainsäädännössä on selvennettävä. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden hlbti-sensitiivisyyttä on vahvistettava. Palveluihin tarvitaan lisää resursseja sekä riittävä asiantuntemus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat väkivaltaa lähisuhteissaan. Nais- ja miesparien suhteissa tapahtuva väkivalta on yhtä yleistä kuin eri sukupuolta olevien parien kohdalla, mutta väkivaltaisiin suhteisiin voi liittyä erityispiirteitä, jotka voivat estää väkivallan esiin tuomisen. Näitä ovat esimerkiksi uhka seksuaalisen suuntautumisen julkitulosta tai kiristäminen lasten menetyksellä, jos juridista vanhemmuutta ei ole vahvistettu. Samantyyppiset uhat koskevat myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lähisuhteita. Osa väkivallasta on seksuaalista väkivaltaa.

Väkivallan uhka voi erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tulla myös lapsuudenperheen jäseniltä, kuten omilta vanhemmilta tai sisaruksilta. Väkivallan tai sen uhan taustalla vaikuttava syy voi olla lapsen seksuaalisuuteen tai sukupuolen kokemiseen tai ilmaisuun kohdistuva torjunta. Tällaisessa tilanteessa lapsi on äärimmäisen haavoittuva ja tarvitsee asiantuntevaa tukea perheen ulkopuolelta.

Oikeus koulutukseen

Koulutusjärjestelmän sisällä varhaiskasvatuksesta alkaen vallitsee vahva sukupuoli- ja heteronormi. Vahvat stereotyyppiset sukupuolinormit vaikuttavat kielteisesti kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuksiin kasvaa ja kehittyä tasa-arvoisiksi ja yhdenvertaisiksi kansalaisiksi, mutta muodostuvat usein haasteiksi erityisesti hlbtiq-lapsille ja nuorille. He ovat myös alttiita syrjinnälle ja kiusaamiselle. Tämä heikentää näiden oppilaiden saaman koulutuksen laatua. Syrjintä voi heijastua myös suoraan oppimistuloksiin ja opiskelukykyyn.

Koulun ja oppilaitoksen on oltava kaikille oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle turvallinen ympäristö. Koulujen sukupuolitetut tilat ylläpitävät osaltaan normeja ja ovat ongelma erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille. Tarvitaan ohjeistuksia ja suosituksia siitä, miten koulut ja oppilaitokset voivat käytännössä toteuttaa ja edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ammatillisessa koulutuksessa valmistuu ihmisiä, jotka asiakaspalvelu- ja muissa palveluammateissa ovat keskeisiä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtaamisen toteuttajia. On tärkeää, että myös ammatillisen koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään enemmän huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemaan sekä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen.

Oppilas- ja opiskelijahyvinvointipalveluiden saatavuus ja niiden parissa toimivien ammattilaisten osaaminen on keskeistä hlbtiq-lasten ja nuorten kannalta. Myös koulun ja kodin vuorovaikutuksessa on syytä ottaa huomioon toisaalta perhemuotojen moninaisuus ja toisaalta niiden lasten tukeminen, jotka eivät saa omalta perheeltään riittävää tukea hyvään kasvuun omana itsenään.

Varhaiskasvatuksen tulee tarjota kaikille lapsille samat oikeudet ja mahdollisuudet. Tutkimukset osoittavat, että työntekijät suhtautuvat lapsiin, usein tiedostamattaan, eri tavoin lapsen oletetun sukupuolen mukaan. Myös varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja materiaalit ovat usein sukupuoli- ja heteronormatiiviset. Jotta sukupuolistereotypiat voidaan haastaa tai rikkoa, ne tulisi ensin tehdä näkyviksi. Kasvattajien tulisi antaa lapsille mahdollisuus olla ja ilmaista omaa sukupuoltaan kukin omalla tavallaan.

 

Seta ry  l  Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki  l  Sivun toteutus Niko Ala-Opas  |  Ulkoasu Musta Design